Pörssiuutiset

Tuloerot kasvavat – tämä syy pysyy piilossa

Julkaistu:

Analyysi
Tuoreet verotiedot kertovat taas tuloerojen kasvusta mutta eivät mitään tuon ilmiön syistä. Verotiedoista ei näy, että euroalueen keskuspankin EKP:n raharuiskeet kasvattavat tuloeroja. EKP tietää heikentävänsä talouden tasa-arvoa, mutta jatkaa silti samaa rataa.


Suurituloisimman kansanosan tulot ovat taas kasvaneet selvästi enemmän kuin kaikkien kansalaisten tulot yhteensä tai keskimäärin. Suurimmat tulot ovat kasvaneet ripeästi siitäkin huolimatta, että Suomen kansantalous on pitkän aikaa taantunut tai polkenut paikoillaan.

Suurimpien tulojen muita tuloluokkia ja koko kansantaloutta nopeammasta kasvusta seuraa väistämättä, että tuloerot ovat jatkaneet kasvuaan. Tähän on paljon erilaisia syitä – joista osa on suoraa ja epäsuoraa seurausta viime vuosien talous- ja rahapolitiikan valinnoista.

Tuloerojen kasvu on toisin sanoen osin seurausta poliittisista valinnoista eikä vain silkkaa sattumaa. Tulojen ja varojen jakoon eri kansanosien välillä ei vaikuta pelkkä talouden "näkymätön käsi" vaan siihen vaikuttavat myös talous- ja rahapolitiikan päätökset.

Suomeakin varoitettu tuloeroista

Yksittäiset kultasuoneen iskeneet yrittäjät ja suuri osa muistakin tulokuninkaista ja –kuningattarista on epäilemättä ansainnut tulonsa omilla avuillaan eikä suinkaan vääryydellä ja viekkaudella saati pienituloisia riistämällä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Turha tuloerojen kasvustakaan on moittia yksittäisiä suurituloisia, sillä edes rikkaimmalla kroisoksella ei ole yksin mahtia ohjailla koko kansakunnan tulovirtoja.

Harvan rikastuneen suuretkaan tulot ovat sitä paitsi suoraan pois keneltäkään muulta. Päinvastoin moni yrittämisellä suuret tulonsa ansainnut on luonut muillekin työpaikkoja ja tilaisuuden omien tulojen ansaitsemiseen. Lisäksi suurituloiset kustantavat veroillaan suhteellisen suuren osan julkisen talouden tulonsiirroista, ja näin heidän suurista tuloistaan hyötyvät myös pienituloisimmat.

Tuloerojen alituista kasvamista on tällaisista lieventävistä seikoista huolimatta mahdoton maalailla hyödylliseksi kansantalouden tai yhteiskunnan ilmiöksi.

Esimerkiksi rikkaimpien teollisuusmaiden talousjärjestö OECD on tutkimuksissaan todennut tuloerojen liiallisen kasvun syövän koko kansantalouden voimia ja heikentävän talouskasvua. Järjestö on varoittanut tuloerojen kasvusta Suomeakin, vaikka meikäläiset tuloerot ovat sentään kansainvälisesti verraten maltillisia.

Varoituksista huolimatta tuloerojen kasvu on jatkunut – eikä pelkästään sattumalta. Niitä ovat Suomessa ja useimmissa muissakin euromaissa kasvattaneet niin talous- kuin rahapolitiikan päättäjät, viimeksi erityisesti keskuspankkiirit.

Vyönkiristykset pahentaneet ahdinkoa

Periaatteessa tuloerojen pitäisi talouden taantuman aikaan kaventua, kun julkisen talouden automaattiset toiminnot kasvattavat työttömyystukien ja muiden sosiaalitukien kaltaisia tulonsiirtoja samaan aikaan, kun yritysten voittojen supistuminen ja osakemarkkinoiden kurssilasku supistavat rikkaimpien ansio- ja pääomatuloja.

Tässä taantumassa näyttää käyneen toisin, ja nyt tuloerot ovat jatkaneet taantumankin aikaan kasvamistaan. Tilastokeskuksen mittaamien rahatulojen perusteella tuloerojen kasvu näyttää miltei pysähtyneen, mutta pääomatulojen mukaan laskeminen muuttaa kuvaa.

Tämä ei ole sattumaa eikä oikeastaan edes yllättävää, sillä tässä taantumassa talous- ja rahapolitiikan päättäjät ovat varta vasten halunneet toisin.

Esimerkiksi euroalueen talouspolitiikan päättäjät tietävät julkisen talouden vyönkiristysten heikentävän pienituloisimpien asemaa, mutta he ovat silti vaatineet Suomea ja muita jäsenmaita jatkamaan vyönkiristyksiä.

