Taasko se alkaa? Riskiraha karkaa nyt Italian pankeista

Julkaistu:

Pääomaa pakenee Italian pankeista kuin varoituksena uudesta pankkikriisistä. Tästä varoituksesta on leikki kaukana, sillä Italian pankkiriskien ja velkamäärien rinnalla Kreikka oli alkulämmittelyä.
Italian pankeista on parin viime viikon kuluessa kaikonnut yksityistä riskipääomaa siihen malliin, että aluillaan voi olla uusi pankkikriisi. Jos tilanne kärjistyy ja pankkien rahoittajiin iskee aito pakokauhu, tarttuu paniikki herkästi muidenkin ylivelkaisten euromaiden pankkeihin.

Tämä voi vielä osoittautua vääräksi hälytykseksi, mutta riskit ovat liian suuria painettavaksi villaisella. Jos riskit toteutuvat, ulottuvat seuraukset Suomeen asti.

Italia on euroalueen kolmanneksi suurin kansantalous ja Italian valtio on alueen velkaisin. Ja mikä pahinta, maan pankeissa yhdistyvät nämä molemmat: Ne ovat euroalueenkin mitassa erittäin suuria. Lisäksi niiden taseet ovat jopa eurooppalaisittain kyseenalaisessa kunnossa.

Tavallista suuremmasta ja poikkeuksellisen velkaisesta valtiosta sekä tavallista suuremmista ja poikkeuksellisen heikkokuntoisista pankeista syntyy vaarallinen yhtälö. Jos jokin menee pieleen, roiskuu velka-coctail herkästi sivullistenkin syliin. Niin kuin Kreikassa ja muissa kriisimaissa aiemmin, mutta vain kertaluokkaa suuremmilla lukemilla.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Oli paniikkiin aihetta tai ei, näyttävät ainakin italialaispankkien säikyimmät rahoittajat ottaneen jalat alleen. Näin kävi pian sen jälkeen kun pankkiunionin "sijoittajavastuun" periaatteesta tuli totta.

Teoriassa periaatteen piti varmistaa, että mahdollisten pankkikriisien tappiot eivät tulevaisuudessa kaadu euromaiden veronmaksajien kustannettaviksi. Tämän piti osaltaan varmistaa, että uusia kriisejä ei tule.

Italiassa näyttää käyvän toisinpäin. Pelko tappioista näyttää entistä herkemmin säikyttäneen pääomaa pakoon – ja ajaneen pankkeja entistä lähemmäs uutta kriisiä.

Vuosi alkoi vapaalla pudotuksella

Paniikkitunnelma on näkynyt etenkin Italian suurimpien pankkien osakkeiden ja velkakirjojen noteerauksissa sekä maan pankkien luottoriskejä koskevien cds-luottojohdannaisten (credit default swap) noteerauksissa.

Italialaiset pankkiosakkeet ovat pari viime viikkoa painuneet miltei vapaassa pudotuksessa, mutta perjantaina pudotus näytti ainakin tauonneen. Pudotus laantui euroalueen keskuspankin EKP:n pääjohtajan Mario Draghin kiistettyä tulkinnan, jonka mukaan EKP olisi vaatinut Italian pankeilta uusia toimenpiteitä taseiden vahvistamiseksi ja luottoriskien pienentämiseksi.

Perjantaihin mennessä pankkien osakekurssit olivat kuitenkin jo romahtaneet vuodenvaihteen lukemista keskimäärin 20 prosenttia. Viime alkusyksyn kursseista pudotusta oli noin 30 prosenttia.

Samaan aikaan pankkien velkakirjojen markkinakorot ja luottojohdannaisten hinnat ovat nousseet äkkijyrkästi, mikä kertoo samasta pelokkaan pääoman paosta kuin osakkeiden kurssiromahdus.

Pahimpaan helteeseen näyttää noteerausten ja markkinakommenttien perusteella joutuneen maailman vanhin yhä toiminnassa oleva pankki, Banca Monte dei Paschi di Siena. Se on yksi Italian suurimmista ja surkeimmista pankeista.

Italian valtio on pelastanut perinteikkään, mutta ongelmallisen pankin jo kahdesti sitten finanssikriisin alkamisen. Se reputti EKP:n toissa vuonna kaikille euroalueen suurpankeille toteuttamat tasetarkastukset, mutta sai luvan yrittää vahvistaa tasettaan omin voimin.

Lievästi lupaavan alun jälkeen taseremontti on tökkinyt, ja nyt pankin osakkeenomistajat ja rahoittajat pelkäävät kolmatta viranomaisvetoista pelastuskertaa. Pelkoon onkin aihetta, sillä vasta voimaan astuneiden uusien säädösten perusteella seuraavan saneerauksen tappioita kärsivät pankin yksityiset rahoittajat eivätkä veronmaksajat.

Pankin osakkeenomistajat ja riskirahoittajat ovat ottaneet "sijoittajavastuun" riskin todesta ja myyneet osakkeitaan ja velkakirjojaan melkein hinnalla millä hyvänsä niin kauan kuin joku on suostunut ostamaan.

Tappioiden pelko onkin jo muuttunut raskaiksi kurssitappioiksi. Pankin osakekurssista on vuodenvaihteen jälkeen sulanut noin puolet ja toissa syksystä noin 85 prosenttia.

Tavallista enemmän ongelmia

Banca Monte dei Paschi di Siena on yksi suurimmista ja yksi surkeimmista Italian pankeista, mutta se ei ole suinkaan maan ainoa ongelmapankki. Pankkitilastot vihjaavat päinvastoin, siihen, että koko maan pankkitoimiala on raskaissa vaikeuksissa.

Ongelmien pahenemisesta kertovat esimerkiksi hoitamattomien luottojen määrää seuraavat tilastot. EKP:n kokoamien tilastojen perusteella Italian pankeilla on taseissaan runsaammin hoitamattomia luottoja kuin Ranska ja Espanjan pankeilla yhteensä.

Italialaispankkien luotoista ja muista saatavista on tuoreimpien tilastojen perusteella niin sanotusti järjestämättömiä lähemmäs viidesosa eli lähes 20 prosenttia. Yhteensä pankeilla on taseissaan tällaisia kolme kuukautta tai kauemmin hoitamatta jääneitä saatavia yli 350 miljardia euroa.

Suomeksi sanottuna kyse on asiakaslainoista, joista velalliset eivät ole kyenneet tai halunneet maksaa korkoja tai lyhennyksiä ajallaan. Kun ehtojen mukaiset maksut ovat roikkuneet rästissä kolme kuukautta tai kauemmin, on pankin tulkittava tällaiset saatavat järjestämättömiksi ja ryhdyttävä esimerkiksi varautumaan luottotappioihin.

Yleisesti ottaen kaikkien pankkien taseet keikkuvat erittäin voimakkaan velkavivun varassa, sillä pankeilla on yleensä osakepääomaa ja muunlaista omaa pääomaa vain pieni murto-osa kaikkien saatavien, kuten asiakkaille myönnettyjen luottojen tai finanssisijoitusten, määrästä. Suurin osa pankkien rahoituksesta perustuu yleisötalletuksiin ja velkakirjarahoitukseen.

Tämä pankkitaseiden velkainen perusrakenne on tavallinen tarina Suomea myöten eikä erityisesti Italian pankkien peruspiirre. Mutta Italian pankkien erikoisuus on juuri ongelmaluottojen järkyttävän suuri määrä.

Italialaispankeilla on taseissaan ongelmasaatavia moninkertaisesti runsaammin kuin omaa pääomaa. Tämä tarkoittaa, että myös todennäköisten luottotappioiden riski on paljon suurempi kuin pankeilla on tappioiden vastaanottamiseen kykenevää omaa pääomaa.

Siksi sijoittajia ja rahoittajia pelottaa, että viranomaiset syöttävät seuraavaksi tappioita sellaisillekin pankkien rahoittajille, jotka aiemmissa pelastusoperaatioissa oli tapana päästää pälkähästä. Ja siksi osa riskirahoittajista on nyt pinkaissut pakoon.

Tappioriski kiihdyttää pakoa

Kansainväliset suursijoittajat ovat viime viikkoina olleet varpaillaan Italian lisäksi ainakin Portugalin ja Espanjan pankkimarkkinoilla. Näiden maiden pankeilla on italialaispankkien tavoin suhteellisen suuri määrä suhteellisen heikkolaatuisia saatavia ja niiden varalle suhteellisen niukalti omaa pääomaa.

Pankkihuolia lisää se, että eteläisten euromaiden talouskehitys on edelleen varsin heikkoa, yritysten kannattavuus huteraa ja työttömyys mittavaa. Olot ovat toisin sanoen kaikkea muuta kuin otolliset kannattavalle pankkitoiminnalle tai edes vanhojen tasehuolien huojentamiselle.

Pankkien tervehtyminen ja taseiden vahvistuminen talouskasvun ja uuden kannattavan liiketoiminnan avulla vaikuttaa epätodennäköiseltä ja ainakin liian hitaalta tyydyttääkseen esimerkiksi suurten pankkien valvonnasta vastaavan EKP:n vaatimuksia.

Taseita on toisin sanoen vahvistettava saneerausten avulla, esimerkiksi uutta pääomaa hankkimalla tai heikkolaatuisia tase-eriä, kuten hoitamattomia lainasaatavia, myymällä tai tappioiksi kirjaamalla tai jonkinlaisilla näiden toimien yhdistelmillä.

Tällaiset taseiden suursiivoukset voivat kuitenkin jäädä aikeiksi ja toteuttamatta. Yksi käytännön este löytynee pankkiunionin uusista pelisäännöistä, kuten vasta vuodenvaihteessa voimaan tulleesta "sijoittajavastuun" periaatteesta.

Kaikki muut kuin talviunen horrokseen vaipuneet sijoittajat tietävät näistä pankkiunionin niin sanotuista "bail-in" -periaatteista ja siitä, mitä ne tarkoittavat: että pankkien saneeraustappioista kärsivät ensimmäisinä osakkeenomistajat ja velkakirjarahoittajat sekä suurtallettajat.

Hereillä olevat sijoittajat tietävät senkin, että etenkin Italian ja muiden eteläisten euromaiden pankeissa on runsaasti saneeraamisen tarvetta. Siksi he tietävät senkin, että rahat on parasta vetää turvaan vaikka pieniä tappioita kärsien – ennen kuin suuri luuta pyyhkäisee loputkin.

Aivan samaan tapaan ajolähdöt ovat aina alkaneet ja kiihtyneet, mutta nyt näin käy entistä herkemmin. Niin kuin Italiassa näyttää käyneen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkanen testamenttasi omaisuutensa lahjakkaille lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    2. 2

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    3. 3

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    4. 4

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    7. 7

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    8. 8

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    9. 9

      Capman perustaa uuden pohjoismaisiin kiinteistöihin sijoittavan avoimen rahaston

    10. 10

      Telian toimitusjohtaja: Kulujen vähentäminen ja kassavirran vahvistaminen tuottavat tulosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    3. 3

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkanen testamenttasi omaisuutensa lahjakkaille lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    10. 10

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää