Euroalueen suurin velkapommi kytee Italiassa

Julkaistu:

Analyysi
Eurokriisi on tyvenessä mutta ei ohi. Seuraava velkapommi kytee jo, ja se on entistä vaarallisempi. Se kytee yhdessä alueen suurimmista maista, Italiassa. Saksa haluaa purkaa pommin tavalla, joka voi räjäyttää sen.


Euroalueen velkakriisi on pois otsikoista ja näyttää rauhoittuneen, mutta kriisin syyt ovat ennallaan ja osin entistä pahempia. Talous on heikompi ja velkaa on enemmän kuin ennen kriisiä, ja nyt osa suuristakin euromaista on taas lähempänä uutta taantumaa kuin kestävää toipumista.

Eurokriisin tyvenen saivat aikaan alueen keskuspankit, jotka ovat hartiavoimin ostaneet ylivelkaisten eurovaltioiden velkakirjoja ja näin tukeneet alueen huteria suurpankkeja ja ylivelkaisten valtioiden alijäämien rahoittamista.

Mutta edes keskuspankkien tukiostot eivät välttämättä estä kriisiä leimahtamasta uudestaan, jos aneeminen talous uupuu uuteen taantumaan – tai jos Saksa saa tahtonsa ja eurovaltioiden velkasaneerauksista tulee totta.

Näkymät ovat apeat, sillä euroalueen talous on kriisin alusta asti tarponut selvästi heikompaa tahtia ja on yhä heikommassa kunnossa kuin esimerkiksi Yhdysvaltain talous.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Eikä käännettä parempaan näy: EU-komissio, alueen keskuspankki EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat vuoron perään heikentäneet eurotalouden kasvuennusteitaan. Myös muun maailman kasvuvauhti ja -näkymät ovat viime aikoina heikentyneet, mikä rasittaa lisää euromaidenkin näkymiä alueen vientiveturia Saksaa myöten.

Samaan aikaan ennestään ylivelkaisten eurovaltioiden velkaantuminen on jatkunut. Kriisi alkoi liian suuren velkamäärän takia – ja se leimahtaa uudestaan vielä suuremman velkamäärän takia.

Italian valtio velkaloukussa

Keskuspankkien velkakirjaostot ovat painaneet eurovaltioiden korkoja alaspäin mutta eivät niin alas, että aneemisen talouskasvun tuottamat tulot riittäisivät velkaisimpien korkokuluihin.

Näin on Italian laita, sillä euroalueen absoluuttisesti suurimman ja koko maailman kolmanneksi suurimman valtionvelan korkoihin hupenee enemmän rahaa kuin talouskasvusta kertyy lisää verotuloja.

Italian valtiolla on ollut euroajan alusta asti rutkasti runsaammin velkaa kuin EU:n sopimusten mukaan saisi olla. Kymmenen vuotta sitten sen velkaisuusaste oli lievässä laskussa, mutta kriisin kuluessa se on taas kasvanut.

Nyt Italian valtiolla on velkaa yli 130 prosenttia maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta ja lähemmäs 1 900 miljardia euroa. Velkasuhde on Kreikan jälkeen toiseksi korkein ja euroina velkaa on Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen maailman kaikista valtioista kolmanneksi eniten.

Italian keskuspankin mittavat valtionlainaostot ovat painaneet valtion velkakirjoille noteerattavia korkoja entistä matalammiksi, mutta tästä korkotuesta huolimatta valtion korkomenoihin uppoaa nelisen prosenttia koko maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.

Viime vuosina Italian talous on vuoroin lievästi supistunut tai vaivoin kasvanut ja pääosin polkenut paikoillaan. Kun talous polkee paikoillaan ja valtion alijäämä kasvaa, voimistuu velkakierre entistä matalampienkin korkojen rasituksesta.

Italia näyttääkin juuttuneen velkaloukkuun, ja sen hirmuisen velkamäärän ja maan koon takia koko euroalue istuu nyt entistä suuremman velkapommin päällä.

Saksalla on suunnitelma velkaloukun purkamiseksi. Se voi olla teoriassa oikeaoppinen, mutta käytännössä se voi pakottaa Italian jopa eroamaan eurosta. Saksan suunnitelma voi laukaista velkapommin, vaikka tarkoitus on purkaa se.

Saksan riskipitoinen suunnitelma

Saksa haluaa ylivelkaisten eurovaltioiden liian suurten velkojen saneeraamiseen virallisen saneerausmenettelyn, joka ohjaisi luottotappioita muiden euromaiden asemesta kriisimaan yksityisten riskirahoittajien tappioiksi.

Saksan valtiovarainministeriön ajamaa ja tiettävästi jo valmistelemaakin valtioiden virallista saneerausmekanismia on näkyvästi kannattanut esimerkiksi maan hallitusta neuvova vaikutusvaltainen "talousviisaiden neuvosto".

Neuvosto kuvaa tuoreimmassa vuosikertomuksessaan, miten yhteisvaluutta euron ja rahaliiton rakennerajoitteiden takia juuri eurovaltioilla on tavallisia valtioita olennaisesti suurempi riski ajautua velkaongelmiin ja maksukyvyttömyyteen eli kansanomaisesti konkurssiin.

Juuri tavallista suuremman velkariskin takia neuvoston mielestä on tarpeen, että eurovaltioiden velkakriisejä vastedes ratkotaan erityisen saneerausmekanismin avulla eikä velkaongelmia peitellä sattumanvaraisilla hätärahoituksilla niin kuin viime vuosina on tehty.

Saksan saneerausmalli toisi eurovaltioiden velkasaneerauksiin samanlaisen niin sanotun bail-in-periaatteen, jollaisen avulla euromaiden pankkiunioni aikoo ohjata seuraavan pankkikriisin tappioita ongelmapankkien yksityisten riskirahoittajien eikä veronmaksajien kärsittäviksi.

Pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisumekanismi ja -neuvosto aloittivat toimintansa tämän vuoden alussa. Samalla tuli voimaan uusi kriisinratkaisumenettely, jossa viranomaiset aikovat vastaisuudessa pelastaa tai saneerata kriisipankkeja osakkeenomistajien ja riskirahoittajien eikä veronmaksajien kustannuksella.

Teoria toimii teoriassa mutta käytännössä se voi pahimmillaan kääntyä tarkoitustaan vastaan.

Euroalueen finanssimarkkinat ovat alkuvuonna tarjoilleet tästä esimakua, sillä osin juuri uuden bail-in-riskin takia euroalueen pankkiosakkeet ovat menettäneet yli neljänneksen arvostaan, ja riskipitoisimpien suurpankkien osake- ja velkakirjakurssit ovat romahtaneet vielä enemmän.

Riski kärjistää seuraavaa kriisiä

Saksan havittelema eurovaltioiden velkasaneerausmalli saa herkästi valtioiden velkakirjamarkkinoilla aikaan samanlaisen pakokauhun kuin pankkien bail-in-riski on aiheuttanut pankkiosakkeissa.

Saneerausmenettely ennemmin sytyttää eurovaltioiden velkakriisin uudestaan ja kärjistää kriisiä kuin estää kriisiä syttymästä tai varsinkaan korjaa kriisin syitä.

Näin sanoo yksi viidestä talousneuvoston viisaasta, talousprofessori Peter Bofinger neuvoston vuosikertomukseen kirjaamassaan eriävässä mielipiteessä. Hän on tuonut huolensa julki myös taloustutkijoiden VoxEU -verkkosivuston kirjoituksessaan ja tiedotusvälineiden haastatteluissa.

Professori Bofingerin mukaan jo ennestään ylivelkaisten valtioiden velkaongelmien hoitamiseksi perustettava saneerausmenettely olisi omiaan nopeuttamaan ja jyrkentämään seuraavan kriisin alkamista ja kärjistymistä.

Brittilehti Telegraphin haastattelussa Bofinger luonnehtii velkasaneerausmallia "nopeimmaksi keinoksi hajottaa euro". Saneerauksen ja luottotappioiden riski ajaa velkakirjarahoittajat entistä pienemmästä syystä karkuun ja valtion rahoituskriisiin, ja siksi ainoa keino välttyä "konkurssilta" on erota eurosta.

Italia on professori Bofingerin jonossa ensimmäinen, sillä juuri Italiassa yhdistyvät pankkiriskit ja valtioriskit kohtalokkaalla tavalla.

Italian pankeilla on hoitamattomia ongelmasaatavia taseissaan rutkasti enemmän kuin euroalueen pankeilla keskimäärin, ja Italiasta löytyy osa euroalueen heikkokuntoisimmista suurpankeista. Lisäksi juuri Italian pankeilla on hallussaan keskimääräistä huomattavasti runsaammin oman kotivaltionsa, Italian, velkakirjoja.

Tahtoo sanoa, että juuri Italiassa pankkien ja valtion välillä vallitsee tavallista voimakkaampi kohtalonyhteys: pankkien kriisi olisi saman tien myös valtion kriisi ja toisinpäin. Siksi koko euroalueen seuraava velkapommi kytee Italiassa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    3. 3

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    8. 8

      Suomen Pankin Rehn: Euroalueen kansalliset talletussuojat ovat riittämättömiä

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää