"Suomalaiset pankit kuin Nokia takavuosina"

Julkaistu:

Nörttien kehittämän bitcoinin värikäs tarina kummastuttaa ja viihdyttää monia. Nyt bittirahan taustateknologiasta on innostunut joukko finanssiguruja. Vaikka kiinnostus on ollut suurta ulkomailla, Suomessa ilmiöön ollaan vasta heräilemässä. Konsultit ja tutkijat hoputtavat kotimaista rahoitusalaa, ettei murros pääse yllättämään pankkiireja housut kintuissa.


– Tähän tekniikkaan pitää suhtautua yhtä vakavasti kuin internetin kehitykseen olisi pitänyt suhtautua 1990-luvun alussa.

Näin vakuuttaa Bloomberg Markets -lehdelle Blythe Masters. Pankkijätti JPMorganissa näyttävän uran luonut Masters tunnetaan roolistaan luottoriskijohdannaisten eli CDS-papereiden markkinoiden synnyttäjänä.

Nyt Masters on kuitenkin tohkeissaan aivan muusta. Tekniikka, johon hän viittaa, on nimeltään blockchain eli lohkoketju. Eikä Wall Street -legenda intoile yksin.

Syyskuussa monet suuret pankit, kuten Goldman Sachs, Deutsche Bank, Credit Suisse ja Citi, ilmoittivat tuestaan R3-yhtiölle. Ohjelmistoyhtiö kehittää pankkiireille, meklareille ja muille rahoitusalan ammattilaisille tarkoitettuja teknologioita lohkoketjun pohjalta.

Maailman talousfoorumi WEF puolestaan nosti hiljattain lohkoketjuteknologian yhdeksi digitalisaation megatrendeistä.

– Lohkoketju tulee vaikuttamaan yritysten ja kuluttajien jokapäiväiseen elämään – ennemmin tai myöhemmin, sanovat finanssialan asiantuntijat Kirsi Larkiala ja Johannes Asuja.

Nykyään finanssialan muutosprojektien kanssa työskentelevillä Larkialalla ja Asujalla on pitkä historia alalla. Ennen nykyisiä tehtäviään he ovat työskennelleet eri johtotehtävissä Danske Bankissa ja SEB:ssä.

– Veikkaamme, että joku Suomessa toimiva pankki perustaa tai lähtee mukaan lohkoteknologiaa kehittävään startupiin ennen ensi juhannusta. Muuten olemme pettyneitä.

Lohkoketju on kuin tiimalasi

Taloutta seuraavat tuntevat jo bitcoinin.

– Lohkoketju tuli julkisuuteen bitcoinin kautta. Se on ikävää, sillä bitcoin on tuonut tekniikalle huonoa julkisuutta, sanoo Johannes Asuja.

Bitcoinin ja pankkien välisessä suhteessa onkin ollut jännitettä alusta lähtien. Bittiraha-aktivistit ovat vannoneet kääntävänsä koko nykyisen pankkijärjestelmän päälaelleen. Pankeissa vallankumousta tihkuville puheille on tuhahdeltu ja todettu, että kyse on nörttien puuhastelusta.

Nyt pankeissa on kuitenkin kiinnostuttu teknologiasta bittivaluutan taustalla. Ne toivovat, että hyödyntämällä nykyisiä, luottamukselle perustuvia järjestelmiään ja lohkoketjuja, ala voi muuttua riittävästi tulevaisuuden asiakkaiden tarpeisiin.

Mutta mistä lohkoketjuissa on kyse?

Karkeasti pelkistäen lohkoketju on menetelmä, jolla toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Tekniikan suurin ansio on se, että ketjun jäsenet voivat luottaa toisiinsa, vaikka he eivät tuntisi toisiaan.

Lohkoketju on tavallaan kuin talkootyöllä tehty tiimalasi, jonka lävitse valuvaa bittiavaruuden hiekkaa matemaattiset ongelmat ja niiden ratkaisut ovat. Sen avulla tietojen alkuperäisyyteen voi aina luottaa, riippumatta siitä, keneltä tiedot sai, kuvailevat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijat Juri Mattila ja Timo Seppälä raportissaan (pdf).

Mikä tilisiirrossa maksaa?

Pankit toivovat saavuttavansa lohkoketjuilla ensi alkuun etenkin tehokkuutta ja säästöjä, Kirsi Larkiala ja Johannes Asuja kertovat.

Larkiala antaa esimerkin ongelmasta, joka voitaisiin ratkaista lohkoketjulla: Kun Nordea-pankin asiakas haluaa siirtää tililtään rahaa OP:n asiakkaalle, rahat siirtyvät perille aikaisintaan seuraavana päivä.

– Sehän on ihan naurettavaa!

Raha liikkuu hitaasti, koska eurot siirtyvät aluksi eurooppalaiseen maksujen selvittelykeskukseen. Lohkoketjuun perustuvassa järjestelmässä vastaava tilisiirto onnistuisi minuuteissa.

Eivätkä käyttökohteet jää tähän. Larkialan mielestä lohkoketjuun perustuvilla systeemeillä voitaisiin tehostaa pankkien taustajärjestelmiä, nopeuttaa arvopaperikaupan kaupankäyntiä ja selvittelyä sekä helpottaa asiakkaiden tunnistamista ja niin edelleen.

– Käsissä on potentiaali isoihin kustannussäästöihin ottamalla loikka korjausvelkaisista nykyisistä systeemeistä suoraan uuteen ja paljon halvempaan teknologiaan. Tämä on asia, joka kiinnostaa pankkeja ja pankkien isoja instituutio- ja yritysasiakkaita, Asuja sanoo.

Samoilla linjoilla on Etlan Timo Seppälä.

– Lohkoketjuteknologia voi mullistaa pankkien toiminnan, jos alan yhtiöt pystyvät ratkaisemaan tietyt ongelmat oikealla tavalla.

Tutkija Juri Mattila huomauttaa, että tässä vaiheessa on hyvin vaikea ennakoida, millaisia uusia liiketoimintamalleja lohkoketjujen ympärille syntyy tulevaisuudessa. Yksi vaihtoehto on, että perinteisten pankkien reviirille tunkee tulevaisuudessa toimijoita, joiden toiminta rönsyilee toimialarajojen yli.

– Ajatellaanpa vaikka Facebookin liiketoimintamallia ja arvonluontilogiikkaa. Kyllähän sitä olisi ollut todella vaikea nähdä silloin, kun WWW yleistyi.

Suomi herää hitaasti

Muualla maailmassa lohkoketjujen ympärille on jo syntynyt monenmoista liiketoimintaa.

Verkkolehti Techcrunchin mukaan lohkoketjuilla pyritään esimerkiksi kitkemään taideväärennöksiä, piraattilääkkeitä ja merkkituotteiden kopioita. Bytecoin-sivusto puolestaan kertoo firmoista, jotka yrittävät rakentaa lohkoketjuille perustuvia pikaviestimiä.

Timo Seppälän ja Juri Mattilan mukaan lohkoketjut kiinnostavat myös pääomasijoittajia. Investoinnit teknologiaan ovat kasvaneet merkittävästi, ja maailmalla pöhinä on kovaa.

Suomessa on hiljaisempaa. Vaikka muutamia kotimaisia kyberkolikkoyrittäjiä löytyy, tutkijat ja konsultit eivät tunne yhtäkään suomalaista rahoitusalan firmaa, joka olisi kehittänyt muunlaista toimintaa lohkoketjujen varaan.

Mistä homma oikein kiikastaa? Ollaanko Suomessa liian tyytyväisiä verkkopankkeihin, joiden perustukset valettiin 1990-luvulla?

– Suomalaiset pankit ovat vähän samanlaisessa tilanteessa kuin Nokia takavuosina: rahaa tulee sisään ovista ja ikkunoista, ja bisnes tuntuu luistavan niin, ettei mitään tarvitse tehdä, pohtii Seppälä ilkikurisesti.

Kuinka moni esimerkiksi kaipaa taas uutta pankin kännykkäsovellusta, jos sovellus tuo lähinnä käyttäjälle lähinnä kosmeettisia muutoksia? Seppälä kannustaakin pankkeja kunnianhimoisempiin avauksiin.

– Teidän liiketoimintaa yritetään tuhota koko ajan ja te kehitätte appseja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Osuuspankin korttien toiminnassa oli vikaa – maksaminen ja rahan nosto ei onnistunut

    2. 2

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    3. 3

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    4. 4

      Maatalousministeri sai 116 000 euroa maa­taloustukia – yhteensä tukia maksettiin noin 2 miljardia

    5. 5

      Caruna teki hakemuksen viranomaiselle – pyytää lisää aikaa hinnankorotuksille

    6. 6

      PTT:n ennuste: Talouskasvu hidastuu, mutta jyrkin jarrutus on väliaikaista

    7. 7

      Eläkeläinen koki saaneensa huoneilmasta terveysongelmia – 40 000 euron riidasta jäi käteen hyvitystä 44,07 euroa

    8. 8

      Disneyn ja Foxin jättidiili varmistui – Simpsonit ja Avatar muuttavat uuteen kotiin

    9. 9

      Professori: Norwegian pelkää riski­koneen lyömää leimaa

    10. 10

      Porin Energian öljyvuoto syyte­harkintaan – Kokemäen­jokeen valui liki 50 000 litraa öljyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    2. 2

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    3. 3

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    4. 4

      Osuuspankin korttien toiminnassa oli vikaa – maksaminen ja rahan nosto ei onnistunut

    5. 5

      Caruna teki hakemuksen viranomaiselle – pyytää lisää aikaa hinnankorotuksille

    6. 6

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    7. 7

      Nyt se on selvitetty: näin karkkivero vaikutti kulutukseen – S-ryhmältä massiivinen aineisto

    8. 8

      Maatalousministeri sai 116 000 euroa maa­taloustukia – yhteensä tukia maksettiin noin 2 miljardia

    9. 9

      Eläkeläinen koki saaneensa huoneilmasta terveysongelmia – 40 000 euron riidasta jäi käteen hyvitystä 44,07 euroa

    10. 10

      Osaisitko ratkaista tämän yksinkertaiselta näyttävän yhtälön? Matemaatikot etsivät vastausta satoja vuosia, ja nyt se on löytynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    2. 2

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    3. 3

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    4. 4

      HS: Kotipizzan uusi pomo maistoi suomalaisten suosikkipizzaa: ”Norjassa sellaista ei söisi kukaan”

    5. 5

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    6. 6

      Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet

    7. 7

      Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

    8. 8

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    9. 9

      Uusi ohjeistus: Ilmanvaihdon sulkeminen yöksi tuo miljoonasäästöt – asiantuntijat kertovat, kuinka ongelmat väistetään

    10. 10

      Takseilla ja välityskeskuksella lihava riita – savolaiskuski arvioi maksavansa 19 000 euron lisäkulut 3 vuodessa: ”Kuin torppareita”

    11. Näytä lisää