Muistatko vielä Kreikka-vakuudet? Niistä tuskin heruu euroakaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Kreikan seuraavatkin velkahelpotukset toteutunevat tavalla, josta Suomikin kärsii itse omat tappionsa. Vakuuksista ei heru euroakaan hyvitystä, jos huojennukset syntyvät sovussa.


Euromaiden talousministerit ovat periaatteessa sopineet, että Kreikan valtio voi saada vanhoihin tukiluottoihinsa taas uusia huojennuksia. Velkahelpotuksista olisi apua ylivelkaiselle Kreikalle, mutta rahoittaja- ja takaajamaille niistä koituisi menetyksiä.

Jos Suomi suostuu muiden euromaiden mukana Kreikan velkahuojennuksiin, koituu niistä Suomelle menetyksiä siinä kuin muillekin huojennusten kustantajille. Suomikin kärsii itse tappionsa, vaikka sillä on "suojanaan" erityiset Kreikka-vakuudet.

Muutaman vuoden takaiset epäilyt vahvistuvat: Kreikka-vakuuksista koituu Suomelle todennäköisesti enemmän kuluja ja muuta riesaa kuin hyvitystä Kreikka-menetyksiin.

Suomi vaati ja sai vuoden 2011 lokakuussa erittäin monimutkaisen vakuusjärjestelyn, jonka piti suojata Suomen valtiota Kreikan tukiluotoista koituvilta tappioilta. Vakuudet olivat ehto Suomen osallistumiselle Kreikan valtion toiseen suureen tukirahoitusohjelmaan.

Vakuuksien varmistumisen jälkeen eduskunta hyväksyi Suomen osallistumisen "Kreikka-kakkoseen", ja niin Suomikin ryhtyi takaamaan vuonna 2012 alkanutta ERVV-vakausvälineen tukirahoitusta Kreikalle.

Silloisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok) tiedonantojen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sdp) selontekojen perusteella eduskunta saattoi otaksua, että Suomen Kreikka-riskit olivat vakuusjärjestelyn ansiosta rajatut eivätkä enää kasvaisi. Niin kuin silloin voimassa ollut hallitusohjelmakin edellytti.

Näin ei kuitenkaan ollut – eikä ole edelleenkään.

Vakuuksista huolimatta Suomen Kreikka-saatavien arvo on sittemmin heikentynyt ja Suomen Kreikka-riskit ja takausvastuut ovat kasvaneet. Ja näin käynee taas.

Kreikan seuraavatkin velkahuojennukset pannaan todennäköisimmin toteen tavalla, joka käytännössä estää Suomen Kreikka-vakuuksia laukeamasta. Vakuuksien sijaan laukeaakin Suomen tappioksi koituva vakuusjärjestelyn "sopimusmiina".

Vakuudet tai ei, riskit kasvoivat

Jos Kreikan valtio saa uusia velkahuojennuksia edes suurin piirtein samaan tapaan kuin on ennenkin saanut, ja jos Suomi ottaa uusiin huojennuksiin osaa muiden eurovaltioiden rinnalla niin kuin on tehnyt tähänkin asti, koituu tästä Suomellekin menetyksiä.

Näin käy siitä riippumatta, millä tavoin euromaat panevatkaan huojennuksia toteen.

Suomi voi saada Kreikka-vakuuksista minkäänlaisia tappioiden hyvityksiä vain sillä ehdolla, että Suomen kärsimät tappiot johtuvat Kreikan yksipuolisista toimista, kuten tukiluottojen sopimusrikkomuksista tai muista velvoitteiden laiminlyönneistä.

Sen sijaan Suomenkin on kärsittävä itse kaikki sellaiset tappiot, joita koituu Suomen vapaaehtoisesti hyväksymistä Kreikan lainaehtojen muutoksista.

Vapaaehtoista lainasaatavien arvonlaskua ja takausvastuiden kasvua Suomi kärsi esimerkiksi vuoden 2013 alkukesästä osapuilleen samaan aikaan, kun vakuuksia koskeva asiakirjajupakka kiehahti uudestaan julkisuuteen.

Tuolloin korkein hallinto-oikeus oli juuri määrännyt valtiovarainministeriön julkistamaan aiemmin suurelta osin salaisiksi määrittelemiään vakuusjärjestelyn asiakirjoja.

Niistä paljastui, että vakuudet suojaavat edes osan Suomen epätodennäköisimmistä Kreikka-riskeistä – tappioista, joita Kreikka aiheuttaa yksipuolisin sopimusrikkein. Niistä paljastui myös, että vakuudet eivät kata ollenkaan Suomen todennäköisimpiä Kreikka-menetyksiä – euromaiden yhdessä sopimia velkahuojennuksia.

Vakuusjärjestelyä valmistellut valtiovarainministeriö kiisti jyrkästi, että vakuuskuvio pitäisi sisällään minkäänlaista "sopimusmiinaa". Silti eduskunnasta sujahti kuin huomaamatta läpi Kreikan rahoitustukeen annetun valtiontakauksen tuntuva pidennys ja Suomen Kreikka-riskien tuntuva lisäys – ilman, että vakuuksista olisi tihkunut euronkaan hyvitystä.

Vakuuksista ei ollut apua, sillä Suomen Kreikka-riskit kasvoivat vapaaehtoisesti sopimalla. Niin kuin käynee seuraavallakin kerralla.

