Miinuskoroilla talouden lait mullin mallin

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Euroalueen keskuspankki EKP harkitsee huomenna taas uusia rahaelvytyksen keinoja, kuten talletuskoron painamista nykyistäkin enemmän miinukselle. Negatiivinen korko on rahakoe, jolla EKP haluaa heikentää euroa – ja kumota talouden painovoiman.


Torstaina euroalueen keskuspankki EKP ilmoittanee taas uusista rahapolitiikan kevennystoimista. Silloin pankin rahapolitiikasta päättävä neuvosto on koolla ja yrittää keksiä keinoja euroalueen talouden, rahoitusolojen ja ennen kaikkea inflaation piristämiseksi.

Uudet kevennystoimet tai ainakin entisten toimien tuntuva laajentaminen, kasvattaminen tai muunlainen voimistaminen on neuvostolle likimain pakollinen siirto, sillä EKP:n johtajat ovat jo viikkojen ajan julkisissa puheenvuoroissaan korostaneet valmiuttaan ja hanakkuuttaan kasvattaa rahapoliittista elvytystä.

Varta vasten ohjailtujen odotusten pettäminen tietäisi rahoitusmarkkinoille juuri sellaisia rauhattomuuksia, joita EKP toimillaan yleensä yrittää rauhoitella ja välttää. Lisäksi odotusten pettäminen tietäisi pääjohtaja Mario Draghille ja pankin muille johtajille kasvojen menetystä.

Tosin kyse ei ole vain uskottavuudesta, sillä EKP löytää helposti euroalueen talousnäkymistä perusteita uusille kevennystoimille. Samoin kuin siitä, että edelliset toimet eivät näytä täyttäneen tehtäväänsä.

Euroalueen talouskasvu on vaivalloista ja yritysten investoinnit rästissä eikä inflaatiokaan ole kiihtynyt niin kuin EKP olisi halunnut. Tämä on neuvostolle ongelma, sillä EKP on luvannut tehdä kaikkensa inflaation kiihdyttämiseksi likimain keinolla millä hyvänsä.

EKP:llä on jo ennestään käytössään iso joukko rahapoliittisia voimakeinoja, mutta toistaiseksi ne eivät näytä tehonneen niin kuin oli tarkoitus. Niinpä lisää rahapoliittisia kokeita on odotettavissa todennäköisesti jo huomenna torstaina.

Väliäkö sillä, että esimerkiksi negatiivisten korkojen vaikutuksia eivät tiedä sen enempää EKP:n johtajat kuin muutkaan. Silti tätäkin "lääkettä" lienee luvassa lisää.

Kovat odotukset vaativat lisätoimia

Vain pari päivää ennen EKP:n neuvoston torstaista kokousta euroalueen rahamarkkinoilla oli varsin vahvoja odotuksia neljänlaisista uusista toimista tai niiden jonkinlaisesta yhdistelmästä:

1) Keskuspankin talletuskoron lasku 0,1 prosenttiyksiköllä nykyisestä -0,2:sta -0,3 prosenttiin.

2) Valtionlainojen ja muiden arvopapereiden tukiosto-ohjelman kasvattaminen nykyisestä 60 miljardista eurosta kuukaudessa esimerkiksi 80 miljardiin euroon kuukaudessa.

3) Valtionlainojen ja muiden arvopapereiden tukiostojen jatkaminen ensi vuoden syyskuuksi ilmoitetusta takarajasta seuraavan vuoden keväälle tai tätä pidemmälle tulevaisuuteen.

4) Valtionlainojen ja muiden arvopapereiden tukiostojen laajentaminen uusiin ostokohteisiin esimerkiksi valtionlainoille määrätyn vähimmäistuottovaatimuksen alentamisella tai poistamisella.

Nykymuodossaan EKP on jatkanut velkakirjamarkkinoiden tukiosto-ohjelmaansa viime maaliskuusta asti. Euroalueen keskuspankit ovat yhteensä ostaneet noin 60 miljardin euron uunituoreella rahasummalla eurovaltioiden ja alueen pankkien velkakirjoja joka ikinen kuukausi.

Näiden tukiostojen hervotonta mittakaavaa kuvaa esimerkiksi se, että EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankin ovat ostaneet alueen valtioiden velkakirjoja yli kaksin verroin sen määrän mitä valtiot ovat samaan aikaan tarvinneet uutta lainarahaa budjettiensa alijäämien paikkaamiseen.

Osin juuri näiden tukiostojen vaikutuksesta suuri osa eurovaltioiden markkinakoroista on painunut negatiiviseksi aina viiden vuoden laina-aikoihin asti. Tällaista ei ole ennen nähty.

Samoin EKP:n ohjauskorot ovat tyystin tuntemattomilla vesillä nollan prosentin tuntumassa ja osin sen alapuolella. Yksi EKP:n ohjauskoroista, pankkien keskuspankkitalletusten korko, on negatiivinen. Tällaistakaan ei ole ennen nähty euroalueella.

EKP:n velkakirjaostoissa ei ole oikeastaan muuta kummallista kuin ostaja ja rahasummat. Mutta miinuskorko on eri asia. Se on outoa taloushistoriaa – ja uhmaa talouden painovoimaa.

Korko on rahan hinta ja talouden ohjain

Negatiivinen talletuskorko ei ole pelkkä rahapolitiikan harmiton kuriositeetti. Edes joten kuten vapaaseen markkinatalouteen perustuvassa talousmallissa miinuskorko on kummajainen, johon kiteytyy koko nykyaikaisen rahapolitiikan ja sitä harjoittavan keskuspankin päättömyys.

