Tätä ei EKP salli – ostovoima uhkaa nousta

Julkaistu:

Analyysi
Euroalueen EKP tekee kaikkensa saadakseen inflaation kiihtymään ja finanssimarkkinoiden kurssinousun jatkumaan, vaikka se samalla kasvattaa tulo- ja varallisuuseroja. Deflaatio on keskuspankin pahin painajainen, vaikka kansan enemmistöä hintojen lasku hyödyttäisi.
Päivittäistavarakaupan "halpuuttamiset" ja muut alennuskampanjat satavat kuluttajan laariin, sillä välttämättömyyshyödykkeiden, kuten elintarvikkeiden ja muiden päivittäistavaroiden, halpeneminen alentaa arkielämän kustannuksia.

Samoin maailman raakaöljymarkkinoiden railakas hintaromahdus on kutistanut autoilevan ja talojaan lämmittävän kansan elinkustannuksia, kun polttoaineet maksavat entistä vähemmän.

Kumpikin ajankohtainen ilmiö on osaltaan kasvattanut kansalaisten tulojen ostovoimaa niin, että samalla rahalla syö nyt paremmin tai runsaammin kuin ennen ja samalla rahalla autoilee nyt pidemmälle kuin ennen.

Tahtoo sanoa, että rahaa jää entistä enemmän muuhun kulutukseen tai säästämiseen.

Pitkästä aikaa huojentavia talousuutisia, eikö?

Ei, jos keskuspankkiireilta kysytään.

Kuluttajahintojen ja elinkustannusten pitäisi keskuspankkeja johtavien rahapoliitikkojen mielestä alituisesti kohota.

Hintojen ja elinkustannusten pysyminen edes ennallaan on keskuspankkiirien mielestä ongelma ja talouden vakava häiriötila. Hintojen lasku on vielä pahempaa, se on heidän pahimpia painajaisiaan.

Esimerkiksi euroalueen keskuspankki EKP ei hyväksy kuluttajahintojen laskua. Ei, vaikka elinkustannusten lasku kohentaisi kansalaisten suuren enemmistön tulojen ostovoimaa ja olisi näin eräänlaista tavallisen kansan rahaelvytystä.

Sen sijaan EKP pelottelee kansalaisia deflaation kauhuilla ja tekee kaikkensa inflaation kiihdyttämiseksi. Siitä huolimatta, että se samalla kasvattaa tulo- ja varallisuuseroja – ja kiihdyttää varallisuuden pakkautumista ennestäänkin rikkaimman vähemmistön haltuun.

Rasvaa vai hiekkaa rattaissa?

Euroalueen kuluttajahintojen nousuvauhti eli niin sanottu inflaatio jäi viime vuonna noin nollaan prosenttiin ja Suomen yleinen hintakehitys painui hitusen negatiiviseksi. Tämä on euroalueen keskuspankin EKP:n ja sitä Suomessa edustavan Suomen Pankin asteikolla vakava ongelma.

EKP:n ja SP:n mielestä yleisen hintatason ja samalla elinkustannusten pitäisi kaiken aikaa kohota.

Niiden tärkein tehtävä on varmistaa euroalueen "hintavakaus", jonka ne ovat itse määritelleet vajaan kahden prosentin keskimääräiseksi vuosittaiseksi inflaatiotavoitteeksi. Ne eivät toisin sanoen halua hintojen kirjaimellista vakautta, vaan hintojen vakaata mutta jatkuvaa nousua.

Tällainen määritelmä perustuu tulkintaan, jonka mukaan hintojen alituinen nousu pitää talouden rattaat pyörimässä vauhdikkaammin kuin hintojen todellinen vakaus tai varsinkaan lasku.

Tämän tulkinnan mukaan odotus hintojen noususta kannustaa kuluttajia ja yrityksiä kiirehtimään kulutus- ja investointipäätöksiä siinä toivossa, että hankinnat ehtii tehdä ennen hintojen nousua.

Saman tulkinnan mukaan hintojen yleinen lasku eli deflaatio heikentäisi kasvua kuin joku heittäisi hiekkaa talouden rattaisiin.

Tämän tulkinnan mukaan odotus hintojen laskusta antaisi aihetta lykätä kulutus- ja investointipäätöksiä siinä toivossa, että hinnat laskevat ja samat aikeet voi myöhemmin toteuttaa halvemmalla.

Kauppa käy vaikka ei pitäisi

Keskuspankkiirien tulkinnat kumpuavat teoreettisista talouden ennustemalleista, jotka toimivat eri tavalla kuin useimpien tavallisten kuolevaisten arkitodellisuus.

Esimerkiksi viime vuonna laajat päivittäistavaroiden hintojen alennuksensa aloittanut S-ryhmä on kertonut myyneensä elintarvikkeita ja muita päivittäistavaroita runsaammin eikä suinkaan vähemmän kuin aikaisemmin.

Kaupassa käyvät kansalaiset eivät ole ryhtyneet paastoamaan siinä toivossa, että ehkä ensi kuussa tai ensi vuonna ruokaa saa hitusen halvemmalla. Näin olisi EKP:n perustulkinnan mukaan pitänyt käydä.

Samasta syystä K-ryhmä rohkeni tällä viikolla ilmoittaa vastaavansa kilpailijan haasteeseen alentamalla parin tuhannen tuotteen hintaa. Tuskin ilmoituksen tarkoitus oli houkutella asiakkaita lykkäämään ostoksiaan, vaan K-ryhmäkin haluaa edistää myyntiään.

Samoin autoileva kansa ajelee aivan samat pakolliset ajot kuin ennenkin, ja onpa joku saattanut jopa hieman lisätä huviajelua, vaikka ajoja lykkäämällä olisi samat polttoaineet saanut halvemmalla.

Ehkä kuluttajat eivät tiedä, miten heidän pitäisi keskuspankkien ennustemallien mukaan toimia. Ehkä kansalaiset jonottavat halpamyymälöihin ja ryntäilevät alennusmyynteihin pelkkää tietämättömyyttään.

Kenties kauppiaat ovat vihillä rahapoliittisista teorioista, mutta viittaavat niille kintaalla. He tietävät, miten talouden arkitodellisuus toimii. He haluavat kasvattaa myyntiä tai hidastaa myynnin laskua, ja siksi he laskevat hintoja.

Laman kauheuksia liioiteltu

Analyysiyhtiö Lombard Street Researchin ekonomisti Leigh Skene on useita kertoja ennen ja jälkeen finanssikriisin puhkeamisen kuvannut kirjoituksissaan, kuinka etäälle keskuspankkiirit ovat vieraantuneet tavallisten kansalaisten arkitodellisuudesta.

Hänen mukaansa hyvin hitaan inflaation tai lievästi laskevan hintakehityksen olot olisivat useimmille kansalaisille huojentava uutinen varsinkin hitaan talouskasvun tai taantuman aikaan. Tulojen ostovoima kasvaisi, vaikka nimellispalkkaan ei tulisi korotuksia.

Tällä viikolla kirjoittamassaan asiakaskirjeessä Skene hälventää deflaatioon liittyviä pelkoja muistuttamalla, että jopa Yhdysvaltain 1930-luvun lamavuosina deflaatiosta oli useimmille kansalaisille enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tämä on jokseenkin radikaali väite, sillä useimmat muutkin taloustutkijat kuin keskuspankkien ekonomistit pitävät juuri 1930-luvun lamaa osoituksena deflaation vahingollisuudesta. Yleisen tulkinnan mukaan kuluttajahintojen jyrkkä lasku ajoi yrityksiä ahdinkoon ja pakotti niitä laajoihin irtisanomisiin, ja näin syntyi laskevien hintojen ja heikkenevän talouden noidankehä.

Skene ei niele tulkintaa vain siksi, että se on yleinen ja keskuspankkiirien mielestä oikea. Sen sijaan hän muistuttaa, että suurin osa työpaikoista säästyi lamavuosien yli, ja että suurin osa palkoista laski vähemmän kuin kuluttajahinnat.