Ehkä tästä syystä näistä seuraavista velkahelpotuksista sopiva valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ei ole muistuttanut Kreikka-vakuuksien tuottamasta turvasta.

Ei kai nyt sentään tukea ja tappioita

Koska uusia huojennuksia vasta valmistellaan, ei niiden arvosta saati toteutustavasta ole vielä mitään tietoa. Mutta silti näistäkin huojennuksista on mahdollista esittää yksi vuorenvarma ja toinen likimain yhtä varma ennakkotieto.

Vuorenvarmaa on, että jokainen euronkin arvoinen huojennus Kreikan vanhojen tukiluottojen määrässä, kestossa tai koroissa on kyseisiä luottoja rahoittavien tai takaavien muiden euromaiden menetys. Minkä Kreikka saa, jää muilta saamatta.

Taloudellisten vaikutusten puolesta onkin yksi lysti, keventävätkö euromaat Kreikan velkavastuita ja samalla rahoittajien lainasaatavien arvoa velkapääoman leikkauksin vai laina-aikojen pidennyksin tai korkojen alennuksin tai näiden yhdistelmällä.

Miltei yhtä varmaa on velkahelpotusten toteuttaminen tälläkin kerralla niin, että niitä myöntävät päättäjät voivat vähätellä tai jopa kiistää huojennuksista koituvat menetykset.

Melkoisen varmasti Suomenkin päättäjät mieluiten kiistävät tai ainakin välttelevät myöntämästä Kreikka-tappioita.

Yksi mahdollinen syy tappioiden vähättelyyn voi olla se, että Euroopan unionin (EU) perussopimuksen mukaan jäsenvaltio ei saisi ottaa toisen jäsenvaltion velkoja vastatakseen.

Vuoden 2010 kevään ensimmäisistä Kreikka-luotoista lähtien nyt jo useiden satojen miljardien eurojen kriisitoimista päättäneet poliitikot ovat itse tulkinneet, että suuretkaan tukiluotot eivät riko perussopimusta niin kauan kuin kyse on lainoista eikä tukiaisista. Ilmeisesti päättäjät pelkäävät, että tappioita olisi vaikea enää tulkita tilapäisiksi.

Ehkä Suomen päättäjät välttelevät tappioiden myöntämistä toisestakin syystä. Olisi liian vaikea ja epämukava selitellä, miksi vakuusjärjestely ei suojaakaan tappioilta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    2. 2

      Lähtölaukaus mansikkasesongille: näin paljon maksaa litra Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa

    3. 3

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    4. 4

      Taksiliitto haluaa taksamittarit takaisin – suorat sanat uudistuksesta: ”Kuluttaja on suurin häviäjä”

    5. 5

      Bruce Oreckin suurhanke alkaa muodostua – Kaurismäkien ravintolat ja elokuvateatteri ovat vasta alkua

    6. 6

      EKP:n Draghin elvytyspuheet sytyttivät sanasodan Trumpin kanssa

    7. 7

      Legendaarinen helsinkiläis­ravintola Corona löysi uuden kodin: Aki Kaurismäki ja Bruce Oreck yhteistyöhön – ”Olen siitä ylpeä ja iloinen”

    8. 8

      Facebook julkisti oman valuutan – toivoo ”Librasta” kilpailijaa dollarille

    9. 9

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    10. 10

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    2. 2

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    3. 3

      Legendaarinen helsinkiläis­ravintola Corona löysi uuden kodin: Aki Kaurismäki ja Bruce Oreck yhteistyöhön – ”Olen siitä ylpeä ja iloinen”

    4. 4

      Lähtölaukaus mansikkasesongille: näin paljon maksaa litra Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa

    5. 5

      Taksiliitto haluaa taksamittarit takaisin – suorat sanat uudistuksesta: ”Kuluttaja on suurin häviäjä”

    6. 6

      Uusi tutkimus kumoaa väitteet Nokian epäonnistumisen syistä – ei johtunut johtajien käytöksestä

    7. 7

      Hittijuoma loppui hyllyiltä Suomessa – S-ryhmän päällikkö harmittelee yhtä asiaa

    8. 8

      Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät – Pohjoismaihin syntyy kolmen miljardin euron digijättiläinen

    9. 9

      LM ja HS: Ex-työministeri Jari Lindström ilmoittautui työttömäksi – TE-toimiston työntekijä hiljeni langan päässä

    10. 10

      Bruce Oreckin suurhanke alkaa muodostua – Kaurismäkien ravintolat ja elokuvateatteri ovat vasta alkua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    2. 2

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    3. 3

      Kerrostalon putkiremontin hinta tuplaantui, osasyy peräisin sota-ajalta – ”Kaikki ovat ihan kauhuissaan”

    4. 4

      Nainen myi omakoti­talonsa – 10 vuotta myöhemmin ex-avo­mies tempaisi väitteen tuuli­kaapista ja vaati paljon rahaa

    5. 5

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    6. 6

      Hittijuoma loppui hyllyiltä Suomessa – S-ryhmän päällikkö harmittelee yhtä asiaa

    7. 7

      LM ja HS: Ex-työministeri Jari Lindström ilmoittautui työttömäksi – TE-toimiston työntekijä hiljeni langan päässä

    8. 8

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    9. 9

      Posti muuttaa pakettien toimituksia koko Suomessa

    10. 10

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    11. Näytä lisää