Korko on rahan hinta, ja korvaus tulevaisuuteen liittyvästä epävarmuudesta. Se on korvaus, jonka säästäjä saa siitä hyvästä, että lainaa säästöjään jonkun muun käyttöön. Ja se on korvaus, jonka velallinen joutuu maksamaan siitä hyvästä, että saa jonkun muun säästöjä käyttöönsä.

Säästäjä saa korkoa korvaukseksi esimerkiksi siitä epävarmuudesta, että rahan lainaksi saanut ei kykenekään maksamaan velkaansa, tai että inflaatio kiihtyy ja syö säästöjen ostovoimaa.

Sattumalta niin sanottu riskitön korko on vapaan kysynnän ja tarjonnan periaatteeseen perustuvassa markkinataloudessa kaiken hinnoittelun perusta ja koko talouden tärkein yksittäinen hinta.

Korosta alkaa jokainen laskelma, jolla yritykset arvioivat investointiensa ja sijoittajat sijoitustensa mielekkyyttä. Korosta periaatteessa voisivat alkaa myös jokaisen kansalaisen kulutus- ja säästövalinnat: kuluttaako tulot heti vai säästääkö osa vastaisen kulutuksen varaksi.

Korkea korko houkuttelee säästämään tänään tienattavia tuloja vastaisen varalle ja näin lykkäämään kulutusta tulevaisuuteen. Korko houkuttelee säästämään vanhuuden tai pahan päivän varaa, ja samalla korko palkitsee kartuttamalla säästöjä.

Matala korko taas houkuttelee välttämään säästämistä ja sen sijaan käyttämään tänään sellaisiakin tuloja, joita on odotettavissa vasta tuonnempana. Matala korko houkuttelee ottamaan velkaa ja kuluttamaan enemmän kuin omat säästöt tai tulot antaisivat myöten.

Näin on ollut "aina", eikä siinä mitään. Siihen asti, kun keskuspankit alkoivat painaa korkoja miinukselle. Silloin kuvio keikahti päälaelleen.

Miinuskorko syö talouden ja kasvun perustaa

Jos korko on korvausta tulevaisuuteen liittyvästä epävarmuudesta, täytyy tästä kai seurata, että negatiivinen korko on korvausta nykyhetkeen liittyvästä vielä suuremmasta epävarmuudesta.

Ikään kuin nykyhetki olisi jotenkin epävarmempi kuin tulevaisuus.

Suunnilleen näin nykyisen rahapolitiikan päättömyyden kiteyttää analyysiyhtiö GaveKal Researchin ekonomisti ja perustaja Charles Gave särmikkäissä kirjoituksissaan.

EKP on ajankohtainen tapaus, mutta ennen EKP:tä nollarajan ovat alittaneet Sveitsin, Tanskan ja Ruotsin keskuspankit. Sveitsin ja Tanskan keskuspankkien talletuskorot ovat -0,75 prosenttia ja Ruotsin on -0,35 prosenttia.

Alkuun keskuspankkien miinuskorot koskivat vain liikepankkien keskuspankkitalletuksia. Mutta pian miinuskorot levisivät rahamarkkinoille ja velkakirjamarkkinoille. Seuraavaksi pankkien yleisötalletusten korot pyrkivät kohti nollaa – ja sen jälkeen nollan alapuolelle.

Eikä aikaakaan, niin kenen tahansa talletuskorko alkaa miinusmerkillä.

Negatiivinen korko tarkoittaa, että tallettajan on maksettava korkoa saadakseen lainata säästöjään pankin käyttöön. Miinusmerkkinen lainakorko tarkoittaa vastaavasti, että velallinen ei maksa korkoa rahoittajalleen vaan saa tältä päinvastoin palkkion ottaakseen lainaksi tämän säästöjä.

Karkeasti pelkistäen miinuskorko tarkoittaa, että "kaikkien" kannattaa käyttää kaikki tulonsa saman tien ja ottaa lisäksi niin paljon velkaa kuin mahdollista, mutta "kenenkään" ei kannata panna yhtään killinkiä säästöön.

Siinä juuri on miinuskorkojen mielettömyys, alleviivaa Gave. Hän muistuttaa kansantalouden perusyhtälöstä, jossa tuloista käyttämättä jäävät säästöt ovat aina yhtä suuret kuin investoinnit ja kääntäen investoinnit ovat aina niin suuret tai pienet kuin säästöjä kertyy investoitaviksi.

Hänen pelkistyksessään nollakorko riittää hidastamaan uusien säästöjen kertymistä, mutta miinuskorko alkaa jo kalvaa vanhojakin säästöjä laskuun. Kun säästöt on syöty, ei ole enää mitä investoida, ja siihen tyssäävät myös tuottavuuden kasvu ja talouskasvu.

EKP ja muut keskuspankit yrittävät patistaa investointeja ja taloutta vauhtiin vaikka miinuskorkojen avulla, mutta juuri miinuskorot vetävät pohjaa pois koko yritykseltä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    2. 2

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    3. 3

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    4. 4

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    6. 6

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    7. 7

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    8. 8

      Tässä voi olla seuraava kaivostuska: Kanadan kaivosjättien miljardien korvausvaateet saattavat rysähtää Suomen niskaan

    9. 9

      Nordean liikevoitosta hupeni kolmannes

    10. 10

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    2. 2

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    3. 3

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    4. 4

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    5. 5

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    7. 7

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    8. 8

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    9. 9

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    10. 10

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    6. 6

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    10. 10

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    11. Näytä lisää