Hänen mukaansa työttömyysaste oli korkeimmillaan 18 prosenttia, ja näin ollen 82 prosenttia työväestä pysyi töissä. Kun vielä nimellispalkat laskivat vähemmän kuin yleinen hintataso, kasvoivat useimpien palkansaajien reaalitulot lamasta huolimatta.

Skenen mukaan lama olikin paljon rujompi koettelemus sen ajan "yhdelle prosentille" eli 1920-luvun velkakuplan varassa huimasti vaurastuneelle vähemmistölle eli aikansa finanssieliitille. Pörssiromahdus vei kuplan tuoman varallisuuden, ja deflaatio palautti ostovoimaa takaisin kansalle.

Näin käy Skenen mukaan tälläkin kerralla, jos vain keskuspankkiirit antavat talouden toimia.

Toistaiseksi eivät ole antaneet.

EKP jatkaa samaa rataa

Tämän viikon torstaina euroalueen keskuspankin EKP:n neuvosto kokoontuu taas puntaroimaan alueen talous- ja rahoitusolojen jamaa, ja sitä, riittävätkö sen jo aiemmin päättämät rahapolitiikan toimet ohjaamaan alueen taloutta "oikeaan" suuntaan.

Markkinatoimijoiden enemmistö veikkaa, että EKP pitää rahapolitiikkansa virityksen ennallaan eikä ilmoita uusista koronlaskuista eikä valtionlainaostojen lisäyksistä eikä muistakaan uusista toimista.

Sen sijaan markkinat odottavat, että EKP:n pääjohtaja Mario Draghi muistuttaa taas neuvoston kokousta selostavassa puheenvuorossaan, kuinka valppaasti neuvosto seuraa talouden tapahtumia ja kuinka valppaasti se on valmis ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin "hintavakauden" varmistamiseksi.

Toistaiseksi näitä "kaikkia tarvittavia" toimia ovat olleet muun muassa korkojen painaminen paikoin negatiivisiksi ja euroalueen finanssimarkkinoiden tukeminen yhteensä lähemmäs parin tuhannen miljardin euron tukiostoin.

Näiden toimien avulla EKP uskoo lopulta saavansa alueen inflaation vauhtiin ja palauttavansa "hintavakauden". Kansalaisten ostovoiman heikkeneminen ja tulo- ja varallisuuserojen kasvu ovat vain sivuvaikutuksia.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    2. 2

      Trump puhuu ja joku tienaa miljardeja – oudon onnekkaat pörssikaupat herättävät epäilyjä: ”Markkinoiden manipulointia”

    3. 3

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    4. 4

      Avioero ja pojan kuolema opettivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä hellittämään

    5. 5

      Postin työriita jumittui niin pahasti, että apua tarvitaan valta­kunnan­sovittelijalta

    6. 6

      Ruotsin valtio: Telialle ylimääräinen yhtiökokous – Jarnheimer nousemassa hallituksen puheen­johtajaksi

    7. 7

      Aki Yrttiaho, 29, odottaa jo täyttä mobiiliaikaa: ”Minulla ei ole senttiäkään käteistä”

    8. 8

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    9. 9

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    10. 10

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    2. 2

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    3. 3

      Avioero ja pojan kuolema opettivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä hellittämään

    4. 4

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    5. 5

      Trump puhuu ja joku tienaa miljardeja – oudon onnekkaat pörssikaupat herättävät epäilyjä: ”Markkinoiden manipulointia”

    6. 6

      Aki Yrttiaho, 29, odottaa jo täyttä mobiiliaikaa: ”Minulla ei ole senttiäkään käteistä”

    7. 7

      Postin työriita jumittui niin pahasti, että apua tarvitaan valta­kunnan­sovittelijalta

    8. 8

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    9. 9

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    10. 10

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    7. 7

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    8. 8

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    9. 9

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    10. 10

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    11. Näytä lisää