Pörssiuutiset

EKP:n tuki valtioille kasvaa jopa tuhansiin miljardeihin

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Eurovaltioiden keskuspankkirahoitus on kielletty, mutta silti EKP tarjoaa ylivelkaisille valtioille historiallisen mittavaa rahoitustukea. Ensin "Draghi-osinko" taittoi korkokulut, nyt velkakirjaostot sulattavat velkataakkaa.
Euroalueen keskuspankki EKP ja alueen kansalliset keskuspankit Suomen Pankkia myöten varmistavat mittavilla velkakirjaostoillaan, että ylivelkaiset eurovaltiot saavat vaikeuksitta kaiken tarvitsemansa tuoreen velkarahoituksen.

Sen lisäksi keskuspankit varmistavat, että ylivelkaisten eurovaltioiden tuore velkarahoitus on halvempaa kuin milloinkaan – ja taatusti edullisempaa kuin olisi ilman keskuspankkien tukea.

Käytännössä EKP ja alueen muut keskuspankit antavat paraikaa ylivelkaisille eurovaltioille historiallisen mittavaa rahoitustukea, jonka rahallinen arvo kasvaa laskutavasta riippuen jopa tuhansiin miljardeihin euroihin.

Tämä julkisen talouden keskuspankkirahoitus on epäsuoraa ja epävirallista eikä sitä virallisesti tapahdu. Virallisesti EKP ja alueen kansalliset keskuspankit harjoittavat rahapolitiikkaa eivätkä osallistu julkisen talouden rahoittamiseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtioiden keskuspankkirahoitus onkin pakko kiistää, sillä se on Euroopan unionin (EU) sääntöjen ja sopimusten mukaan jyrkästi kiellettyä.

Kiellot ja kiistämiset eivät ole estäneet EKP:ta ja euromaiden kansallisia keskuspankkeja omin luvin panemasta toteen historiallisen mittavaa ylivelkaisten eurovaltioiden rahoitustukea.

Tämän rahoitustuen seuraava siirto nähtäneen tämän viikon torstaina, kun EKP ilmoittanee taas uusista raharuiskeista – esimerkiksi juuri valtioiden alijäämien epäsuoraan rahoitukseen.

Lisää rahaelvytystä tai pettymys

Torstaina EKP:n neuvosto pitää tämän vuoden toisen kokouksensa, jolta finanssimarkkinat odottavat rahapolitiikan tuntuvia uusia kevennystoimia.

Odotukset ovat tavallista vaativampia, sillä neuvoston tammikuinen kokous oli uusia toimia tuolloin turhaan kärkkyneille markkinoille pettymys. Pääjohtaja Mario Draghi ja pankin muut johtajat ovat lepyttäneet markkinoita lupailemalla pian lisää rahaelvytystä.

Neuvosto ilmoittanee ohjauskorkojen laskemisesta nykyistäkin alemmas ja laajennettujen velkakirjaostojen laajentamisesta nykyistäkin laajemmiksi. Muuten markkinat pettyvät vielä enemmän kuin tammikuussa, ja entistäkin suurempi pettymys voi herkästi kääntää markkinat EKP:n tavoitteita vastaan.

Riski on, että pääomaa alkaa kaikota eurovaltioiden velkakirjoista ja alueen pankeista – ja korot kääntyvät nousuun.

EKP haluaa, että korot laskevat ja pysyvät alhaalla. Ja EKP haluaa, että eurovaltiot saavat juuri sen määrän tuoretta velkarahoitusta kuin tarvitsevat – ja vähän vielä päälle – ja kaiken lisäksi niin halvalla kuin suinkin.

Korkojen lasku on virallinen tavoite, valtioiden rahoitushuolien huojentaminen epävirallinen.

Virallisesti EKP tavoittelee uusilla raharuiskuillaan samaa kuin entisilläkin: se vaalii euroalueen hintavakautta eli suomeksi sanottuna haluaa alueen inflaation kiihtyvän nykyistä kovempaan vauhtiin. Epävirallisesti se haluaa keventää eurovaltioiden hillitöntä velkataakkaa.

Velkakirjaostot kasvavat

Tasan vuosi sitten EKP aloitti historiallisen suurisuuntaiset tukiostonsa eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla. Sen jälkeen se on yhdessä euromaiden keskuspankkien kanssa ostanut pääosin alueen valtioiden ja pankkien velkakirjoja 60 miljardilla eurolla joka ikinen kuukausi.

Helmikuun lopussa keskuspankit olivat ostaneet erilaisia velkakirjoja yhteensä lähemmäs 800 miljardilla eurolla, joista liki 600 miljardia oli valtioiden ja muiden julkisen talouden yksiköiden velkapapereissa.

Velkakirjaostojen on tarkoitus jatkua ensi vuoden maaliskuun loppuun tai sitäkin kauemmin, jos EKP:n neuvosto katsoo tarpeelliseksi. Markkinatoimijat veikkaavat neuvoston päättävän torstaina velkakirjaostojen kasvattamisesta 70 tai 80 miljardiin euroon kuukaudessa.

Nykyisellä tahdilla velkakirjaostojen loppusumma kasvaa ensi vuoden maaliskuuhun mennessä 1500 miljardiin euroon.

Määrä on suurempi kuin eurovaltiot tarvitsevat parhaillaan uusien alijäämiensä rahoittamiseen tuoretta rahoitusta, ja siksi nämä tukiostot käytännössä varmistavat alijäämien rahoitustarpeen kokonaan ja lisäksi ison osan vanhojen velkojen kuoletuksista.

Suomen ja muidenkin eurovaltioiden velkaantuminen on jo taittunut laskuun, jos keskuspankkien ostamat velkapaperit vähennetään valtioiden velkataakasta.

Tällaista vähennystä voi perustella EKP:n neuvoston viime joulukuussa päättämän velkakirjaohjelman muutoksen vaikutuksilla. Tuolloin neuvosto päätti, että osto-ohjelmassa hankituista velkakirjoista erääntyvät pääomat sijoitetaan takaisin samanlaisiin velkakirjoihin.

Tämä pääomakierrätys on käytännössä yhtä kuin ostettujen velkakirjojen epäsuoraa mitätöimistä ainakin siihen asti, kun päätös kumotaan ja keskuspankit alkavat joko myydä velkakirjoja tai antavat niiden ainakin erääntyä pois taseistaan.

Niin kauan kuin keskuspankit ostavat kasvavan osan eurovaltioiden velkakirjoista, pitävät niitä hallussaan määrättömän ajan ja kierrättävät korotkin voitonjakona valtioille, on tämä osa velasta valtioiden rahoitushuollon näkökulmasta kuin mitätöity pois päiviltä.

Tämä näyttää joltisenkin suoraviivaiselta valtioiden alijäämien rahoittamiselta, vaikka virallisesti kyse on toki hintavakauden vaalimisesta.

Korot taittuivat jyrkkään laskuun

Toinen EKP:n suoraviivainen tukimuoto alkoi keventää etenkin velkaisimpien eurovaltioiden rahoitushuolia jo vuoden 2012 loppukesästä. Silloin pääjohtaja Draghi lupasi, että EKP tekee "kaiken tarvittavan" euron pelastamiseksi.

Velkakirjamarkkinoiden toimijoille tuo lupaus tarkoitti, että EKP käytännössä takaa ainakin suurimpien eurovaltioiden velat. Lupaus taittoi eurovaltioiden korot laskuun miltei yhtä jyrkällä kulmalla kuin kriisi oli niitä nostanut.

Ennen lupausta pääomapako oli tarttunut pienistä kriisimaista Espanjaan ja Italiaan, jotka olivat lähellä ajautua maksuvalmiuskriisiin. Ne kuuluvat euroalueen suurimpiin maihin, ja Italian valtio on ylivelkaisista eurovaltioista kaikkein velkaisin.

Suurten eurovaltioiden ajautuminen maksukyvyttömyyteen olisi ollut euromaiden häthätää kokoamille kriisirahastoille liikaa, ja siksi tämä kriisin laajeneminen olisi voinut koitua euron kohtaloksi. Ja siksi Italian ja Espanjan pelastaminen jäi EKP:n tehtäväksi.

Draghin lupaus tehdä "kaikki tarvittava" taittoi Italian, Espanjan ja muidenkin kriisivaltioiden korot laskuun. Siitä lähtien korot ovat Kreikkaa ja Kyprosta lukuun ottamatta pääosin jatkaneet laskuaan, mitä nyttemmin valtionlainaostot ovat osaltaan varmistaneet.

Kriisivaltioiden ja toki muidenkin eurovaltioiden vastaanottama keskuspankin rahoitustuki ei ole kuitenkaan ilmaista eikä se ole tupsahtanut taivaalta, vaikka siltä ehkä näyttää. EKP on tarjonnut ja todennäköisesti tarjoaa vielä pitkän aikaa valtioille rahan arvoista korkotukea.

Saksalaispankki on laskenut, mikä on tuon korkotuen arvo: se on satoja miljardeja euroja. Jos korot pysyvät edes joten kuten nykyisellään, kasvaa korkotuen arvo ensi vuosikymmenen alkuun mennessä pitkälti yli tuhanteen miljardiin euroon.

Korkotukea pian yli tuhat miljardia

Saksan suurimman osuustoiminnallisen pankkiryhmän keskuspankki DZ Bank on laatinut perusteellisen selvityksen suurimpien eurovaltioiden EKP:ltä saaman "Draghi-osingon" eli pääjohtajan lupauksen ja siitä alkaneen korkojen laskun rahallisesta arvosta.

Selvitys perustuu suurimpien eurovaltioiden, Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan, rahoituskustannusten laskuun vuodesta 2012 viime vuoden loppuun sekä arvioon vuoden 2022 loppuun mennessä koituvasta korkoedusta. Kyse on euroalueen absoluuttisesti velkaisimmista valtiosta.

Pankin tutkimusyksikkö lähetti 27-sivuisen analyysiraportin englanninkielisen laitoksen kansainvälisille suurasiakkaille (ja Taloussanomille) eilen tiistaina. Saksalaislehti Der Spiegel kirjoitti selvityksen saksankielisestä laitoksesta viime viikonloppuna.

Analyysin mukaan Italia on saanut ja todennäköisesti saa kaikista eurovaltioista runsaimman "Draghi-osingon". Se oli viime vuoden loppuun mennessä saanut EKP:n korkotukea yli 50 miljardia euroa ja tätä menoa saisi vuoden 2022 loppuun mennessä yhteensä lähemmäs 670 miljardia euroa.

Espanjan vastaava epävirallinen korkotuki oli viime vuoden loppuun mennessä 25 miljardia ja kasvaisi vuoden 2022 loppuun mennessä 300 miljardiin euroon.

Saksan ja Ranskan korkotuki on toistaiseksi jäänyt pienemmäksi, sillä niiden korot olisivat pankin analyytikoiden mukaan laskeneet joka tapauksessa. Niidenkin tuki kasvaa, kun aikaa kuluu ja ne korvaavat vanhoja korkeakorkoisia velkojaan matalakorkoisilla uusilla.

Analyysin mukaan EKP:n tarjoamaa korkotukea oli viime vuoden loppuun mennessä kertynyt Saksalle ja Ranskalle kummallekin alle kymmenen miljardia euroa. Vuoden 2022 loppuun mennessä Saksan tuki kasvaa melkein 90 miljardiin ja Ranskan melkein 180 miljardiin euroon.

Neljän suurimman eurovaltion "Draghi-osinko" kasvaa kymmenessä vuodessa yhteensä suurin piirtein 1200 miljardiin euroon. Kun siihen lisätään varovainen arvio kaikkien muidenkin valtioiden korkotuesta ja vielä velkakirjamarkkinoiden tukiostot päälle, paisuu keskuspankkien rahoitustuki helposti 3000 miljardiin euroon tai suuremmaksi.

Toki virallisesti kyse on silti rahapolitiikasta ja hintavakauden vaalimisesta eikä suinkaan valtioiden rahoitustuesta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    2. 2

      JHL:n poliittinen lakko jatkuu – Myös tiistaina osalla koululaisista on eväspäivä

    3. 3

      Vartijoiden lakko voi ruuhkauttaa lentokenttää – tarkista tilanne, jos olet lähdössä matkalle

    4. 4

      Joka kymmenes jättää työnteon perjantaina väliin – tässä syyt

    5. 5

      KKV moittii apteekkialan kilpailuavauksia – reseptilääkkeiden myynti 32 %, apteekkeja sama määrä

    6. 6

      Ilmarinen: Nyt on käsillä nousukauden viimeiset hetket

    7. 7

      Poliisi vahvistaa: Hermitage-yhtiöstä tullut tutkintapyyntö

    8. 8

      Vartijoiden lakko alkaa keskiviikkona – poikkeuslupia myönnetty suurlähetystöihin ja hissipäivystäjille

    9. 9

      Ryanairin toimitusjohtaja povaa alalle synkkää talvea: SAS tai Norwegian voi ajautua konkurssiin

    10. 10

      Osa Sähköliiton jäsenistä liittyy Teollisuusliiton kolmen päivän lakkoon – koskee yli 90 yritystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joka kymmenes jättää työnteon perjantaina väliin – tässä syyt

    2. 2

      Laura, 29, tekee neli­päiväistä työ­viikkoa: ”Down­shiftaamisesta tulee elämän­tapa­laiskottelijan leima”

    3. 3

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    4. 4

      Verkkouutiset: Työmarkkina­järjestöiltä tulossa ehdotus irtisanomis­kiistaan

    5. 5

      Vartiointialan lakko alkaa keskiviikkona

    6. 6

      Ryanairin toimitusjohtaja povaa alalle synkkää talvea: SAS tai Norwegian voi ajautua konkurssiin

    7. 7

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    8. 8

      Osa Sähköliiton jäsenistä liittyy Teollisuusliiton kolmen päivän lakkoon – koskee yli 90 yritystä

    9. 9

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    10. 10

      Ilmarinen: Nyt on käsillä nousukauden viimeiset hetket

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    3. 3

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    4. 4

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    5. 5

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    6. 6

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    7. 7

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    10. 10

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    11. Näytä lisää