Kesken taantuman toteen pantavat julkisen talouden vyönkiristykset, kuten veronkorotukset tai menoleikkaukset, heikentävät kansantalouden kokonaiskysyntää enemmän kuin kohentavat julkisen talouden tasapainoa, joten niistä koituu enemmän haittaa kuin hyötyä.

Samalla talouspolitiikan vyönkiristykset ovat suoraan ja epäsuorasti kasvattaneet tuloeroja, kun talouden heikkenemisestä kärjistynyt työttömyyden kasvu ja tulonsiirtojen leikkaukset sekä veronkorotukset ovat heikentäneet eniten pieni- ja keskituloisten ansioita.

Kenties vielä suoremmin ja suorasukaisemmin tuloeroja on kuitenkin kasvattanut euroalueen keskuspankki EKP. Sen viime vuosina toteen panemat historiallisen mittavat rahapolitiikan elvytystoimet ovat eniten kasvattaneet sen pienen ja ennestään rikkaimman vähemmistön tuloja ja varallisuutta, joka omistaa suurimman osan finanssivarallisuudesta.

Finanssitalous reaalitalouden edelle

Tavanomaisen rahapolitiikan vaikutukset tuloeroihin ovat epävarmoja ja tulkinnallisia, mutta viime vuosina harjoitetun poikkeuksellisen rahapolitiikan vaikutukset ovat selkeämpiä. Ne ovat mitä ilmeisimmin kasvattaneet tulo- ja varallisuuseroja vielä suuremmiksi kuin ne muutoin olisivat kasvaneet.

Tämä on ollut keskuspankeista riippumattomien taloustutkijoiden tiedossa suunnilleen siitä lähtien, kun keskuspankit ryhtyivät Yhdysvaltain Fedin johdolla hoivaamaan maailman finanssimarkkinoita historiallisen runsailla raharuiskeillaan finanssikriisin alussa seitsemisen vuotta sitten.

Keskuspankkien laajamittaiset arvopaperiostot ovat nostaneet pörssiosakkeiden ja muun finanssivarallisuuden ja kiinteistöjen hintaa, mutta raharuiskeiden piristävä vaikutus ei ole ainakaan vielä kantanut reaalitalouteen asti.

Rahatalouden elvytys on lisännyt arvopaperikauppaa, yrityskauppoja ja kaikenlaista keinottelua mutta ei niinkään investointeja reaalitalouden uuteen tuotantokoneistoon. Finanssitalous on kasvanut enemmän kuin reaalitalous.

Nyttemmin nollakorkojen ja mammuttimaisten raharuiskeiden vaikutukset tuloeroihin ovat niin ilmeisiä, että keskuspankkiirit ovat itsekin ilmiön vahvistaneet. Esimerkiksi EKP:n johtokunnan jäsen Yves Mersch kuvailee ilmiön varsin avoimesti suunnilleen vuosi sitten yritysrahoituksen ammattilaisille pitämässään puheessa.

Keskuspankki tietää haittavaikutukset

Varsin perusteellisessa ja useita keskuspankista riippumattomia tutkimuksia lainaavassa puheenvuorossaan Mersch kuvailee keskeiset vaikutukset, joilla poikkeuksellinen rahapolitiikka vaikuttaa tulo- ja varallisuuseroihin.

Keskuspankkiirin mukaan on epävarmaa, lisääkö vai vähentääkö tavanomainen rahapolitiikka taloudellista tasa-arvoa, kuten tulo- ja varallisuuseroja. Asiasta ei löydy hänen tietojensa mukaan selkeää ja tyhjentävää näyttöä.

Sen sijaan viime vuosina eri puolilla maapalloa harjoitettu epätavanomainen rahapolitiikka ja varsinkin keskuspankkien toteen panemat laajamittaiset arvopaperiostot vaikuttavat hänen mukaansa lisäävän taloudellista epätasa-arvoa muun muassa tulo- ja varallisuuseroja kasvattamalla.

Samassa puheenvuorossaan Mersch muistuttaa, että EKP:n tehtävä on euroalueen hintavakaudesta eikä taloudellisesta tasa-arvosta huolehtiminen. Nyt hintavakauden tavoittelu on yhtä kuin inflaation kiihdyttäminen keinolla millä hyvänsä.

Jos keskuspankki sattuu siinä sivussa kasvattamaan tulo- ja varallisuuseroja, moiset rahapolitiikan sivuvaikutukset on Merschin mukaan vain urheasti siedettävä.

