Nobel-raati, haloo: parasiitit myös talouden vitsaus

Julkaistu:

Analyysi
Loistautien torjunnasta jaettiin tänä vuonna lääketieteen eikä talouden Nobel-palkinnot. Taloudessakin on parasiittinsa, mutta tutkijoilta on torjuntakeinot vielä keksimättä. Liian suuri finanssiala on talouden voimia syövä parasiitti. Se levittää tautia velkapöhö.


Elefanttitauti, jokisokeus ja malaria ovat parasiittien eli loiseliöiden aiheuttamia viheliäisiä vitsauksia, jollaisten tutkimisesta ja taltuttamisesta Nobel-komitea jakoi tämänvuotiset lääketieteen palkinnot.

Talouden vastaava vitsaus voisi olla nimeltään velkapöhö, joka sekin on omanlaistensa parasiittien levittämä. Sen taltuttaminen olisi palkinnon arvoinen saavutus, mutta vielä siihen ei ole kukaan kyennyt.

Velkapöhöä levittävät talouden parasiitit, joita ovat liian suureksi paisuneet pankit ja liian raskaaksi turvonnut finanssitalous. Ne ovat pesiytyneet talouteen kuin loiseliöt, ja niiden levittämä velkapöhö vie sitä suuremman osan talouden kasvuvoimasta mitä suuremmaksi pöhö paisuu.

Rahoitusalan leimaaminen talouden parasiitiksi on toki epäkunnioittavaa ja epäkohteliasta, mutta niin joka tapauksessa tekee muutoinkin kuvia kumartelematon ja suorasukainen talousprofessori Michael Hudson.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kriittisistä puheenvuoroistaan tunnettu Hudson on yhdysvaltalaisen Missouri–Kansas Cityn yliopiston talousprofessori, joka on juurta jaksain perehtynyt eurotaloudenkin pöhötautiin.

Hän kuvaa liian suuren ja liian ahneen finanssialan vitsauksen vasta ilmestyneessä kirjassaan Killing the Host – How Financial Parasites and Debt Bondage Destroy the Global Economy. Kirjan nimi on vapaasti suomentaen Isännältä henki pois – Näin finanssiloiset ja velkavankeus tuhoavat talouden.

Kirjallaan Hudson esittää varsin tyly väitteen, mutta tylyjä ovat perustelutkin. Hänen esitystapansa on kärjistävä, mikä epäilemättä ärsyttää yhtä ja viehättää toista osaa lukijoista, mutta silti hän kuvaa varsin perusteellisesti finanssitoimialan vuosikymmeniä jatkuneen kasvun ja siitä reaalitaloudelle koituneita vakavia haittoja.

Viranomaiset parasiittien puolella

Hudsonin tarkastelussa finanssitoimiala on muuttunut reaalitalouden kasvua vahvistavasta hyödystä talouden kasvuvoimaa imeväksi haitaksi. Siitä on tullut parasiitti eli loiseliö, joka näivettää isäntäeliönsä, reaalitalouden, kasvu- ja elinvoimaa.

Yksi Hudsonin kuvaaman taudin ilmenemismuodoista on kansakuntien ja kansalaisten vuosikymmen vuosikymmeneltä raskaammaksi käynyt velkaantuminen, ja toinen on alituiseen velkaantumiseen läheisesti liittyvä tulo- ja varallisuuserojen räikeä kasvaminen.

Tämän taudin outoihin piirteisiin kuuluu Hudsonin mukaan, että talous- ja rahaviranomaiset ovat jo vuosia pahentaneet eivätkä suinkaan parantaneet tautia. Kriisivuosina keskuspankit ovat tehneet kaikkensa finanssitalouden vahvistamiseksi, mutta tarpeettoman kireä talouspolitiikka on heikentänyt kansalaisten enemmistön asemaa.

Osa professorin kolkoimmista esimerkeistä on velkakriisin koettelemista euromaista, kuten Kreikasta, Irlannista ja Latviasta. Näissä kriisivuodet osoittavat hänen mukaansa karsealla tavalla, miten talousviranomaiset tekevät miltei mitä vain suojellakseen finanssitoimialan etuja kansalaisten enemmistön kustannuksella.

Hudsonin suoraviivaisen tulkinnan mukaan kriisiä edeltäneet velkaantumisen vuodet, itse kriisi ja lopulta myös kriisiä seuranneet euroalueen talous- ja rahaviranomaisten kriisitoimet ovat vahvistaneet finanssitaloutta mutta heikentäneet tavallisten kansalaisten reaalitaloutta.

Hänen oma ehdotuksensa tällaisen velkapöhön hoitokeinoksi ja finanssiparasiittien taltuttamiseksi on yhtä suorasukainen kuin kirjan väittämät: hänestä liian suuret velkamäärät pitäisi saneerata pois päiviltä antamalla toivottoman velkaisille vapautus "velkavankeudesta" ja pakottamalla velkojat kärsimään liian suurista riskeistä koituneet tappiot.

Toki Hudson tietää, että näin suoraviivaiset lääkkeet ovat suunnilleen raamatullisista ajoista lähtien olleet poliittisesti mahdottomia hyväksyä laajaan käyttöön. Mutta hän tietää senkin, että poliittisesti mahdollisia hoitokeinoja odotellessa tauti sen kuin pahenee.

Ylivelkaantumisesta kriisiin ja romahdukseen

Protestiprofessori Hudsonin kärjistykset ovat luultavasti liian radikaaleja Alfred Nobelin muistopalkintoja taloustieteilijöille jakavan Ruotsin keskuspankin palkintokomitean mieleen. Hän ei ole tulkintoineen kuitenkaan aivan yksin.

Suunnilleen samoja taudinkuvauksia löytyy sovinnaisemmin sanakääntein esimerkiksi Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n ja euroalueen keskuspankin EKP:n hiljan julkaisemista tutkimuspapereista. Taudinkuvausten takaa löytyy suomalaistakin tutkimusvoimaa.

EKP julkaisi keväällä makrovakauden tutkimusalaan liittyvän työpaperin Ending over-lending – assessing systemic risk with debt to cash flow, jonka varhaisemman version Suomen Pankki julkaisi viime vuonna suomenkielisellä nimellä Ylivelkaantumisen hillitseminen: Velan ja kassavirran suhde systeemiriskien mittana.

Siinä riskienhallinnan tutkijat Bruce Ramsay ja Peter Sarlin tarkastelevat ylivelkaisuudesta koituvia talouden systeemiriskejä ja uudenlaisia keinoja niiden arvioimiseen. Suomalaisella Sarlinilla on tutkijan juurensa Helsingin Hankenilla, minkä lisäksi kaksikolla on yhteistä taustaa riskienhallintaan erikoistuneessa suomalaisessa RiskLab-yrityksessä.

Tutkijat lähestyvät velan ja talouden monimutkaista suhdetta hyvin erilaisella otteella ja toisella tulokulmalla kuin professori Hudson, mutta silti tästäkin paperista löytyvät saman taudin kuvat:

Kun talouden eri osiin kertyy liian paljon velkaa, alkavat velan hoitamisesta ja silkasta velkataakan painosta koituvat riskit ja muut haitat lisääntyä. Ramsayn ja Sarlinin mukaan liian suureksi paisuva velkataakka alkaa syödä liian suuren osan talouden säästöistä, ja lopulta käy köpelösti: koittaa kriisi ja romahdus.

Finanssialan kasvu syrjäyttää talouskasvua

Keskuspankkien keskuspankiksi mainitun BIS:n alkuvuodesta julkaisema tutkimuspaperi täydentää kuvaa kysymällä Why does financial sector growth crowd out real economic growth? eli suomeksi suunnilleen Miksi finanssitalouden kasvu syrjäyttää reaalitalouden kasvua?

Siinä finanssitalouden ilmiöihin paneutuneet tutkijat Stephen Cecchetti ja Enisse Kharroubi samalla tavallaan yhdistävät professori Hudsonin ja Ramsayn ja Sarlinin havaintoja osoittamalla, että rahoitusala voi kasvaa muulle taloudelle haitallisen suureksi. Kun näin käy, alkaa liian suureksi ja voimakkaaksi kasvanut finanssitalous imeä heikkenevän reaalitalouden elin- ja kasvuvoimaa.

Cecchetti ja Kharroubi eivät ole samaan tapaan yksioikoisen finanssivihamielisiä kuin Hudson tuntuu olevan, mutta heidänkin mielestään finanssitoimialan hyödyillä on rajansa. Niiden yli kasvettuaan alan hyödyt väistyvät ja haitat tulevat tilalle.

Hyödyt muuttuvat vähitellen haitoiksi, kun velkaantuminen ja vakuusvaatimukset alkavat yhä voimakkaammin ohjata investointeja alhaisen tuottavuuden kohteisiin, kuten kiinteistöihin, eikä uutta kasvua luoviin riskipitoisiin hankkeisiin.

Tutkijoiden mukaan reaalitalouden kasvuvoima heikkenee lisää, kun muuta taloutta vahvemmin kasvava finanssitalous alkaa houkutella kasvavan osan pätevästä ja kekseliästä työvoimasta.

He esittävät johtopäätöksensä säyseämmin sanakääntein kuin Hudson, mutta heidän johtopäätöksensä on suunnilleen sama: finanssitoimiala on koko yhteiskunnalle hyödyksi vain tiettyyn rajaan asti, mutta sen yli kasvettuaan se alkaa suhteettomasti rasittaa muuta taloutta.

Tai niin kuin Hudson täräyttää: parasiitit ottavat ylivallan ja lopulta tappavat isäntänsä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    4. 4

      Nordea sulki uusnatsien pankkitilin Ruotsissa

    5. 5

      Lintilä uskoo Altian kiinnostavan sijoittajia – ”Pohjanmaalla nousee aika kova kossuosakeliike”

    6. 6

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    7. 7

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    8. 8

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      Atria keskittää sianlihan tuotannon Jyväskylästä Nurmoon – irtisanoo 17 henkeä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    4. 4

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    5. 5

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    6. 6

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    7. 7

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    8. 8

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    9. 9

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    10. 10

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää