Huomasiko kukaan? Valtioiden velkaantuminen taittui jo

Julkaistu:

Analyysi
Suomen valtion velkaantuminen taittui viime vuonna laskuun, kun valtion velasta vähennetään velka omalle keskuspankille. Tänä vuonna lasku jatkuu ja voimistuu. Eikä vain Suomessa, vaan sama velkataite on totta muissakin euromaissa ja Japanissa.
Suurimpien ja velkaisimpien länsimaiden julkisen talouden velkaantuminen kokee tänä vuonna samanlaisen "häivetaitteen", jollainen Suomessa ja useissa muissa euromaissa koitti jo viime vuonna.

Valtioiden velka aidosti julkisen talouden ulkopuolisille velkojille taittuu laskuun. Tämä taite ei näy virallisissa velkatilastoissa, ja siksi se on eräänlainen häivetaite.

Toki tällainen historiallinen taite on vain epävirallinen tulkinta eikä virallinen totuus, ja virallisesti useimmat valtiot ottavat edelleen alijäämiensä tilkkeeksi enemmän uutta velkaa kuin maksavat vanhaa velkaa pois.

Samoin velkaantumisesta huolestuneet talous- ja rahapoliitikot jatkanevat velkavaroituksiaan samaan tapaan kuin tähänkin asti. He tuskin lausuvat sanaakaan siitä velkaantumisen häivetaitteesta, joka nyt koittaa entistä useammassa länsimaassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Velkavaroittajia ei voi suoraan syyttää valehtelijoiksi, sillä virallisesti velkaantuminen vain hidastuu mutta jatkuu kuitenkin.

Häivetaite ja historiallinen velkakäänne koittaa virallisten tilastojen ja poliittisten varoitusten taustalla.

Käänteen tekevät samojen velkaisimpien länsimaiden keskuspankit. Ne muuttavat omilla toimillaan valtioiden velkatilastojen mustan valkoiseksi. Meneillään voi olla velkatilastojen hiljainen suurpuhdistus.

Valtion velkaa itselleen

Suomessa valtion velkaantumisen häivetaite koitti viime vuonna, kun valtion velkaantuminen aidosti julkisen talouden ulkopuolisille velkojille painui lokakuun alkupuolella laskuun. Näin kävi, kun valtion uuden velan määrästä vähennetään Suomen Pankin (SP) ostamat valtion velkakirjat.

Valtio otti koko viime vuonna uutta velkaa viitisen miljardia euroa runsaammin kuin maksoi vanhoja velkoja pois. Näin velkataakka näytti kasvavan nettomääräisesti viitisen miljardia euroa toissavuotista suuremmaksi.

Samaan aikaan kuitenkin SP osti valtion velkakirjoja hieman yli seitsemän miljardin euron arvosta.

Toki SP osti velkakirjansa kansainvälisiltä velkakirjamarkkinoilta eikä suoraan valtiolta, mutta ostojen vaikutus valtion ulkoiseen rahoitusasemaan oli sama kuin valtio olisi ottanut uutta velkaa vaikkapa Kelalta tai Valtion eläkerahastolta.

SP on valtion kokonaan omistama ja takaama keskuspankki. SP ei ole vain osa euroalueen keskuspankkien eurojärjestelmää, vaan se on myös osa Suomen julkista taloutta. Se on osa sitä samaa julkista taloutta kuin valtionhallinto.

Siksi SP:n omistamat valtion velkakirjat ovat kuin valtion velkaa itselleen.

SP:n hallussa olevien Suomen valtion velkakirjojen vähentäminen valtion uuden nettovelan määrästä painoi jo viime vuonna valtion "nettonettovelkaantumisen" parin miljardin euron laskuun.

Tänä vuonna lasku jatkuu ja vieläpä voimistuu, sillä SP ei ainoastaan jatka valtionlainaostojaan vaan käyttää niihin vielä runsaammin rahaa kuin viime vuonna.

Viime vuonna valtionlainaostot alkoivat vasta maaliskuussa, kun taas tämän vuoden ostoihin on aikaa koko vuosi. Tasaisen kaavan mukaan SP käyttää ostoihin tänä vuonna lähemmäs yhdeksän miljardia euroa. Melkein tuplaten valtion uuden velkaantumisen verran.

Virallisesti rahapolitiikkaa

Keskuspankin käänteen tekevät valtionlainaostot eivät ole Suomen hallituksen saati Suomen Pankin omaa keksintöä. Sen sijaan kyse on euroalueen keskuspankin EKP:n määräämistä velkakirjamarkkinoiden tukiostoista.

SP:n lisäksi samanlaisia tukiostoja ovat toteuttaneet euroalueen muutkin keskuspankit.

Laajamittaiset velkakirjaostot alkoivat noin vuosi sitten, mutta nykyiseen laajuuteensa ne kasvoivat viime maaliskuussa. Siitä lähtien euroalueen keskuspankit ovat ostaneet pääosin eurovaltioiden ja alueen pankkien velkakirjoja keskimäärin 60 miljardin euron arvosta kuukaudessa.

Keskuspankit ovat luoneet ostoihin käyttämänsä miljardit tyhjästä, ja näin on viime vuoden loppuun mennessä syntynyt lähemmäs 650 miljardia euroa varta vasten näitä velkakirjaostoja varten tyhjästä tempaistua uunituoretta keskuspankkirahaa.

Valtionlainaostojen periaatteisiin on alusta asti kuulunut, että kunkin euromaan keskuspankki ostaa vain oman kotivaltionsa velkakirjoja. Esimerkiksi SP on urakoinut omaa tukiosuuttaan ostamalla pelkästään Suomen valtion velkapapereita.

Keskuspankit sopivat tukiostojen kansallisesta rajauksesta, jotta velkakirjojen luottoriskiä ei lipsuisi ostojen sivutuotteena euromaasta toiseen. Rajauksen on tarkoitus varmistaa, että eurovaltiot eivät päätyisi mahdollisten luottotappioiden muodossa tukemaan toinen toistensa julkista taloutta.

Ilman kansallista rajausta näin voisi käydä, jos jokin eurovaltio jättäisi velkojaan maksamatta ja luottotappiot kiertäisivät jonkin muun euromaan keskuspankin kautta toisen eurovaltion kärsittäviksi. Toki valtionlainaostot ovat rajauksesta huolimatta virallisesti rahapolitiikan harjoittamista eivätkä valtioiden alijäämien rahoittamista.

Tukiostojen kansallinen rajaus ehkäisi yhden mahdollisen sivuvaikutuksen – mutta synnytti toisen. Sen vaikutuksesta eurovaltiot velkaantuvat nyt omille keskuspankeilleen eivätkä aidosti ulkopuolisille velkojille.

Valtionlainamarkkinat supistuvat

Tänä vuonna samanlainen "nettonettovelkaantumisen" taite koittaa koko läntisen maailman valtionlainamarkkinoilla. Keskuspankit haalivat holveihinsa enemmän valtioiden velkapapereita kuin nämä laskevat uusia liikkeelle.

Näin kävi jo viime vuonna Suomen lisäksi Kreikkaa lukuun ottamatta jokaisessa muussakin vanhassa euromaassa. Ja näin kävi jo kolme vuotta sitten kaikista läntisistä maista ylivoimaisesti velkaisimman valtion maassa, Japanissa.

Tämän vuoden kuluessa euromaiden ja Japanin keskuspankkien valtionlainaostot paisuvat niin suuriksi, että niiden vaikutuksesta koko läntisen maailman keskeiset valtionlainamarkkinat supistuvat.

Tämä taite ilmenee esimerkiksi suurpankkien laatimista velkakirjamarkkinoiden vuosikatsauksista, joihin ne ovat koonneet perustietoja ja ennusteitaan alkavan vuoden velkakirjatarjonnasta.

Yhden tällaisen vuosikatsauksen on laatinut japanilaispankki Nomura.

Katsauksen mukaan euromaiden ja Japanin keskuspankit ostavat tänä vuonna kotivaltioidensa velkakirjoja yhteen laskien suuremmalla summalla kuin euroalueen, Japanin, Yhdysvaltain ja Britannian valtioiden velkaantuminen nettomääräisesti kasvaa.

Tahtoo sanoa, että eurovaltioiden ja Japanin valtion "nettonettovelkaantuminen" supistuu keskuspankkien valtionlainaostojen vaikutuksesta enemmän kuin Yhdysvaltain ja Britannian valtiot velkaantuvat lisää.

Nomuran tietojen mukaan tällaista ei ole nähty ainakaan sitten vuosituhannen vaihteen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksinkertainen laskelma osoittaa, milloin omistusasunto ei kannata

    2. 2

      Kommentti: Italian politiikan riskeistä vielä pitkä matka uuteen eurokriisiin

    3. 3

      Yrittäjä ”kohensi” olohuoneen parketin karmeaan kuntoon Keski-Suomessa – remontista puhkesi iso riita

    4. 4

      Kartta paljastaa: Tänne aktiivimalli iski rajuimmin Suomessa

    5. 5

      Korko täysin tai lähes nolla – yhä useampi siirtää rahojaan tileiltä tuottavampiin kohteisiin

    6. 6

      Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo siirtyy Metson johtoon

    7. 7

      Erkki Liikanen talousvaliokunnalle: Talouden riskit ovat nyt poliittisia

    8. 8

      Teollisuusliiton Aalto ei sulje pois toimia hallituksen työelämäesityksiä vastaan

    9. 9

      Työperäisten oleskelulupien määrä kasvoi – erityisasiantuntijat tulevat Intiasta

    10. 10

      Cargotecin osake selvässä laskussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertainen laskelma osoittaa, milloin omistusasunto ei kannata

    2. 2

      Yrittäjä ”kohensi” olohuoneen parketin karmeaan kuntoon Keski-Suomessa – remontista puhkesi iso riita

    3. 3

      Kartta paljastaa: Tänne aktiivimalli iski rajuimmin Suomessa

    4. 4

      Kommentti: Suomi kulkee kohti synkkiä aikoja – tarvitsemme lisää maahanmuuttajia

    5. 5

      Suomeen saattaa syntyä uusi valtakunnallinen sähköyhtiö – heti 250 000 asiakasta

    6. 6

      Nordeassa häiriö: Otto-automaateista ei saanut rahaa – vika nyt korjattu

    7. 7

      Vain tyhmä asuu vuokralla – onko tämä totta vai tarua?

    8. 8

      Erkki Liikanen talousvaliokunnalle: Talouden riskit ovat nyt poliittisia

    9. 9

      Korko täysin tai lähes nolla – yhä useampi siirtää rahojaan tileiltä tuottavampiin kohteisiin

    10. 10

      Talvivaaran jätevesisoppa ei ole ohi – Pekka Perä yrittää korkeimpaan oikeuteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuoripari luuli ostavansa 93 000 euron asunnon – ei ymmärtänyt yhtä kohtaa kauppakirjassa

    2. 2

      Yksinkertainen laskelma osoittaa, milloin omistusasunto ei kannata

    3. 3

      Onko tässä Suomen kallein oluttuoppi?

    4. 4

      Liki 3 000 eläkeläistä saa iloisen puhelun Kelalta: rahaa tulossa yllätyksenä ja reippaasti

    5. 5

      Asunnonostaja, älä keskity tapettiin tai kodinkoneisiin – näin vältät kohtalokkaat sudenkuopat

    6. 6

      Tiesitkö, että voit saada valtiolta 200 euroa tekemällä muutoksen autoosi?

    7. 7

      Yrittäjä ”kohensi” olohuoneen parketin karmeaan kuntoon Keski-Suomessa – remontista puhkesi iso riita

    8. 8

      EU-komissio suunnittelee uutta 30 miljardin tukijärjestelmää – joutuuko Suomi taas maksumieheksi?

    9. 9

      Syöpä sai Satun luomaan uuden tuotteen: ”Toivon sydämestäni, ettei kukaan tarvitse tätä”

    10. 10

      Suomeen saattaa syntyä uusi valtakunnallinen sähköyhtiö – heti 250 000 asiakasta

    11. Näytä lisää