Tuon avautumisen jälkeen EKP on radikaalisti kasvattanut juuri niitä finanssitalouden elvytystoimiaan, joiden keskuspankkiirit itsekin tietävät heikentävän taloudellista tasa-arvoa eri kansanosien välillä.

Inflaatio on tärkeämpi tavoite kuin tasa-arvo

EKP on tämän vuoden maaliskuusta alkaen syöttänyt alueen finanssimarkkinoille noin 60 miljardia uunituoretta euroa joka ikinen kuukausi, ja aikoo jatkaa samaa rataa ainakin ensi vuoden syyskuuhun asti – ellei sitten katso tarpeelliseksi kasvattaa tukiostojaan vielä suuremmiksi ja tai jatkaa niitä vielä pidempään.

Siitä huolimatta, että rahapolitiikan varjolla toteen pantujen raharuiskeiden Merschin sanoin epätasa-arvoiset vaikutukset euroalueen tulojen ja varallisuuden jakoon eri kansanosien välillä ovat varsin hyvin tukiostoista päättävien EKP:n ylimpien johtajien tiedossa Merschistä ja pääjohtaja Mario Draghista aina Suomen Pankin pääjohtajaan Erkki Liikaseen asti.

Keskuspankkiirit ovat avoimesti kertoneet haluavansa raharuiskeillaan varmistaa, että arvopaperimarkkinoiden kurssit jatkavat nousuaan tai ainakin pysyvät korkeampina kuin olisivat ilman rahapoliittisia raharuiskeita.

Siitä heillä sen paremmin kuin muillakaan ei ole varmuutta, koituvatko raharuiskeet milloinkaan reaalitalouden piristeeksi. Mutta tulo- ja varallisuuseroja ne todennäköisesti kasvattavat entisestään.

EKP:n puolesta näin saakin käydä.

On vain urheasti siedettävä, että rahapolitiikkaa tulee harjoitettua ja hintavakautta tavoiteltua kansalaisten taloudellisesta tasa-arvosta piittaamatta. Mitä siitä, että esimerkiksi Suomen Pankki perustelee hintavakauden tavoittelua juuri oikeudenmukaisuudella.

Ja sen ymmärtävät toki keskuspankkiiritkin, että talouden epätasa-arvoa on helpompi sietää rikkaana kuin rahattomana.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      KKV moittii apteekkialan kilpailuavauksia – reseptilääkkeiden myynti 32 %, apteekkeja sama määrä

    2. 2

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    3. 3

      Vartijoiden lakko voi ruuhkauttaa lentokenttää – tarkista tilanne, jos olet lähdössä matkalle

    4. 4

      Poliisi vahvistaa: Hermitage-yhtiöstä tullut tutkintapyyntö

    5. 5

      JHL:n poliittinen lakko jatkuu – Myös tiistaina osalla koululaisista on eväspäivä

    6. 6

      Joka kymmenes jättää työnteon perjantaina väliin – tässä syyt

    7. 7

      Boris Rotenberg vaatii Suomessa toimivilta pankeilta 70 000 euron hyvityksiä – syyttää syrjinnästä

    8. 8

      Osa Sähköliiton jäsenistä liittyy Teollisuusliiton kolmen päivän lakkoon – koskee yli 90 yritystä

    9. 9

      Metsäteollisuus: Lakoista 20 miljoonan euron menetykset – ”Olemme kiistassa täysin ulkopuolisia”

    10. 10

      Ilmarinen: Nyt on käsillä nousukauden viimeiset hetket

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joka kymmenes jättää työnteon perjantaina väliin – tässä syyt

    2. 2

      Laura, 29, tekee neli­päiväistä työ­viikkoa: ”Down­shiftaamisesta tulee elämän­tapa­laiskottelijan leima”

    3. 3

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    4. 4

      Verkkouutiset: Työmarkkina­järjestöiltä tulossa ehdotus irtisanomis­kiistaan

    5. 5

      Vartiointialan lakko alkaa keskiviikkona

    6. 6

      Ryanairin toimitusjohtaja povaa alalle synkkää talvea: SAS tai Norwegian voi ajautua konkurssiin

    7. 7

      Vain murto-osa JHL:n jäsenistä on lakossa – millä perusteella lakkokohteet on valittu?

    8. 8

      Osa Sähköliiton jäsenistä liittyy Teollisuusliiton kolmen päivän lakkoon – koskee yli 90 yritystä

    9. 9

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    10. 10

      Ilmarinen: Nyt on käsillä nousukauden viimeiset hetket

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    3. 3

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    4. 4

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    5. 5

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    6. 6

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    7. 7

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    10. 10

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    11. Näytä lisää