Torstaina selviää, tuleeko setelisinkoon lisää ruutia

Julkaistu:

Analyysi
Aikansa näytti siltä, että EKP:n rahaelvytys tehoaisi finanssitalouteen, mutta ei näytä enää. Reaalitalous sitä vastoin ei ole alun perinkään totellut EKP:n tahtoa, ja nyt inflaatiokin mataa taas miinuksella. Tätä menoa EKP:n ei auta kuin sulloa lisää ruutia setelisinkoon.


Elokuuhun asti euroalueen keskuspankin EKP:n raharuiskeet näyttivät elvyttävän edes alueen finanssitaloutta. Osakekurssit rikkoivat ennätyksiä, korot laskivat ja eurokin heikkeni – juuri niin kuin EKP halusi.

Sitten alkoivat rauhattomuudet maailman finanssimarkkinoilla, ja niin lakkasivat euroalueenkin kurssit rikkomasta ennätyksiä. Osakekurssit notkahtivat laskuun, korot kääntyivät nousuun ja eurokin lakkasi heikkenemästä.

Finanssimarkkinoiden takaiskut tuskin olivat EKP:n raharuiskujen syytä, mutta rajansa oli näemmä niidenkin teholla. Kun rauhattomuudet alkoivat maailman markkinoilla, oli puhti saman tien poissa euroalueenkin rahakeskuksista.

Reaalitaloudessa sen sijaan ei ole näkynyt samanlaisia käänteitä, sillä alueen kokonaistuotanto ja muut talouden keskeiset muuttujat eivät ole sanottavammin toipuneet jo kuutisen vuotta vaivanneesta anemiastaan.

Alueen kokonaistuotanto on edelleen niukempaa kuin se oli suurimmillaan ennen finanssikriisin alkamista, ja heikoimmat jäsenmaat ovat Suomen tavoin edelleen tai taas taantumassa tai lamassa. Tuotannolliset investoinnit ovat jäissä ja työllisyyskehitys masentavan heikkoa.

Mutta keljuinta EKP:lle lienee kuitenkin se, että sen omista talousmittareista ylivoimaisesti tärkein, euroalueen kuluttajahintojen nousuvauhti, on taas jäänyt entistä kauemmas sen omasta tavoitteesta.

EKP haluaisi, että alueen kuluttajahinnat kohoavat keskimäärin vajaan kahden prosentin vuosivauhtia, ja juuri inflaatiovauhdin kiihdyttäminen on kaikkien rahaelvytysten perimmäinen tarkoitus. Miljardiruiskeet eivät näytä tepsineen, sillä syyskuussa alueen inflaatio lipsahti taas miinukselle.

Ei ihme, että EKP:n johtajat ovat jo hyvän aikaa vihjailleet olevansa täydessä valmiudessa lisätä rahapoliittisia ponnistelujaan. Eikä ihme, että markkinatoimijat jo veikkailevat lisää ruutia EKP:n setelisinkoon.

EKP ohjailee odotuksia vihjein

Euroalueen rahapolitiikasta päättävä EKP:n neuvosto kokoontuu torstaina puntaroimaan talouden ja rahoitusolojen kehitystä ja näkymiä. Se harkitsee, onko rahapolitiikan viritys kohdallaan vai olisiko sitä sittenkin paikallaan muuttaa suuntaan tai toiseen.

EKP:n johtajat ovat viime viikkojen julkisissa puheenvuoroissaan väsymättä korostaneet valppauttaan ja valmiuttaan ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin tavoitteidensa saavuttamiseksi – eli inflaation kiihdyttämiseksi.

Toistuvat lupaukset ja vihjeet ovat innostaneet finanssimarkkinoiden toimijoita ja tarkkailijoita veikkailemaan, milloin ja miten EKP mahtaa seuraavaksi muuttaa rahapolitiikkansa viritystä. Juuri tämä on vihjeiden tarkoitus, sillä rahapolitiikan toimia koskevien odotusten ohjailu kuuluu EKP:n niin kuin muidenkin keskuspankkien vakiomenetelmiin.

Siitä veikkaajat ovat jokseenkin yksimielisiä, että seuraavaksi EKP avaa rahahanojaan lisää ja kasvattaa raharuiskeidensa voimaa tai kestoa tai näitä molempia. Veikkaajien ylivoimainen enemmistö odottaa toisin sanoen rahapolitiikan lisäkeventämistä eikä "kukaan" odota kiristystä.

Kolme edes tarkoin valikoitua korkealaatuista markkinaraporttia on toki liian niukka otos minkään lajin tilastolliseen edustavuuteen saati kertomaan mitään "markkinoiden" odotuksista. Mutta niukkuudestaan huolimatta Taloussanomien pienimuotoinen ennustekatsaus antaa varsin yksiselitteisen kuvan odotuksista:

Kaksi kolmesta analyysiyhtiöstä veikkaa, että EKP kasvattaa ennestäänkin historiallisen mittavaa rahapolitiikan elvytystään tämän vuoden loppuun mennessä tai viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Se kolmaskin odottaa lisää rahaelvytystä, jos talousanemia jatkuu.

Velkakirjaostot kasvavat tai pitkittyvät

Pienoiskatsauksen analyysiyhtiöt ovat kaikki kansainvälisten suursijoittajien neuvomiseen erikoistuneita talous- ja markkinatutkimuksen konsulttiyrityksiä, joita yhdistää kaksi muutakin piirrettä. Tärkeämpi on analyysien osumatarkkuus ja vähemmän tärkeä on brittiläisyys.

Capital Economics -yhtiön ekonomistit pitävät todennäköisimpänä, että EKP kasvattaa velkakirjaostojensa määrää nykyisestä 60 miljardista eurosta 80 miljardiin per kuukausi ja että se ilmoittaa ostojen kasvattamisesta viimeistään joulukuun kokouksessaan.

Toinen analyysiyhtiö, Oxford Economics, odottaa niin ikään laajennusta EKP:n velkakirjaostoihin, mutta ei kuukausittaiseen määrään vaan osto-ohjelman kestoon.

Yhtiön ekonomistit veikkaavat, että EKP:n velkakirjaostot eivät pääty ensi vuoden syyskuussa niin kuin alun perin piti vaan jatkuvat ainakin vuoden 2017 puolelle. Ilmoitusta ostojen jatkamisesta yhtiö odottaa tänä vuonna tai viimeistään ensi keväänä.

Jos taas talouskehitys heikkenee selvästi nykyisestä ja hintakehitys painuu nykyistä selvemmin deflaation puolelle, odottaa myös Oxford Economics EKP:lta velkakirjaostojen pidennyksen lisäksi myös niiden kasvattamista ja mahdollisesti laajennusta uusiin arvopaperiluokkiin.

Kolmas analyysiyhtiö, Lombard Street Research, esittää maltillisimpia veikkauksia, sillä se odottaa EKP:n kasvattavan, pidentävän tai laajentavan tukitoimiaan vain vastavetona selvästi nykyistä heikommalle talous- ja hintakehitykselle. Jos taas talous ja inflaatio jatkavat edes nykyiseen malliin, uskoo yhtiö myös EKP:n tukitoimien jatkuvan nykyiseen malliin.

Historiallisen mittavaa rahaelvytystä

EKP on maaliskuusta alkaen ostanut pankkien välityksellä velkakirjamarkkinoilta yhteensä 60 miljardin euron arvosta eurovaltioiden, euroalueen rahoituslaitosten ja pankkien liikkeeseen laskemia velkakirjoja. Ostoihin käyttämänsä miljardit EKP on luonut varta vasten näitä ostoja varten.

Lisäksi se on tarjonnut alueen pankeille keskuspankkiluottoa poikkeuksellisen edullisin ehdoin vain vähän nollaa prosenttia korkeammalla korolla ja ilman määrärajoituksia.

Rahapoliittiset tukitoimet ovat olleet historiallisen mittavia, mutta niiden teho on silti jäänyt varsin vaisuksi.

Elvytyksen vaisu vaikutus reaalitalouden kuntoon on herättänyt veikkauksia lisäelvytyksestä, mutta samalla se on herättänyt epäilyä koko rahaeltyvyksen mielekkyydestä.

EKP uskoo sinnikkäästi, että inflaation kiihtyminen olisi omiaan tervehdyttämään työllisyyttä ja piristämään talouden toimeliaisuutta. Samoin se uskoo, että finanssivarallisuuden arvon nousu on omiaan kannustamaan kulutuskysyntää ja investointeja ja niiden vaikutuksesta vahvistamaan reaalitalouttakin.

Toistaiseksi kuitenkin mikään muu osa EKP:n odotuksista ei näytä pitäneen kutiaan kuin sen raharuiskujen ensisijainen maali, finanssivarallisuuden arvon nousu. Ja nyt sekin tavoite näyttää karkailevan.

Niinpä ei liene suuren suuri jymy-yllätys, vaikka EKP:n neuvosto ilmoittaisi jo ensi torstain kokouksessaan aikeistaan kasvattaa, laajentaa tai pidentää velkakirjaostojaan. Ainakin se olisi vähemmän yllättävää kuin ilmoitus osto-ohjelman päättämisestä tehottomana.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    3. 3

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    4. 4

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    5. 5

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    6. 6

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    7. 7

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    8. 8

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Pankkipalveluihin isoja uudistuksia syksyllä – tulossa täytenä yllätyksenä suurelle osalle suomalaisista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    4. 4

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    7. 7

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    8. 8

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Tilastokeskus: Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    2. 2

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    3. 3

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    4. 4

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    5. 5

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    8. 8

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    9. 9

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    10. 10

      Vietnamista pakolaisena tullut Mr. Hau on työllistänyt kymmeniä: ”Suomi antoi meille kaiken”

    11. Näytä lisää