Miksi yhä piittaamme näistä talousennusteista?

Julkaistu:

Analyysi
Miksi kukaan piittaa, jos valtiovarainministeriö heikentää Suomen ja Kansainvälinen valuuttarahasto koko maailman talousennustetta pari desimaalia ylös tai alas? Ei siksi, että ennusteet pitäisivät kutinsa, vaan siksi, että ne ohjaavat talouspolitiikan suuntaa.
Tiistaina Kansainvälinen valuuttarahasto IMF heikensi maailman talouskasvusta tälle ja ensi vuodelle laatimiaan kasvuennusteita. Torstaina Suomen valtiovarainministeriö (VM) teki Suomen talouden kasvuennusteilleen saman, leikkasi niitä aiempaa heikommiksi.

Suomen niin kuin koko muunkin maailman talousnäkymät ovat nyt toisin sanoen vaisummat kuin vielä viikko sitten olivat, jos IMF:n ja VM:n ennustajilta kysytään – ja jos heidän ennusteensa pitävät kutinsa ja antavat talouden tulevaisuudesta luotettavan kuvan.

IMF:n mukaan maailmantalous kyllä kasvaa edelleen, mutta ei sitä tahtia kuin aiemmin näytti. Kasvuennuste oli ennen korjaustakin hädin tuskin keskinkertainen, ja nyt se on vähän vielä kehnompi.

Päivitys oli pieni, mutta sen perusteella IMF ei usko maailmantalouden vieläkään täysin toipuneen jo kahdeksan vuotta sitten alkaneen maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin jälkivaikutuksista.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

VM:n Suomen talousennustetta ja sen päivitystä leimaa muuten samanlainen apeus, mutta meillä talouden kasvuvauhti jää vielä enemmän jälkeen kriisiä edeltäneestä. IMF on tuskin edes puntaroinut maailman talousennusteidensa etumerkkiä, mutta VM on ehkä joutunut sitäkin miettimään.

Nämä viralliset ja puoliviralliset talousennusteet saivat viikolla runsaasti näkyvyyttä ja painoa maailman talousuutisissa niin kuin on tapana.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osui silti harvinaisen oikeaan, kun hän kommentoi tuoreeltaan Ylen tv-uutisille VM:n ennusteviilausta tokaisemalla, ettei kasvuennusteiden prosenttiyksikön kymmenysten heitoilla suuntaan tai toiseen ole juurikaan merkitystä.

Hän taisi tarkoittaa, ettei VM:n talousennusteen pienellä muutoksella ole vaikutusta hallituksen vasta päivää aiemmin kehysriihessään linjaamille talouspolitiikan raameille. Julkisen talouden kehykset niin kuin talouspolitiikan muutkin linjaukset perustuvat toki keskeisiltä osin juuri VM:n talousennusteisiin, mutta ei niiden pienen pieniin muutoksiin.

On toinenkin hyvä syy suhtautua talousennusteisiin ja niiden pieniin päivityksiin korkeintaan viileän rauhallisesti, joskaan pääministeri tuskin tarkoitti sitä:

Nämä niin kuin muutkin talousennusteet ovat useammin pielessä kuin oikeassa. Ja eniten ne ovat pielessä silloin, kun kasvuennusteiden heitoista koituu eniten haittaa: suhdannekäänteissä.

Lihavia ja laihoja vuosia

Talousennustajat ovat tuumailleet ja yrittäneet ennustaa talouden suhdanteita ja niiden käänteitä ainakin ammoisista raamatullisista ajoista alkaen. Esimerkiksi Vanhan testamentin kuvausta seitsemän lihavan ja seitsemän laihan vuoden näkymistä voinee pitää omanlaisenaan varhaisena suhdanne-ennusteena, joka kuvasi nousu- ja laskukauden vuorottelua.

Faaraoiden unet ja niiden selitykset olivat toki alkukantaisia talousennusteita nykyekonomistien ekonometrisiin laskenta- ja ennustemalleihin verrattuna. Samoin tuolloisia unien selittäjiä ja muita tulevaisuuden tulkkeja oli perin harvassa nykyaikaisiin ekonomisteihin ja muihin talouden ennustajiin verrattuna.

Talousennusteita laatii ja selostaa nyt todennäköisesti suurempi joukko tulevaisuuden tulkkeja kuin milloinkaan ennen ihmiskunnan historiassa, ja nyt heillä on käytössään taatusti suurempi laskentateho kuin milloinkaan ennen.

Silti talousennusteita vaivaa ennustajien määrän ja heidän käytössään olevan laskentatehon räjähdysmäisestä kasvusta huolimatta edelleen yksi keskeisen tärkeä puute, joka on lisäksi pysynyt kaiken aikaa samana. Se vaivaa VM:n ja IMF:n ennusteita yhtä hyvin kuin vaivasi faaraoiden unia tulkinneen Joosefin ennusteita.

Tuo talousennusteiden keskeinen ja lisäksi ikiaikainen puute on epätarkkuus. Sen osasi faaraoiden unia tulkinnut Joosef kertoa yhtä suurella varmuudella kuin tämän päivän ekonomistit, että suhdanteet vaihtelevat, ja että talouden nousut ja laskut vuorottelevat nyt niin kuin ennenkin. Mutta käänteiden koittaminen täsmälleen seitsemän vuoden välein oli unta.

Milloin täsmälleen nousu taittuu laskuksi tai lasku vuorostaan kääntyy uudeksi nousuksi, sitä eivät kertoneet faaraoiden unet sen tarkemmin ja luotettavammin kuin kertovat VM:n, IMF:n tai muidenkaan nykyennustajien näyt.

Niin kuin pääministeri Sipilä tokaisi, sillä ei ole oikeastaan suurtakaan merkitystä, kasvaako Suomen talous ensi vuonna 1,2 prosenttia vai 1,3 prosenttia. Mutta sillä taas on paljonkin väliä, kasvaako talous ensi vuonna edes suurin piirtein prosentin – vai supistuuko se.

Suhdannekäänteet yllättävät

Muutenkin väistämättä epätarkkojen ennusteiden hienoiset korjailut suuntaan tai toiseen ovat pientä hienosäätöä siihen verrattuna, että varsinaisten suhdannekäänteiden aikaan ennusteet menevät kerta toisen jälkeen täysin pieleen. Etumerkkiä myöten.

Esimerkiksi vuonna 2008 laadittujen talousennusteiden ongelma ei ollut muutaman desimaalin heitto ennusteiden tarkkuudessa, vaan tykkänään väärä etumerkki.

Finanssikriisin vakava oireilu alkoi oikeastaan jo vuonna 2007, mutta täyteen voimaansa kriisi repesi vuoden 2008 syyskuussa. Se muuttui tuota pikaa talouskriisiksi, ja talouden kasvu muuttui muutamassa kuukaudessa jyrkäksi laskuksi.

Tuo talouden äkkikäänne oli jokseenkin täydellinen yllätys useimmille talouden virallisille ja epävirallisillekin ennustajille. Niin kuin toki kaikille niillekin, jotka uskoivat noihin ennusteisiin.

Suomen ja muun maailman talouskasvu tyssäsi täysin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja painui seuraavana vuonna rajuimpaan laskuunsa vuosikymmeniin. Silti esimerkiksi suomalaiset talousennustajat ennustivat vuodelle 2009 kohtalaista kasvua vielä vuoden 2008 syksyllä julkaisemissaan katsauksissa.

Seuraavaa vuotta koskeneissa ennusteissa ei ollut toisin sanoen desimaalin tai parin heittoja. Niissä oli väärä etumerkki: kasvulukujen edessä oli plussa vaikka olisi pitänyt olla miinus.

Sama etumerkkivirhe sattui toki muillekin ennustajille kuin suomalaisille. Kriisi ja talouden syväsukellus yllätti yhtä hyvin IMF:n kuin Maailmanpankin ja talousjärjestö OECD:n ennustajat. Samoin talouden äkkikäänne syöksyyn yllätti maailman vaikutusvaltaisimmat keskuspankit, kuten Yhdysvaltain Fedin ja euroalueen EKP:n.

EU:n taloussuunnittelusta sekä talouspoliittisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaava EU:n komissio piti vielä vuonna 2008 korskeita kokkapuheita euron kymmenvuotisen menestyksen kunniaksi ja kehui rahaliittoa maailman myllerryksiltä suojaavaksi vakauden ja kasvun tyyssijaksi.

Euron kymmenvuotisjuhlien aikaan komission tai EKP:n ennustajilla ei ollut hajuakaan siitä, että vain muutaman kuukauden kuluttua alkaisi lopulta euron ja rahaliiton kohtaloa koetteleva eurokriisi. Ja että kaikista maailman maista juuri euromaat juuttuisivat talousahdinkoon pisimmäksi aikaa.

Epätarkkuus on tutkittu tosiasia

Talousennusteiden alituiset ja erityisesti suhdannekäänteiden aikaan korostuvat virheet tuskin kertovat ennustajien viekkaista vedätyksistä vaan siitä, että talouden ennustaminen on vaikeaa ja suhdannekäänteiden ennustaminen mahdottoman vaikeaa.

Nykyaikainen kansantalous ja kaikki kansantaloudet yhteen sitova kansainvälinen talous ovat äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus, jossa on äärimmäisen monta alituisessa ja ennalta arvaamattomassa liikkeessä olevaa muuttujaa, ja jossa vielä jokaisen muuttujan alituiset ja ennalta arvaamattomat liikkeet vaikuttavat jollakin tavoin muihin muuttujiin ja niiden liikkeisiin.

Siksi seuraavan suuren käänteen ennustaminen joko kasvusta laskuun tai toisinpäin on liki mahdotonta eikä kukaan pysty ennustamaan sitä täysin luotettavasti.

Talousennusteiden yleinen epätarkkuus ja suurten käänteiden aikaan säännöllisesti toistuvat suuret ennustevirheet ovat niin kaupallisten kuin julkistenkin talousennusteiden tutkittu ominaispiirre eikä ennustajien mustamaalaamista.

Yksi kuuluisa ennustajien epätarkkuuden osoittava paperi on IMF:n ekonomistin Prakash Lounganin vuonna 2000 laatima laaja tutkimus yksityisten ja julkisten talousennustajien osumatarkkuudesta. Tai paremminkin tarkkuuden puutteesta.

Tutkimus ei kerro mitään finanssikriisin alkuaikojen ennustevirheistä, mutta sen havainnoista käy silti selville ennustajia faaraoiden ajoista vaivannut puute: heillä ei ole aavistustakaan, milloin lihavat vuodet tarkalleen ottaen muuttuvat laihoiksi. Ei ennen kuin tuo käänne on jo tapahtunut tosiasia, ja silloinkin sen toteamiseen voi toisinaan kulua kuukausia.

Mutta jos ennusteet ovat epäluotettavia ja suhdannekäänteiden aikaan jopa haitallisia, miksi kukaan piittaa ennusteista senkään vertaa kuin VM:n pieniä ennustekorjauksia vähättelevä pääministeri Sipilä?

Ei siksi, että varsinkaan vääristä ennusteista olisi kenellekään mitään hyötyä. Vaan siksi, että ne osaltaan määrittelevät, mihin suuntaan talouspolitiikka seuraavaksi puskee.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    3. 3

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    4. 4

      Yli 13 000 suomalaista jää korvauksetta tuontiautojen verotuskiistassa – KKO ei myöntänyt valituslupaa

    5. 5

      Ruotsissa saa suomalaisen keskipalkasta 2 200 euroa enemmän käteen – näin palkkoja verotetaan eri maissa

    6. 6

      Venäjän pakastealtaisiin suomalaistäytettä: Apetit saa tuotteitaan paikallisiin Prismoihin

    7. 7

      Caverionilta tulosvaroitus: käyttökate ei kaksinkertaistu, mutta kasvaa kuitenkin

    8. 8

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    9. 9

      Akavan Erityisalat kivahti työttömyys­turvan aktiivi­mallista: Yhdenvertaisuus­ongelmaa ei voi sivuuttaa

    10. 10

      Elon Musk kehui 87 vuotta vanhaa kirjaa – harvinaisuus myytiin hetkessä loppuun ja hinta pomppasi 1 500 %

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    2. 2

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    3. 3

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    4. 4

      Ruotsissa saa suomalaisen keskipalkasta 2 200 euroa enemmän käteen – näin palkkoja verotetaan eri maissa

    5. 5

      Yli 13 000 suomalaista jää korvauksetta tuontiautojen verotuskiistassa – KKO ei myöntänyt valituslupaa

    6. 6

      Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

    7. 7

      Työministeri Lindström myönsi: Aktiivimallissa kyse työttömien pakottamisesta

    8. 8

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    9. 9

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    10. 10

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    2. 2

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    3. 3

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    4. 4

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    5. 5

      Annu lähetti 127 työhakemusta – tyrmistyi rekrytoijien käytöksestä

    6. 6

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    7. 7

      23 000 asukkaan ruotsalaiskunta muuttaa pois kaivoksen alta – Sirkka kertoo: ”Heti Suomen puolelle, kun pääsemme eläkkeelle”

    8. 8

      Kiinteistönvälittäjä kahmi itselleen 164 000 euron välityspalkkiot

    9. 9

      Perheyhtiö lahjoittaa jokaiselle työntekijälleen 1000 euroa – tuhannen hengen työporukka riemuitsi: ”Meillä oli ilo rajaton”

    10. 10

      Kellokortin leimaus, päiväksi omille asioille ja ylityötunnit päälle – näin työpaikoilla rötöstellään

    11. Näytä lisää