Pörssiuutiset

Torstaina selviää, tuleeko setelisinkoon lisää ruutia

Julkaistu:

Analyysi
Aikansa näytti siltä, että EKP:n rahaelvytys tehoaisi finanssitalouteen, mutta ei näytä enää. Reaalitalous sitä vastoin ei ole alun perinkään totellut EKP:n tahtoa, ja nyt inflaatiokin mataa taas miinuksella. Tätä menoa EKP:n ei auta kuin sulloa lisää ruutia setelisinkoon.


Elokuuhun asti euroalueen keskuspankin EKP:n raharuiskeet näyttivät elvyttävän edes alueen finanssitaloutta. Osakekurssit rikkoivat ennätyksiä, korot laskivat ja eurokin heikkeni – juuri niin kuin EKP halusi.

Sitten alkoivat rauhattomuudet maailman finanssimarkkinoilla, ja niin lakkasivat euroalueenkin kurssit rikkomasta ennätyksiä. Osakekurssit notkahtivat laskuun, korot kääntyivät nousuun ja eurokin lakkasi heikkenemästä.

Finanssimarkkinoiden takaiskut tuskin olivat EKP:n raharuiskujen syytä, mutta rajansa oli näemmä niidenkin teholla. Kun rauhattomuudet alkoivat maailman markkinoilla, oli puhti saman tien poissa euroalueenkin rahakeskuksista.

Reaalitaloudessa sen sijaan ei ole näkynyt samanlaisia käänteitä, sillä alueen kokonaistuotanto ja muut talouden keskeiset muuttujat eivät ole sanottavammin toipuneet jo kuutisen vuotta vaivanneesta anemiastaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Alueen kokonaistuotanto on edelleen niukempaa kuin se oli suurimmillaan ennen finanssikriisin alkamista, ja heikoimmat jäsenmaat ovat Suomen tavoin edelleen tai taas taantumassa tai lamassa. Tuotannolliset investoinnit ovat jäissä ja työllisyyskehitys masentavan heikkoa.

Mutta keljuinta EKP:lle lienee kuitenkin se, että sen omista talousmittareista ylivoimaisesti tärkein, euroalueen kuluttajahintojen nousuvauhti, on taas jäänyt entistä kauemmas sen omasta tavoitteesta.

EKP haluaisi, että alueen kuluttajahinnat kohoavat keskimäärin vajaan kahden prosentin vuosivauhtia, ja juuri inflaatiovauhdin kiihdyttäminen on kaikkien rahaelvytysten perimmäinen tarkoitus. Miljardiruiskeet eivät näytä tepsineen, sillä syyskuussa alueen inflaatio lipsahti taas miinukselle.

Ei ihme, että EKP:n johtajat ovat jo hyvän aikaa vihjailleet olevansa täydessä valmiudessa lisätä rahapoliittisia ponnistelujaan. Eikä ihme, että markkinatoimijat jo veikkailevat lisää ruutia EKP:n setelisinkoon.

EKP ohjailee odotuksia vihjein

Euroalueen rahapolitiikasta päättävä EKP:n neuvosto kokoontuu torstaina puntaroimaan talouden ja rahoitusolojen kehitystä ja näkymiä. Se harkitsee, onko rahapolitiikan viritys kohdallaan vai olisiko sitä sittenkin paikallaan muuttaa suuntaan tai toiseen.

EKP:n johtajat ovat viime viikkojen julkisissa puheenvuoroissaan väsymättä korostaneet valppauttaan ja valmiuttaan ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin tavoitteidensa saavuttamiseksi – eli inflaation kiihdyttämiseksi.

Toistuvat lupaukset ja vihjeet ovat innostaneet finanssimarkkinoiden toimijoita ja tarkkailijoita veikkailemaan, milloin ja miten EKP mahtaa seuraavaksi muuttaa rahapolitiikkansa viritystä. Juuri tämä on vihjeiden tarkoitus, sillä rahapolitiikan toimia koskevien odotusten ohjailu kuuluu EKP:n niin kuin muidenkin keskuspankkien vakiomenetelmiin.

Siitä veikkaajat ovat jokseenkin yksimielisiä, että seuraavaksi EKP avaa rahahanojaan lisää ja kasvattaa raharuiskeidensa voimaa tai kestoa tai näitä molempia. Veikkaajien ylivoimainen enemmistö odottaa toisin sanoen rahapolitiikan lisäkeventämistä eikä "kukaan" odota kiristystä.

Kolme edes tarkoin valikoitua korkealaatuista markkinaraporttia on toki liian niukka otos minkään lajin tilastolliseen edustavuuteen saati kertomaan mitään "markkinoiden" odotuksista. Mutta niukkuudestaan huolimatta Taloussanomien pienimuotoinen ennustekatsaus antaa varsin yksiselitteisen kuvan odotuksista:

Kaksi kolmesta analyysiyhtiöstä veikkaa, että EKP kasvattaa ennestäänkin historiallisen mittavaa rahapolitiikan elvytystään tämän vuoden loppuun mennessä tai viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Se kolmaskin odottaa lisää rahaelvytystä, jos talousanemia jatkuu.

Velkakirjaostot kasvavat tai pitkittyvät

Pienoiskatsauksen analyysiyhtiöt ovat kaikki kansainvälisten suursijoittajien neuvomiseen erikoistuneita talous- ja markkinatutkimuksen konsulttiyrityksiä, joita yhdistää kaksi muutakin piirrettä. Tärkeämpi on analyysien osumatarkkuus ja vähemmän tärkeä on brittiläisyys.

Capital Economics -yhtiön ekonomistit pitävät todennäköisimpänä, että EKP kasvattaa velkakirjaostojensa määrää nykyisestä 60 miljardista eurosta 80 miljardiin per kuukausi ja että se ilmoittaa ostojen kasvattamisesta viimeistään joulukuun kokouksessaan.

Toinen analyysiyhtiö, Oxford Economics, odottaa niin ikään laajennusta EKP:n velkakirjaostoihin, mutta ei kuukausittaiseen määrään vaan osto-ohjelman kestoon.

Yhtiön ekonomistit veikkaavat, että EKP:n velkakirjaostot eivät pääty ensi vuoden syyskuussa niin kuin alun perin piti vaan jatkuvat ainakin vuoden 2017 puolelle. Ilmoitusta ostojen jatkamisesta yhtiö odottaa tänä vuonna tai viimeistään ensi keväänä.

Jos taas talouskehitys heikkenee selvästi nykyisestä ja hintakehitys painuu nykyistä selvemmin deflaation puolelle, odottaa myös Oxford Economics EKP:lta velkakirjaostojen pidennyksen lisäksi myös niiden kasvattamista ja mahdollisesti laajennusta uusiin arvopaperiluokkiin.

Kolmas analyysiyhtiö, Lombard Street Research, esittää maltillisimpia veikkauksia, sillä se odottaa EKP:n kasvattavan, pidentävän tai laajentavan tukitoimiaan vain vastavetona selvästi nykyistä heikommalle talous- ja hintakehitykselle. Jos taas talous ja inflaatio jatkavat edes nykyiseen malliin, uskoo yhtiö myös EKP:n tukitoimien jatkuvan nykyiseen malliin.

Historiallisen mittavaa rahaelvytystä

EKP on maaliskuusta alkaen ostanut pankkien välityksellä velkakirjamarkkinoilta yhteensä 60 miljardin euron arvosta eurovaltioiden, euroalueen rahoituslaitosten ja pankkien liikkeeseen laskemia velkakirjoja. Ostoihin käyttämänsä miljardit EKP on luonut varta vasten näitä ostoja varten.

Lisäksi se on tarjonnut alueen pankeille keskuspankkiluottoa poikkeuksellisen edullisin ehdoin vain vähän nollaa prosenttia korkeammalla korolla ja ilman määrärajoituksia.

Rahapoliittiset tukitoimet ovat olleet historiallisen mittavia, mutta niiden teho on silti jäänyt varsin vaisuksi.

Elvytyksen vaisu vaikutus reaalitalouden kuntoon on herättänyt veikkauksia lisäelvytyksestä, mutta samalla se on herättänyt epäilyä koko rahaeltyvyksen mielekkyydestä.

EKP uskoo sinnikkäästi, että inflaation kiihtyminen olisi omiaan tervehdyttämään työllisyyttä ja piristämään talouden toimeliaisuutta. Samoin se uskoo, että finanssivarallisuuden arvon nousu on omiaan kannustamaan kulutuskysyntää ja investointeja ja niiden vaikutuksesta vahvistamaan reaalitalouttakin.

Toistaiseksi kuitenkin mikään muu osa EKP:n odotuksista ei näytä pitäneen kutiaan kuin sen raharuiskujen ensisijainen maali, finanssivarallisuuden arvon nousu. Ja nyt sekin tavoite näyttää karkailevan.

Niinpä ei liene suuren suuri jymy-yllätys, vaikka EKP:n neuvosto ilmoittaisi jo ensi torstain kokouksessaan aikeistaan kasvattaa, laajentaa tai pidentää velkakirjaostojaan. Ainakin se olisi vähemmän yllättävää kuin ilmoitus osto-ohjelman päättämisestä tehottomana.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    3. 3

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    4. 4

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    5. 5

      Ranska kiistää huhut: Renaultin ja Nissanin fuusio ei ole työn alla

    6. 6

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    7. 7

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    8. 8

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    3. 3

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    4. 4

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    5. 5

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    6. 6

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    7. 7

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    8. 8

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Kokenut asianajaja antaa neuvon, jolla välttää perintöriidat ja mahdollisesti säästää sievoisesti rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää