Tämä vielä puuttui – Islantikin pyyhälsi Suomen ohi

Julkaistu:

Analyysi
Muutama vuosi sitten moni Suomessakin ilkkui "sillinsyöjille", kun Islannin talous romahti finanssikriisin alussa. Ei ilku enää. Suomi romahti vain vähän myöhemmin, ja nyt Islanti on tolpillaan ja kasvaa mutta Suomi yhä kyykyssä ja taantuu. Kuka nyt syö silliä?


Vielä kuusi vuotta sitten tokaisu "Suomi ei ole Islanti" olisi sopinut sen ajan omahyväiseen henkeen, jonka mukaan Suomi on hoitanut oman taloutensa mallikelpoisesti eikä Islannin kumoon kaatanut finanssikriisi siksi koske meitä.

Osuvampi tokaisu tuolloin olisi kuitenkin ollut "Suomi on kuin Islanti", sillä varsin pian Islannin kaatumisen jälkeen Suomenkin talous romahti suurin piirtein yhtä railakkaasti kuin Islannin talous oli vain hieman aikaisemmin romahtanut.

Ja mikä nolointa, nyt tokaisua pitäisi taas päivittää melkein alkuperäiseen muotoon "Suomi ei ole Islanti" – ja lisätä perään yksi korkeintaan puoliääneen mumistava lisäsana "valitettavasti".

Vaisu lisäys johtuu siitä kiusallisesta erosta, että Islannin talous on toipunut tolpilleen mutta Suomi on yhä kyykyssä.

Islannin talous kasvaa pian kuudetta vuotta, ja viime vuonna se saavutti romahdusta edeltäneen toimeliaisuuden arvon ja määrän. Samalla joukko Islannin keskeisiä talousmittareita on pyyhkäissyt esimerkiksi Suomen ohi.

Toki Islannillakin on edelleen omat taloushuolensa ja suuri määrä kriisin jälkihoitoa vielä kesken. Mutta Islanti ei ole kriisissä eikä se ole kyykyssä. Se on tolpillaan ja kasvaa.

Toisin kuin Suomi.

Islanti kasvaa ja Suomi taantuu

Islannin talous alkoi hiipua ja heikentyä jo melkein kahdeksan vuotta sitten vuoden 2008 alussa. Varsinainen romahdus ja sitä seurannut talouden kriisitila iskivät toden teolla vuotta myöhemmin.

Kriisi kärjistyi, kun kansainvälinen finanssikriisi pysäytti rahamarkkinat ja puhalsi kumoon hullunrohkeiden islantilaispankkien korttitalon. Pankit olivat liian suuria ja liian mätiä pienen Islannin valtion pelastettaviksi. Pankit kaatuivat, ja siitä alkoi kriisi.

Ensi alkuun kriisi näytti painavan saarivaltion Atlantin aaltoihin, mutta näin ei sentään käynyt.

Islanti ryhtyi suhteellisen ennakkoluulottomiin ja epäsovinnaisiinkin kriisitoimiin, joista osa oli esimerkiksi Suomelle mahdottomia.

Radikaaleista toimista huolimatta – tai niiden ansiosta – Islannin talous sukelsi jokseenkin tasan kaksi vuotta eikä lopulta sen syvemmälle kuin Suomen talous sukelsi vuodessa. Kummankin kansantuote supistui laskutavasta ja talousmittarista riippuen kymmenkunta prosenttia.

Pudotus katkesi ja toipuminen alkoi kummassakin maassa suunnilleen samaan aikaan vuonna 2010. Tosin sillä ratkaisevalla erolla, että Islannin kasvu jatkuu edelleen, kun taas Suomen toipuminen jäi yritykseksi ja kasvu katkesi jo seuraavana vuonna uuteen taantumaan.

Työttömyyskin lisääntyi Islannissa ja Suomessa ensi alkuun osapuilleen samaan tapaan, ja työttömyysasteet lähentelivät suurimmillaan kymmentä prosenttia työvoimasta. Taas sillä ratkaisevalla erolla, että Islannin työttömyys on laskenut takaisin käytännössä täystyöllisyyttä vastaavaan neljään prosenttiin, mutta Suomen työttömyys hätyyttelee yhä kymmentä prosenttia.

Islannin tulot kasvoivat Suomen ohi

Suomea selvästi vahvemman talouskasvun ja työllisyyskehityksen lisäksi Islanti on kääntänyt talouden ulkoisen alijäämän tasapainoon ja punnertanut valtion budjettitalouden raskaasta alijäämästä lievästi ylijäämäiseksi.

Islanti on toisin sanoen tehnyt sen, mitä Suomen hallitukset ovat jo vuosien ajan hiki hatussa ja hartiavoimin yrittäneet kuitenkaan onnistumatta: taittanut valtion velan laskuun. Ja tämän se on tehnyt vieläpä ilman julkisen talouden aggressiivisia vyönkiristyksiä.

Islanti on pyyhkäissyt Suomen ohi myös joukolla muita keskeisiä talousmittareita.

Yksi niistä on henkeä kohti laskettu kansantulo eli kansakunnan aikaan saama arvonlisäys jaettuna kansalaisten lukumäärällä. Tämän mittarin mukaan Islanti ja Suomi olivat juuri ennen kriisin alkamista keskenään jokseenkin yhtä vauraita maita, mutta eivät ole enää. Islanti on vauraampi.

Tältä näyttää, kun kansalaista kohti laskettua kansantuloa ja sen muutosta mitataan kansallisten hintatasojen ja valuuttakurssien eroja oikaisevilla ostovoima- ja valuuttakurssikorjauksilla niin kuin Maailmanpankin kaltaiset talousvertailijat tekevät.

Vertailukelpoisin luvuin Islannin kansalaista kohti tienaama kansantulo sukelsi aiemmin ja jyrkemmin kuin Suomen, mutta on sen jälkeen toipunut ja kasvanut nyt jo suuremmaksi kuin Suomen paikoilleen jämähtänyt kansantulo.

Tästä ohituksesta kertovat esimerkiksi Maailmanpankin kokoamat kansantulotilastot.

Ihmeparaneminen kuoleman kielistä

Rikkaiden teollisuusmaiden järjestö OECD kuvailee vastikään valmistuneessa Islannin maaraportissaan maan toipumista melkein kuin kyse olisi ihmeparanemisesta.

Samoin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF innostui jo vuonna 2011 kuvailemaan Islannin toipumista kuin maa olisi käynyt kuoleman kielissä mutta nyt taas kuin ihmeen – ja toki IMF:n tuen – avulla tervehtynyt ja pieniä kuntokuureja vaille täysin toipunut.

Islannin kriisin hellittäminen ja talousnäkymien nopea koheneminen tarjosivat IMF:lle tervetullutta vaihtelua raskaille epäonnistumisille euroalueen kriisimaissa ja etenkin Kreikassa.

Islannin ja euromaiden kriisejä ja kriisitoimien tuloksia – ja niiden eroja – ovat IMF:n ja muiden asianosaisten lisäksi tutkineet myös kriisitoimista riippumattomat taloustutkijat. Yksi johtopäätös on jo noussut esiin:

Islannissa kriisitoimet pääosin onnistuivat mutta euroalueen kriisimaissa ne usein epäonnistuivat.

Kreikassa tai Portugalissa tällainen johtopäätös tuskin yllättää, mutta Islanti näyttää ehkä hieman yllättäen menestykseltä myös Irlannin, Espanjan tai vaikkapa Baltian maiden rinnalla. Näin siitä huolimatta, että näidenkin kansantaloudet ovat kasvaneet kriisin pohjalukemista.

Pelkkiä talouden kasvulukuja laajemmassa vertailussa Islanti erottuu edukseen, sillä euroalueen "onnistuneissa" kriisimaissa talouskasvu ei ole ainakaan vielä taltuttanut suurtyöttömyyttä tai julkisen talouden alijäämiä ja velkaisuutta niin kuin Islannissa.

Ihmeparanemista eivät kuitenkaan oikeasti selitä ihmeteot tai poppakonstit. Islanti voitti kriisinsä aivan tavallisilla talouskriisin taltuttamisen peruskeinoilla.

Oma vai vieras valuutta?

Islannin ja euromaiden kriisitoimissakin on paljon yhteisiä piirteitä, mutta niissä on ainakin kaksi keskeisen tärkeää eroa. Näiden erojen ansiosta Islanti on toipunut kriisistä paremmin kuin euroalueen kriisimaat tai sen puoleen Suomi.

Ensimmäinen ja todennäköisesti tärkein ero Islannin ja euromaiden välillä on näiden valuutoissa.

Islannilla on oma kruununsa ja oma keskuspankki, joten se voi tehdä omat raha- ja valuuttapoliittiset ratkaisunsa aivan itse niin kuin katsoo maan omille tarpeille parhaaksi. Euromailla taas on yhteinen euro ja yhteinen keskuspankki EKP, joten yhdelläkään euromaalla ei ole omiin raha- ja valuuttapoliittisiin kysymyksiinsä nokan koputtamista.

Tämä ratkaiseva ero koitui kriisissä Islannin eduksi ja euroalueen kriisimaiden rasitteeksi. Islanti antoi kruununsa devalvoitua erittäin rajusti ja otti lisäksi valuuttasäännöstelyn käyttöön heti kriisin alussa.

Kruunun ulkoinen arvo romahti valuuttaparista riippuen puoleen tai vielä enemmän. Se oli erittäin voimakas ulkoinen devalvaatio ja samalla raju kilpailukykyloikka, joka heilautti maan ulkomaankaupan railakkaasta alijäämästä tasapainoon ja heti perään ylijäämäiseksi.

Euromaat ovat jo vuosien ajan yrittäneet samaa sisäisen devalvaation keinoin, kuten palkkojen ja eläkkeiden leikkausten avulla. Toistaiseksi se on edes hitaasti ja vaivalloisesti sujunut kriisimaissa, joissa suurtyöttömyys on edistänyt työvoiman nöyrää joustavuutta.

Suomessa hallitus tuskailee paraikaakin sisäisen devalvaation vaikeutta, kun työmarkkinat eivät ota vapaaehtoisesti joustaakseen. Siihen työttömyys lienee yhä liian heikko kannustin.

Tappiot kaatuivat eri suuntiin

Se toinen Islannin poikkeava kriisikeino liittyi ulkomaisiin velkoihin ja kriisitoimien tärkeään kysymykseen, kenen niskaan tappiot kaatuivat.

Islannin ulkomainen velka oli pääosin maan yksityisten pankkien velkaa. Samoin oli Irlannissa ja Espanjassa, kun taas Kreikassa ja Portugalissa kriisi kärjistyi pääosin julkisen talouden ulkomaisista veloista.

Sattumaa tai ei, mutta Islanti karisti tappiot pois veronmaksajiensa niskasta, kun taas euromaat tekivät täsmälleen toisinpäin ja sälyttivät tappiot veronmaksajien niskaan.

Islanti antoi kylmästi pankkiensa kaatua eikä kaihtanut uhitella isommilleen, vaan jätti pankkien tappiot osakkeenomistajien ja pankkien ulkomaisten rahoittajien kärsittäviksi. Panipa Islanti pankkien rötösjohtajia telkienkin taa.

Euromaat tekivät päinvastoin, sillä Suomenkin osaltaan rahoittamien "pelastuspakettien" keskeinen tarkoitus oli pelastaa pankkeja sekä pankkien rahoittajia ja johtajia eikä veronmaksajia.

Toki Islannissakin moni ennen kriisiä liian suuria velkoja ottanut yritys on kaatunut ja moni ylivelkainen kansalainen ja kotitalous on joutunut vetämään vyötä kireämmälle. Mutta silti Islanti näyttää selvinneen paremmin ja tervehtyneen vahvemmaksi kuin euroalueen kriisimaat tai Suomi.

Ehkä tässä saagassa on sittenkin edes pieni hippu talousihmettä. Muuten tätä on vaikea käsittää – kun Islanti-paralla ei ole edes euroa vakauden ja kasvun takeena. Niin kuin Suomella on.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    2. 2

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    3. 3

      Isot pörssi­voitot yhdistettiin Trumpin puheisiin – pörssi ja asian­tuntijat kumosivat väitteet

    4. 4

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    5. 5

      Postin työriita jumittui niin pahasti, että apua tarvitaan valta­kunnan­sovittelijalta

    6. 6

      Aki Yrttiaho, 29, odottaa jo täyttä mobiiliaikaa: ”Minulla ei ole senttiäkään käteistä”

    7. 7

      Avioero ja pojan kuolema opettivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä hellittämään

    8. 8

      Ruotsin valtio: Telialle ylimääräinen yhtiökokous – Jarnheimer nousemassa hallituksen puheen­johtajaksi

    9. 9

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    10. 10

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    2. 2

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    3. 3

      Avioero ja pojan kuolema opettivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä hellittämään

    4. 4

      Isot pörssi­voitot yhdistettiin Trumpin puheisiin – pörssi ja asian­tuntijat kumosivat väitteet

    5. 5

      Postin työriita jumittui niin pahasti, että apua tarvitaan valta­kunnan­sovittelijalta

    6. 6

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    7. 7

      Aki Yrttiaho, 29, odottaa jo täyttä mobiiliaikaa: ”Minulla ei ole senttiäkään käteistä”

    8. 8

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    9. 9

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    10. 10

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    7. 7

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    8. 8

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    9. 9

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    10. 10

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    11. Näytä lisää