Pörssiuutiset

Velkapelko voi lamauttaa pahemmin kuin velka

Julkaistu:

Analyysi
Valtion velkamäärä ylittää näinä päivinä sata miljardia euroa, ja pian Suomi rikkoo myös EU:n velkarajan. Näiden rajojen ylittäminen ei kuitenkaan lamaannuta taloutta eikä suista valtiota kassakriisiin. Velkaantuminen johtuu lamasta eikä toisinpäin. Velkapelon lietsominen pahentaa asiaa.


Tasaisen velkaantumisvauhdin kaavalla Suomen valtion velkamäärä saavuttaa huomenna torstaina sadan miljardin euron rajapyykin – ja jatkaa sen jälkeen paisumistaan tänäkin vuonna noin viiden miljardin euron vuosivauhtia.

Tuon velkarajan lähestymistä, rikkoutumista ja heti perään taas etääntymistä voi kuka tahansa kiinnostunut seurata euron ja sentin tarkkuudella mainion Velkakello-verkkopalvelun avulla.

Velkamittari havainnollistaa valtion velkamäärän karttumista kuin velkaa kertyisi kaiken aikaa tasaiseen tahtiin eikä sykäyksittäin niin kuin oikeasti tapahtuu. Mittarin lukemat – ja niiden vilinä hetki hetkeltä suuremmiksi – eivät kuitenkaan jätä juuri sijaa epätietoisuudelle:

Valtiolla on rutosti velkaa, ja lisäksi velkamäärä kasvaa huimaa vauhtia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suunnilleen samaan sävyyn esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) valisti hiljan kansalaisia harvinaisessa televisiopuheessaan, jossa hän esitti vakavan varoituksen: "Suomen valtio on velkaantunut melkein miljoona euroa tunnissa seitsemän vuotta – yötä päivää, pyhää arkea".

Hallituksen keskeisiä talouspoliittisia tavoitteita onkin taittaa valtion velkaantuminen laskuun.

Sata miljardia euroa tai miljoona euroa tunnissa, kumpi vain tuntuu pelottavan suurelta velkamäärältä. Ainakin, kun lukuja puntaroi kuka tahansa kansalainen oman tai perheensä mittakaavalla. Niin kuin lienee tarkoitus.

Pelottavissa velkaluvuissa on kuitenkin pari muutakin ongelmaa kuin se, että valtio ei ole kotitalous.

Valtion velkamäärä ei kerro oikeastaan mitään itse velkaantumisesta tai sen syistä tai seurauksista. Eikä se kerro mitään siitäkään, onko valtiolla liikaa velkaa vai ei. Sen sijaan velkamäärällä pelottelu menee perille: se pelottaa.

Velkapelko ja -pelottelu taas ennemmin pahentavat kuin parantavat talouden lamaannusta – ja lopulta myös velkaantumista. Voi syntyä jopa harhakuva, että talouden lamaannus johtuu valtion velkaantumisesta, vaikka oikeasti velka kasvaa laman takia.

Velkaraja rikki ensi vuonna

Velkapelottelu tuskin jää sadan miljardin euron rajapyykkiin tai miljoonaan euroon tunnissa.

Pian velkapelkoa ja -pelottelua yllyttää toisenkin rajapyykin rikkoutuminen, kun Suomi yhtenä viimeisistä euromaista ylittää Euroopan unionin (EU) määräämän julkisen talouden velkaisuusrajan.

EU:n talous- ja rahaliiton vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenmaan julkisen talouden velkamäärä saa olla korkeintaan 60 prosenttia suhteessa maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon. Sitä suuremmalla velkaisuusasteella maa on EU:n kirjoissa kirjaimellisesti ylivelkainen.

Suomessa valtiolla on tähän velkarajaan vielä matkaa, mutta kuntien ja muun julkisen talouden kanssa yhteen laskien raja paukahtanee puhki viimeistään ensi vuonna.

EU:n velkaraja on hitusen pelkkää velkamäärää mielekkäämpi mittari, sillä se on sentään suhdeluku eikä irrallinen euromäärä. Silti suhteellisen velkaisuuden raja-arvokin on poliittinen sopimus vailla teoreettista tai käytännön todistusvoimaa siitä, onko velkaa liikaa vai ei.

Kyse on keinotekoisesta rajasta, jonka ylittäminen on Suomellekin ennemmin poliittinen ja hallinnollinen ongelma kuin taloudellinen ongelma.

Tuon rajapyykin rikkoutuminen ei sinänsä pahenna talouden lamaannusta sen enempää kuin valtion velkamäärän kasvaminen sataan miljardiin euroon sitä pahentaa.

Sen sijaan taloudenkin ongelmat voivat herkästi pahentua, jos valtion velkaantuminen saa aikaan talouspolitiikan pahoja paniikkireaktioita. Näin voi käydä, jos velkaantumisen taittamiseksi tarkoitetut ponnistelut – ja velkapelottelu – vahingoittavat muutoinkin lamaantunutta taloutta.

Vaarana on, että huterassa kunnossa oleva talous supistuu enemmän kuin julkisen talouden alijäämät. Jos näin käy, kääntyvät ponnistelut tarkoitustaan vastaan ja velkaisuuden suhdeluvut heikkenevät eivätkä kohene.

Valtiolla vuoren varma luottamus

Velkapelot tai edes -pelottelut eivät toki ole täysin vailla katetta, sillä Suomen kokonaisvelkaisuus on vuosien ajan kasvanut kovempaa tahtia kuin kansantalouden tulot ja varat – eli velanmaksukyky.

Näin on, kun tarkastellaan pelkän valtion tai edes koko julkisen talouden asemesta koko kansantalouden velkaantumista.

Tällaisessa kokonaisvelkaisuuden tarkastelussa valtion ja koko julkisen talouden velkaisuus jää sivuosaan. Toki noin 160 miljardia euroa (valtio plus muut julkisyhteisöt) on suuri velkamäärä, mutta vielä suurempia velkamääriä ovat kotitalouksien 140 miljardia, yritysten 620 miljardia ja rahoituslaitosten 920 miljardia euroa.

Velkaluvut ovat peräisin Tilastokeskuksen kokoamasta kansantalouden rahoitustilinpidosta.

Vaikka rahoitusalan velat jätettäisiin suurelta osin "läpivirtauserinä" pois laskuista, kertyy koko talouden velkakuormaksi pyörein luvuin 920 miljardia euroa. Se on yhdeksän kertaa pelkkä valtion velkamäärä ja melkein kuusi kertaa koko julkisen talouden velkamäärä. Ja melkein 500 prosenttia Suomen vuotuisen bruttokansantuotteen verran.

Suomen Pankin tutkijoiden tuoreenpuoleinen tulkinta Suomen kokonaisvelkaisuuden ja velanmaksukyvyn kehityksestä on huolestuttavampi kuin pelkästään valtion velkaisuus antaisi aihetta. Suomen kokonaisvelkaisuus kasvaa jo hälytysrajan tuolla puolen.

Mutta eivätkö tällaiset lukemat ole muka vielä pelottavampia kuin pelkät valtion velkaluvut?

Eivät niiden mielestä, jotka käyvät joka päivä kauppaa Suomenkin valtion velkakirjoilla. Rahoitusmarkkinoiden toimijoilla on prikulleen tiedossaan joka ikinen valtion ja muiden suomalaisten velkaeuro – mutta ei huolen häivää velanmaksusta.

Tästä tuli viimeksi selvää näyttöä eilen tiistaina, kun valtion rahoitushuollosta vastaava Valtiokonttori haki ja sai kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta tuoretta velkarahoitusta ilman pienimpiäkään vaikeuksia.

Yleensä ahneina pidetyt velkakirjasijoittajat lainasivat valtiolle vähän yli miljardi euroa kymmenen vuoden ajaksi mikroskooppisen pienellä 0,8 prosentin korolla. Kymmentä vuotta lyhytaikaisempaa lainarahaa valtio saa markkinoilta negatiivisella korolla eli kirjaimellisesti halvemmalla kuin ilmaiseksi.

Tällaisin lukemin Suomen valtio ei ole rahoituskriisin partaalla vaan nauttii kansainvälisillä velkakirjamarkkinoilla likimain vuoren varmaa luottamusta.

Aikaa ja tilaa talouskasvulle

Osittain Suomenkin valtion edullinen rahoitusasema voi johtua siitä, että Suomen Pankki ja muut euroalueen keskuspankit toteuttavat eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla historiallisen laajaa tukiostojen ohjelmaa.

Esimerkiksi Suomen Pankki ostaa ainakin ensi vuoden syksyyn asti Suomen valtion velkakirjoja yli kaksin verroin suuremmin summin kuin valtio velkaantuu lisää. Jos valtion velasta vähennetään SP:n ostot, on valtion velkaantuminen jo taittunut laskuun.

Tällaisesta taustatuesta ei ole kuitenkaan takeita, sillä niistä päättää EKP eikä Suomen hallitus. Tiukasti tulkiten EKP tai euromaiden keskuspankit eivät edes saisi tukea valtioiden alijäämien rahoitusta, ja nytkin ne tekevät niin vain tiukasti rahapoliittisten perusteiden verukkeella.

Mutta niin kauan kuin jatkuvat, antavat keskuspankkien tukiostot valtioille aikaa ja tilaa harjoittaa rauhallista talouspolitiikkaa talouskasvun käynnistämiseksi lamaa voimistavan paniikkipolitiikan sijaan. Tai antaisivat, ellei EKP itsekin patistaisi hallituksia samanlaiseen velkapelotteluun kuin hallitus Suomessa harrastaa.

Näin kasvaa riski, että velkapelko voimistuu ja alkaa vähitellen toteuttaa itse itseään.

Mitä lujemmin palkansaajat, kuluttajat, yrittäjät, yritysjohtajat ja muut kansalaiset alkavat uskoa velkapelotteluun sitä varmemmin he alkavat varoa itsekin kulutus-, investointi- ja rahoituspäätöksiään. Syntyy itseään syventävä vyönkiristysten ketjureaktio.

Jonka vaikutuksesta ennestään aneeminen talous hyytyy lisää – ja lopulta mikä tahansa velkamäärä osoittautuu liian suureksi. Sen sijaan uutta talouskasvua rohkaisemalla suurikin velkamäärä osoittautuu siedettäväksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    3. 3

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    6. 6

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    7. 7

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    8. 8

      Palta: Lennonjohtoon työsulku

    9. 9

      Monetra Oulun yt-neuvottelut päätökseen, irtisanomisten määrä ei vielä selvillä

    10. 10

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    3. 3

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    6. 6

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    7. 7

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    8. 8

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    9. 9

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    10. 10

      Näille 60–70-vuotiaille on aina töitä Suomessa: ”He voivat laskuttaa mitä vaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      7 000 euron palkkaa nauttinut mies menetti työnsä ja turvautui pikavippeihin – kohta niskassa oli lähes 200 000 euron velka

    10. 10

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    11. Näytä lisää