Tämän takia Deutsche Bank voi olla sinunkin painajaisesi

Julkaistu:

Analyysi
Euromaiden yhteinen euro, yhteinen pankkiunioni ja nyt myös yhteiset miinuskorot varmistavat, että kaikilla eurokansalaisilla on myös yhteiset pankkipainajaiset. Yksi niistä voi olla Deutsche Bank. Jos se kaatuu, Suomi kuuluu sijaiskärsijöihin.


Painajainen on pahaa unta jostakin ahdistavasta ja pelottavasta aiheesta. Painajaisen uhkakuvat voivat kummuta todellisista tapahtumista tai ne voivat olla mielikuvituksen tuotantoa. Paha uni pelottaa, vaikka sen keljut käänteet eivät milloinkaan kävisi toteen.

Yksi finanssimarkkinoita viime viikkoina pelottanut painajainen on euroalueen suurimman pankin Deutsche Bankin ajautuminen kannattavuus- ja vakavaraisuuskriisiin. Oikeasti pankki voi toki osoittautua ikuiseksi, mutta ainakin markkinoiden painajaisessa se uhkaa kaatua.

Pankin ylin johto on vakuuttanut pankin taseen olevan "vuoren varma" ja Saksan talouspoliittinen johto on vakuuttanut "luottavansa täydellisesti" pankin vakavaraisuuteen. Perjantaina pankki rauhoitteli markkinoita ilmoittamalla, että se lunastaa osan sijoittajia askarruttaneista riskipitoisista velkakirjoista takaisin ennen aikojaan.

Perjantain lunastusilmoitus innosti pankin osakkeen rivakkaan kurssinousuun, mutta toistaiseksi rauhoittelevat lausunnot ovat tyynnyttäneet markkinoiden huolia vain tilapäisesti.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Pankin osakkeita ja riskipitoisia velkakirjoja omistavat sijoittajat ovat pitkään pelänneet pankin taseessa – ja taseen ulkopuolella – väijyviä mörköjä. Viime viikkoina pelko on yltynyt pahemmaksi kuin kertaakaan sitten finanssikriisin alkupaniikin.

Huoli Deutschen piilevistä kannattavuus- ja vakavaraisuusmiinoista näkyy karulla tavalla pankin pörssiosakkeiden ja julkisesti noteerattujen velkakirjojen kurssikehityksestä.

Osakkeiden arvosta oli perjantaihin mennessä haihtunut viime kevään jälkeen yli 60 prosenttia ja vuodenvaihteenkin jälkeen yli 40 prosenttia. Osa pankin riskipitoisista velkakirjoista oli luisunut miltei vapaassa pudotuksessa jo kymmenien prosenttien arvonalennuksiin.

Pankin markkina-arvo on painunut lähelle finanssikriisin pohjalukemia, jotka ovat vuoden 2009 maaliskuulta. Osa finanssimarkkinoiden toimijoista kohtelee pankkia toisin sanoen kuin se olisi mennyttä kalua.

Tämä paha uni ei koske vain Deutschen osakkeenomistajia ja velkakirjarahoittajia eikä vain Saksaa. Tässä on aineksia kaikkien eurokansalaisten yhteiseksi painajaiseksi.

Ei enää vain Saksan suurin pankki

Vielä toissa vuonna Deutsche Bankin luonteva kuvaus oli "Saksan suurin pankki". Mutta runsas vuosi sitten tuo perinteinen kuvaus menetti merkityksensä, kun euromaiden yhteinen pankkiunioni aloitti toimintansa.

Sen jälkeen Deutschen osuvampi kuvaus on ollut "euroalueen suurin pankki". Pankkiunionin takia pankin mahdolliset tasemiinat eivät ole vain Saksan ongelma, vaan ne ovat myös Suomen ongelma.

Kaikkien eurokansalaisten yhteiseksi painajaiseksi Deutsche ja alueen muut suurpankit voivat muuttua siksi, että ne ovat nykyisin kaikkien euromaiden yhteisellä eivätkä enää yksittäisten eurovaltioiden vastuulla.

Yhteisvastuu alkoi siitä, kun alueen keskuspankki EKP tarkasti alueen suurpankkien taseet ja totesi niiden olevan kelpo kunnossa siirrettäviksi kaikkien euromaiden yhteiselle vastuulle. Esimerkiksi Deutsche Bank läpäisi EKP:n tehotarkastukset huomautuksitta, ja siksi pankin riskit ovat tätä nykyä pankkiunionin yhteisiä riskejä.

Pankkiunionissa kriisipankkeja on tarkoitus pelastaa tai "ajaa alas" ensin pulaan joutuneiden pankkien osakkeenomistajien ja riskirahoittajien kustannuksella, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Seuraavaksi pankkiunioni kattaa tappioita pankeilta koottavan kriisirahaston varoin ja vasta sen jälkeen veronmaksajien varoin.

Kaunis ajatus on, että kriisejä ei enää syty, ja vaikka sittenkin syttyisi, ne eivät enää koituisi veronmaksajien tappioiksi.

Pankkiunionin kriisinratkaisuperiaatteissa on kuitenkin yksi paha ongelma, ja se on mittakaavaharha.

Kriisipankkien osakkailta ja rahoittajilta perittävä "bail-in" -sijoittajavastuu ja pankkiunionin kriisirahastokin kestävät korkeintaan yksittäisten keskisuurten pankkien kriisejä, mutta eivät isojen pankkien vaikeuksista alkunsa saavia systeemikriisejä.

Jos Deutsche Bankin kaltainen jätti on vaarassa kaatua, se ei ole vain yksittäisen pankin kriisi vaan se on likimain automaattisesti myös systeemikriisi. Deutschen kaatuminen olisi kuin Lehman Brothers kaatuisi uudestaan – ja vieläpä kahteen kertaan.

Johdannaisvastuita tuhat kertaa kriisirahasto

Kansainvälisiä suursijoittajia palveleva analyysijulkaisu Grant's Interest Rate Observer julkaisi tällä viikolla ilmestyneessä numerossaan kirjoituksen, jossa se tarkastelee Detsche Bankin todennäköisiä ja mahdollisia ongelmia.

Se on hyytävää luettavaa kuin painajaisen käsikirjoitus.

Toisen hyytävän Deutschen vaikeuksista kimmonneen pankkikatsauksen julkaisi niin ikään kansainvälisiä ammattisijoittajia neuvova analyysiyhtiö GaveKal Research. Ja lisää samanlaisia analyysejä on viime viikkoina julkaissut suuri joukko finanssimarkkinoiden tarkkailijoita.

Yksikään Deutschesta riippumaton tarkastelu ei vahvista pankin johdon väitettä, että pankin tase on "vuoren varma" saati Saksan talouspoliittisen johdon tulkintaan, että pankin vakavaraisuuteen voi "luottaa täydellisesti".

Grant'sin ja GaveKalin tarkastelut päinvastoin epäilevät syvästi pankin taseen kuntoa. Silti niiden hyytävimmät havainnot eivät koske pankin kurjaa osakekurssia eivätkä talouslehtien otsikoihin nousseita ongelmallisia coco-velkakirjoja yllätystappioineen.

Sen sijaan Deutschen pelottavimmat piirteet ovat perinteisen painajaiskaavan mukaisesti pinnan alla näkymättömissä. Ne eivät ole pankin taseessa näkyvissä vaan taseen ulkopuolella näkymättömissä.

Deutschen pelottavin osa ovat pankin taseen ulkopuoliset johdannaisvastuut. Samanlaiset johdannaisvastuut, joihin Lehman Brothers pitkälti kaatui runsaat seitsemän vuotta sitten, ja joiden välityksellä Lehmanin kupru muuttui hetkessä maailmanlaajuiseksi finanssikriisiksi.

Sillä erotuksella, että Deutschella on erityyppisiä johdannaisvastuita likimain kaksin verroin runsaammin kuin Lehmanilla oli oman tuomiopäivänsä aattona.

Deutschella on nimissään erilaisia korkojen, valuuttojen, osakekurssien, raaka-ainehintojen ja ties minkä muiden talousmuuttujien liikkeisiin perustuvia erityyppisiä johdannaissopimuksia noin 52 000 miljardin euron bruttoarvosta. Tai oli ainakin vuoden 2014 lopussa, josta pankin tuoreimmat taseen liitetiedot kertovat.

Se on noin tuhat kertaa enemmän kuin euromaat ovat sopineet kokoavansa pankkiunionin yhteisen kriisirahaston pääomaksi.

Seuraavan suuren sotkun siivoaa EKP

Sen enempää Grant'sin tai GaveKalin kuin muidenkaan Deutsche Bankin haasteita puivien analyysien tarkoitus ei ole erityisesti Deutsche Bankin mollaaminen eikä yksikään viime viikkojen analyyseistä povaa pankin kaatumista Lehmanin tapaan. Ne kuvaavat riskejä.

Silti Grant'sin ja GaveKalin raporttien perusteella käy selväksi, että jos painajainen Deutschen kaatumisesta kuitenkin kävisi toteen, olisi siitä leikki kaukana. Siinä olisi uusi finanssikriisi lähellä – niin lähellä, että EKP ja euroalueen talousviranomaiset tekevät likimain mitä tahansa ennen kuin antavat tällaisen pankin kaatua.

Deutsche Bank ei ole pelkästään liian suuri kaatumaan, vaan se on myös liian suuri pidettäväksi pystyssä osakkeenomistajien tai riskirahoittajien varoilla. Samoin se on liian suuri pidettäväksi pystyssä pankkiunionin kriisirahaston varoilla.

Jos tämä tai yksikään muu edes likimain saman kokoinen euroalueen pankki uhkaa kaatua, riittävät pelastustoimiin vain euroalueen keskuspankin EKP:n nimellisesti rajattomat rahkeet.

EKP:lle seuraavan kriisin sotkujen siivoaminen sopiikin entistä luontevammin, sillä viime vuoden alusta lähtien se on ollut muodollisesti vastuussa pankkiunionin suurimpien pankkien vakavaraisuuden ja kunnon valvomisesta ja varmistamisesta.

Siivoojan tehtävä sopii luontevasti EKP:lle silläkin perusteella, että sen omat rahapoliittiset kokeet sivuvaikutuksineen miinuskoroista uusiin finanssikupliin todennäköisesti pahentavat seuraavaa sotkua.

Esimerkiksi Deutsche Bankin jättimäisten johdannaisvastuiden arvonmääritys perustuu keskeisiltä osin libor- ja euribor-viitekorkoihin sekä niiden muutoksiin. Pankkipainajaisen sivujuoni onkin, mitä miinuskorot, valuuttasota ja muut viimeaikaiset rahakokeet tekevät noiden johdannaisten arvoille.

Jos vastaus on liian sotkuinen, jää siivoaminen EKP:n tehtäväksi.

Ja mitä seuraava sotku ja sen siivoaminen tekevätkään euron arvolle ja euroalueen rahoitusoloille, siitä selviää, kuinka raskas lasku seuraavasta pankkikriisistä lankeaa suoraan ja epäsuorasti euromaiden veronmaksajien ja kansalaisten kärsittäväksi. Suomea myöten.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkanen testamenttasi omaisuutensa lahjakkaille lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    2. 2

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    3. 3

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    4. 4

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    5. 5

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    6. 6

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    7. 7

      Telian toimitusjohtaja: Kulujen vähentäminen ja kassavirran vahvistaminen tuottavat tulosta

    8. 8

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    9. 9

      Telian käyttökate supistui odotetusti

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    3. 3

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkanen testamenttasi omaisuutensa lahjakkaille lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    10. 10

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää