Uhkarohkeaa leikkiä rahalla – sinun rahallasi

Julkaistu:

Analyysi
Euroalueen keskuspankki EKP vastaa rahan vakaudesta, mutta on silti ryhtynyt uhkarohkeaan rahaleikkiin. Tämä leikki ei varmista rahaolojen vakautta vaan vaarantaa sen. Pelissä on sinunkin rahasi.
Miinuskorkojen piti panna euroalueen talouteen vauhtia ja palauttaa usko tulevaisuuteen. Näin ei ole käynyt, joten pääjohtaja Mario Draghi on viime viikkojen puheenvuoroissaan lupaillut EKP:n painavan piakkoin korkoja lisää pakkaselle.

Samanlaisia vihjeitä nykyistä raskaammin negatiivisista koroista on esittänyt myös Japanin keskuspankin BoJ:n pääjohtaja Haruhiko Kuroda. Myös Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Janet Yellen on vahvistanut pankin tutkivan miinuskorkojen mahdollisuuksia.

Keskuspankkiirit perustelevat miinuskorkoja aivan samoilla perusteilla kuin muitakin rahapolitiikan toimiaan. Muodollisesti kyse on "hintavakauden" tavoittelemisesta ja talouden elvyttämisestä.

Käytännössä miinuskorot näyttävät ennemmin epätoivoiselta yritykseltä tehdä edes jotakin inflaation kiihdyttämiseksi ja reaalikorkojen alentamiseksi, kun perinteiset rahapolitiikan keinot ovat ehtyneet ja menettäneet tehonsa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Mutta miinuskorot eivät ole vain epätoivoinen yritys "tehdä edes jotakin". Negatiiviset korot ovat keskuspankkien entistäkin uhkarohkeampi hyppy tuntemattomaan. Negatiiviset korot ovat omanlaistaan uhkapeliä rahan arvolla ja rahaolojen vakaudella.

EKP ja muut miinuskorkoja kokeilevat keskuspankit näyttävät ennemmin vaarantavan kuin varmistavan rahaolojen vakauden.

Valtionlainojen korot miinuksella

EKP on painanut rahapoliittiset ohjauskorkonsa alimmillaan -0,3 prosenttiin, mutta pääjohtaja Draghin vihjeiden perusteella lisää miinusta on odotettavissa todennäköisesti maaliskuussa. Silloin EKP:n neuvosto päättää seuraavan kerran, mikä on sen mielestä tarkoituksenmukainen korko euroalueen rahoitusolojen ja -järjestelmän perustaksi.

EKP ja muut keskuspankit voivat vapaasti määrätä korkonsa, mutta samalla ne määrittelevät "vapaiden" rahoitusmarkkinoiden riskittömän pohjakoron. Kaikki rahoitusmarkkinoiden muut korot perustuvat tavalla tai toisella näihin keskuspankkien ohjauskorkoihin ja nyttemmin myös muihin rahapolitiikan ohjauskeinoihin, kuten laajamittaisten velkakirjaostojen vaikutuksiin.

Analyysiyhtiö Lombard Street Researchin mukaan liki viidesosa maailmantaloudesta syntyy maissa, joiden keskuspankkikorot ovat alimmillaan jo nollan prosentin alapuolella. Tahtoo sanoa maissa, joiden korkohaitari alkaa miinukselta.

Negatiivisten ohjauskorkojen ja keskuspankkien laajamittaisten velkakirjaostojen vaikutuksesta myös kasvava osa valtioiden markkinakoroista on nollan prosentin tuntumassa tai nollan alapuolella miinuksella.

Sveitsin valtionlainojen markkinakorot ovat miinuksella yli kymmenen vuoden laina-aikoihin asti. Saksan ja Japanin valtioiden miinuskorot ulottuvat lähelle kymmentä vuotta, ja Suomenkin valtio saa rahoitusta miinuskorolla viiteen vuoteen asti.

Analyysijulkaisu Grant's Interest Rate Observer arvioi viime viikolla julkaisemassaan katsauksessa, että yli 7 000 miljardin dollarin arvoiset valtionlainat noteerataan "kehittyneiden maiden" velkakirjamarkkinoilla negatiivisin markkinakoroin. Nollan ja kahden prosentin väliin noteerataan 15 000 miljardin dollarin arvoiset valtionlainat.

Korkojen painuminen nollan prosentin tuntumaan tai miinukselle merkitsee valtioille historiallisen edullista tilaisuutta rahoittaa alijäämiään halvimmillaan sananmukaisesti halvemmalla kuin ilmaisella uudella velkarahoituksella.

Valtioiden rahoitushuolien helpottaminen onkin todennäköisesti EKP:n ja muiden keskuspankkien tarkoitus, mutta Grant's luonnehtii miinuskorkoja silti riskipitoiseksi uhkapeliksi vailla vertaa.

Analyysiyhtiö GaveKal Researchin perustaja Charles Gave on samaa mieltä. Hänen mukaansa miinuskorot ovat myrkkyä niin rahoittajille, markkinaehtoiselle rahoitukselle kuin koko rahoitusjärjestelmälle.

Kohti järjestelmän romahdusta

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova ekonomisti Gave on viimeksi kuluneen vuoden aikana laatinut miinuskorkojen vaikutuksista useita tarkasteluja. Ne ovat järjestään suhteellisen jyrkkiä, mutta dramaattisin lienee edelleen viime vuoden helmikuulta.

Kiistakirjoituksen otsikko on dramaattinen: Toward System Failure (Kohti järjestelmän romahdusta). Sen mukaan negatiiviset korot sotivat talouden lainalaisuuksia vastaan niin perusteellisesti, että tämä keskuspankkien uhkayritys epäonnistuu likimain vääjäämättä.

Gave perustaa johtopäätöksensä rahoitusmarkkinoiden erityyppisten toimijoiden perustarpeisiin – ja tulkintaan, jonka mukaan miinuskorot ovat kaikkia niitä vastaan.

Hänen mukaansa nykyaikainen luotonvarainen rahatalous voi sujua niin kauan kuin joukko keskeisiä vaatimuksia täyttyy. Yksi perusvaatimuksista on, että rahalla on aika-arvo – ja että se on positiivinen eli suurempi kuin nolla prosenttia.

Gave jakaa rahoituksen keskeiset välittäjät kolmeen ryhmään sen mukaan, ottavatko ne osaa lyhytaikaisen, keskipitkän vai pitkäaikaisen rahoituksen välittämiseen ja tarjontaan. Yksikään niistä ei suju negatiivisten korkojen oloissa kuin aikansa.

Miinuskorkojen oloissa lyhytaikaisen rahoituksen välittäjät ajautuvat itse rahoitusvaikeuksiin, ja voivat pysyä pystyssä vain vaatimalla omilta asiakkailtaan entistä korkeampia korkoja. Sama koskee keskipitkän rahoituksen välittäjiä, kuten liikepankkeja. Niidenkin kannattavuus murenee, elleivät ne onnistu korottamaan omilta laina-asiakkailta perimiään korkoja tuntuvasti.

Lyhytaikaisen ja keskipitkän rahoituksen kallistuminen onkin Gaven mukaan miinuskorkojen ristiriitainen mutta todennäköinen seuraus. Se voimistaa muutoinkin aneemisen talouden deflatorisia paineita ja kannustaa yrityksiä ja kotitalouksia maksamaan velkojaan pois minkä voivat.

Käy täsmälleen päinvastoin kuin EKP ja muut miinuskorkoja kokeilevat keskuspankit väittävät.

Miinuskorot myrkkyä eläkesäästöille

Pahinta jälkeä miinuskorot tekevät Gaven tarkastelussa pitkäaikaiselle sijoituspääomalle, kuten eläkerahastoille ja vakuutusyhtiöille. Niiden vastuuvelka kasvaa mutta vastuuvelan katteeksi kootun sijoituspääoman tuotto laskee.

Ensi alkuun miinuskorkojen ja keskuspankkien velkakirjaostojen vaikutus voi tuntua suotuisalta, mutta tätä jatkuu vain niin kauan kuin arvopapereiden hinnat nousevat. Ohimenevän kurssinousun jälkeen koittavat entistä kehnompien tuottojen koettelemukset.

Nollakorko tarkoittaa, että riskittömien tai vähäriskisten korkosijoitusten tuotto on nolla, ja miinuskorko tarkoittaa, että tuotto on nollaakin matalampi eli negatiivinen.

Kun samaan aikaan vastuiden arvo kasvaa, syntyy mahdottomia epäyhtälöitä. Nollakorko panee vastuiden ja varojen yhteensovittamisen sekaisin ja miinuskorko tekee siitä käytännössä mahdotonta.

Kohti nollaa ja miinusta kutistuvista tuotto-odotuksista ja teoriassa kohti ääretöntä paisuvasta vastuuvelasta syntyy epäyhtälöitä ja hirmuista päänsärkyä – ja siitä syntyy ainekset Gaven kuvauksen "järjestelmän romahdukseen".

Hänen mukaansa romahdus koittaa, kun eläkerahastojen kaltainen pitkäaikainen sijoituspääoma on syöty. Se on aitoa pääomaa ja koko rahoitusjärjestelmän keskeistä perukalliota eikä sen jälkeen ole muuta jäljellä kuin tyhjiä lupauksia ja katteetonta velkaa.

Romahdus voi Gaven mukaan olla huomaamattoman hidas niin kuin Japanin pian neljännesvuosisadan mittainen esimerkki osoittaa. Mutta hän pitää silti joltisenkin vääjäämättömänä, että nolla- ja miinuskorkojen lopputulos on lopulta rahoitusjärjestelmän luhistuminen ja talouden lamaantuminen.

Kolkon kuvauksensa päätteeksi Gave vihjaa, että keskuspankit kyllä tajuavat miinuskorkojen ja muiden rahakokeiden riskit. Ne pelaavat uhkapeliään lopulta hyvin yksinkertaisesta syystä:

Valtioiden rahoitushuolto on keskuspankeille tärkeämpi tavoite kuin rahaolojen vakaus.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    8. 8

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    9. 9

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    10. 10

      Nord Stream 2 hakee lupaa rakentaa Suomen vesille 374 kilometriä maakaasuputkea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    8. 8

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    9. 9

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    10. 10

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää