Nuori aikuinen, älä luule liikoja eläkkeestäsi

Julkaistu:

Analyysi
Moni jo eläkkeelle ehtinyt kansalainen on tyytymätön eläkkeensä riittävyyteen. Vielä suurempi pettymys voi odottaa vasta työuraansa aloittelevia nuoria aikuisia.
Meikäläinen lakisääteinen työeläketurva perustuu lupauksiin ja odotuksiin. Lupaukset ovat poliittisia, joten ne voivat milloin tahansa muuttua ja ovat tämän tästä muuttuneetkin. Liian suurista lupauksista ja varsinkin niiden muutoksista seuraa herkästi odotusten pettäminen.

Työeläkeindeksiä koskeva kansalaisaloite ja siitä virinnyt vilkas keskustelu ovat tuore osoitus odotusten pettämisestä.

Viime viikolla päättyneen määräajan kuluessa lähemmäs satatuhatta kansalaista kannatti kansalaisaloitetta, jonka mukaan eläkkeiden ostovoimaa suojeleva nykyinen työeläkeindeksi pitäisi korvata palkkatasoindeksillä.

Aloitteen kannattajat katsovat, että työssä käyvien palkkakehitystä vain pieneltä osin seuraava ja tätä selvästi suuremmalla painolla yleistä kuluttajahintojen kehitystä seuraava "taitettu indeksi" on jättänyt eläkkeiden kehityksen palkkakehitystä heikommaksi. Aloitteen mukaan tämä on väärin ja sietää korjata.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tulee selväksi, että aloitteen tekijät ovat aikoinaan odottaneet eläkkeiltään enemmän kuin ovat sittemmin huomanneet saavansa. Lupaukset tai odotukset ovat olleet liian suuria, ja odotukset ovat pettäneet.

Luonteva arvaus on, että valtaosa työeläkeindeksialoitteen kannattajista on itse jo eläkkeellä tai eläkeiän kynnyksellä. Toki asia koskee nuoriakin, ensin eläkkeiden kustantajina ja myöhemmin eläkeläisinä, mutta yleensä eläkekysymykset alkavat toden teolla kiinnostaa vasta oman eläkeiän kynnyksellä.

Niinpä toinen luonteva arvaus on, että nuoria aikuisia eläkekysymykset eivät kiinnosta yhtä paljon kuin vaikkapa ammatin ja työpaikan sekä asunnon hankkiminen. Työn ja asunnon hankkiminen ovatkin nuorille ensin ajankohtaisia, mutta eläke kuuluu näiden rinnalla elämän suuriin talouskysymyksiin.

Juuri nyt Suomen nuorilla aikuisilla on suuri riski pettyä kaikissa kolmessa.

Suuri uudistus kymmenen vuoden välein

Sen Suomen nuoret aikuiset huomaavat itsekin samaa tahtia kuin valmistuvat kouluistaan ja opinnoistaan, että maan talous potee pahanlaista anemiaa ja että työuran alkuun pääseminen voi olla varsin vaikeaa.

Suunnilleen yhtä nopeasti ja läheisesti nuoret aikuiset huomaavat senkin, että Suomen asuntomarkkinoilla oman asumisen alkuun päästäkseen on joko tyydyttävä asumaan kaukana työpaikasta tai ahtaasti tai otettava loppuiän kestävä velkataakka ja korkoriskit kaupan päälle.

Mutta sitä paraikaa vasta epätyypillistä työuraansa ja ahdasta asumistaan aloittelevan on vaikeampi itse havaita kuin vasta vuosikymmenten kuluttua, että se kolmas suuri pettymys – tai ainakin suuri pettymyksen riski – odottaa eläkkeellä.

Eikä tämä pettymyksen riski suinkaan tarkoita, että työeläkelakiin kirjatut lupaukset yhtäkkiä pettäisivät juuri ennen eläkkeelle siirtymistä. Melkoisen varmasti lakisääteiset lupaukset pitävät yhtä hyvin kuin ne ovat ennenkin pitäneet.

Pettymysten riski piilee siinä, että nuo lupaukset todennäköisemmin muuttuvat kuin pettävät. Niin kuin ne ovat muuttuneet tähänkin asti: tämän tästä.

Viimeksi eläkkeitä koskevat lupaukset menivät suurelta osin uusiksi tämän vuoden alussa, kun eduskunta sääti ja tasavallan presidentti vahvisti tuoreinta "suurta eläkeuudistusta" koskevat lait. Tämän laajan lakipaketin uudistukset tulevat asteittain voimaan ensi vuodesta alkaen.

Edellisestä mittavasta eläkeuudistuksesta ehti hädin tuskin kulua kymmentä vuotta.

Kummankin suuren eläkeuudistuksen keskeinen tarkoitus on ollut varmistaa eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä – eli käytännössä perua aiempien lakien antamia ja sittemmin liian suuriksi osoittautuneita lupauksia.

Seuraava suuri riski kasvaa sijoituksissa

Perustiedot tämän tuoreimman suuren eläkeuudistuksen keskeisistä piirteistä ja vaikutuksista löytyvät helpoimmin Eläketurvakeskuksen ylläpitämiltä varsin monipuolisilta eläkeuudistus.fi -verkkosivuilta.

Tietoiskuja opiskellessa lienee paikallaan pitää mielessä, että Eläketurvakeskus on "työeläketurvan kehittämisen ja toimeenpanon lakisääteinen yhteistyöelin". Tahtoo sanoa, että sivuston ylläpitäjä edustaa itsekin ennemmin lupausten antajaa kuin vastaanottajaa.

Tuskin kannattaa yllättyä esimerkiksi siitä, että Eläketurvakeskus kuvailee uudistusta ja sen vaikutuksia pääosin suotuisia seikkoja korostaen ja mahdollisia pettymyksen aiheita väistellen tai vähäeleisesti todeten.

Sekään ei liene suuren suuri yllätys, että tietosivuilta ei löydy sanaakaan yhdestä Suomen eläkejärjestelmän historiallisen suuresta riskistä. Siitä ei tosin löydy valmiiksi pureskeltua tietoa muualtakaan, joten jäljille on hakeuduttava omin toimin.

Kyse on Suomen eläkelaitosten kokoamista valtaisista eläkerahastoista ja tarkemmin sanottuna noiden jättirahastojen osuudesta eläkelupausten pitämiseen ja odotusten täyttymiseen. Tai pettämiseen.

Suomen lakisääteisissä työeläkerahastoissa oli viime vuoden lopussa yhteensä 180 miljardin euron sijoitusvarallisuus. Tämä "kansallinen vanhuuden vara" oli runsaampi kuin milloinkaan aikaisemmin, ja siksi rahastoihin liittyvät riskitkin ovat historiallisen suuria.

Riskit koskevat sijoitusomaisuuden tuotto-odotuksia ja todennäköisiä tuottoja – ja ennen kaikkea näiden kahden avainluvun väliin mahdollisesti revennyttä eroa.

Rahastojen toteutuneet sijoitustuotot ovat keskimäärin olleet kohtuullisia, mutta tulevaisuuden näkymät ovat parin viime vuoden kuluessa olennaisesti heikentyneet.

Tulevaisuuden tuottonäkymien heikkeneminen on suoraa seurausta finanssikriisin jälkijäristyksistä ja ennen kaikkea euroalueen keskuspankin EKP:n ja maailman muiden suurten keskuspankkien historiallisen suurisuuntaisesta rahaelvytyksestä.

Maksuilla ja eduilla yhteys sijoituksiin

Teoriassa meillä työeläkejärjestelmän turvaamat eläkkeet perustuvat lakiin kirjattuihin ehtoihin eivätkä eläkerahastojen sijoitustuottoihin. Eikä meidän niin sanotusti etuusperusteisessa järjestelmässämme eläkkeillä ja sijoituksilla ole suoraa yhteyttä.

Avainsanat ovat "teoriassa" ja "suoraa". Käytäntö on toisenlainen, sillä eläkkeillä ja eläkelupauksilla on hyvinkin selkeä, joskin toki epäsuora, yhteys sijoitustuottoihin.

Eläkerahastojen tarkoitus on toimia puskurirahastoina ja pienentää eläkevakuutusmaksuihin kohdistuvaa korotuspainetta niinä vuosikymmeninä, joiden aikana poikkeuksellisen suuri määrä niin sanottujen suurten ikäluokkien edustajia siirtyy eläkkeelle ja joiden aikana eläkkeellä ja työssä olevien suhde heikkenee nopeasti.

Juuri nyt tuollainen kehitys on meneillään: eläkeiän saavuttanutta väkeä on jo jonkin aikaa siirtynyt enemmän työelämästä eläkkeelle kuin nuorta väkeä on tullut tilalle. Näin eläkkeensaajien määrä on kasvanut samaan aikaan kuin maksajien määrä on kutistunut.

Tämä on korostanut eläkerahastojen ja ennen kaikkea niiden sijoitustuottojen keskeistä merkitystä eläkkeiden rahoitukselle.

Rahastojen tuotoista on tarkoitus maksaa noin yksi kolmasosa ja vähitellen siitä kasvava osuus kulloinkin eläkkeellä olevien kansalaisten eläkkeistä. Tämä sujuu niin kauan kuin tuottoja kertyy maailman arvopaperimarkkinoilta tavoiteltu määrä tai sitä runsaammin.

Eläkejärjestelmän eräänlainen sisäänrakennettu reaalinen tuotto-oletus on 3,5 prosenttia vuodessa. Se on tähän asti ollut kohtalaisen osuva ja ennen kaikkea mahdollinen tavoite. Mutta tästedes tavoite on vaikeampi kuin vuosiin tai vuosikymmeniin. Tavoite jää entistä herkemmin saavuttamatta tai sitä on tavoiteltava entistä suurempia riskejä ottamalla.

Jos tuotot jäävät pitkän aikaa tavoitetta heikommiksi, on ennen pitkää taas tarvetta seuraavalle suurelle eläkeuudistukselle, kuten uusille eläkevakuutusmaksujen korotuksille tai etujen leikkauksille.

Sijoitusriskeissä kolmas suuri pettymys

Eläkerahastojen niin kuin minkä tahansa muiden pitkäaikaisten sijoitusten tuotto-odotuksiin kohdistuvat riskit voivat ensi alkuun tuntua ristiriitaisilta, mutta ne ovat johdonmukaisia. Mitä kalliimmiksi arvopaperit kipuavat, sitä heikommiksi jäävät pitkäaikaisten sijoitusten todennäköiset tuotot.

Toteutuneiden tuottojen ja vastaisten tuotto-odotusten erisuuntainen suhde näkyy selkeimmin valtioiden velkakirjamarkkinoilla. Toteutuneet tuotot ovat runsaita, mutta ne perustuvat lähes pelkästään arvonnousuun. Tulevaisuuden tuotto-odotukset ovat juuri niin matalia kuin viime aikojen markkinakorotkin: nolla prosenttia tai vielä vähemmän.

Maailman osakemarkkinoiden keskeiset arvostuksen mittarit, kuten niin sanottu suhdannekorjattu voittokerroin, ovat viime aikoina mitanneet korkeimpia lukemia sitten vuosituhannen vaihteen teknokuplan aikojen ja sitä ennen yli sataan vuoteen. Niiden perusteella osakemarkkinoiden vastaiset tuotto-odotukset ovat heikentyneet heikoimmilleen vuosiin.

Eläketurvakeskus julkaisi viimeksi viime vuoden alussa tutkimusraportin eläkerahastojen pitkän ajan sijoitusnäkymistä. Ne olivat tuolloin heikompia kuin järjestelmän tuotto-oletus, ja sen jälkeen keskeisten arvopaperimarkkinoiden yliarvostus on pahentunut entisestään. Samalla arvopaperisijoitusten todennäköiset tuotot ovat laskeneet lisää.

Eläkerahastoihin on saattanut syntyä kaksiteräinen riski: riskisijoitusten välttäminen kasvattaa riskiä, että sijoitustuotot jäävät liian pieniksi, ja suurempien tuottojen tavoittelu riskisijoituksia lisäämällä taas kasvattaa suoria sijoitusriskejä. Ne taas ovat juuri sitä, miltä ne kuulostavatkin: riskejä.

Noissa eläkerahastojen sijoitusriskeissä voi piillä nuorten aikuisten kolmas suuri talouspettymys.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      ”Tekoäly kuin uusi sähkö” – Ministeri Lintilä: Kaksi vuotta sitten kukaan ei puhunut mitään

    5. 5

      Radio Helsinki: Digelius-levykaupan Ilkka ”Emu” Lehtinen on kuollut

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    8. 8

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    9. 9

      Kiinan öljyn tarve saattaa olla luultua suurempi

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää