"Suomalaiset pankit kuin Nokia takavuosina"

Julkaistu:

Nörttien kehittämän bitcoinin värikäs tarina kummastuttaa ja viihdyttää monia. Nyt bittirahan taustateknologiasta on innostunut joukko finanssiguruja. Vaikka kiinnostus on ollut suurta ulkomailla, Suomessa ilmiöön ollaan vasta heräilemässä. Konsultit ja tutkijat hoputtavat kotimaista rahoitusalaa, ettei murros pääse yllättämään pankkiireja housut kintuissa.


– Tähän tekniikkaan pitää suhtautua yhtä vakavasti kuin internetin kehitykseen olisi pitänyt suhtautua 1990-luvun alussa.

Näin vakuuttaa Bloomberg Markets -lehdelle Blythe Masters. Pankkijätti JPMorganissa näyttävän uran luonut Masters tunnetaan roolistaan luottoriskijohdannaisten eli CDS-papereiden markkinoiden synnyttäjänä.

Nyt Masters on kuitenkin tohkeissaan aivan muusta. Tekniikka, johon hän viittaa, on nimeltään blockchain eli lohkoketju. Eikä Wall Street -legenda intoile yksin.

Syyskuussa monet suuret pankit, kuten Goldman Sachs, Deutsche Bank, Credit Suisse ja Citi, ilmoittivat tuestaan R3-yhtiölle. Ohjelmistoyhtiö kehittää pankkiireille, meklareille ja muille rahoitusalan ammattilaisille tarkoitettuja teknologioita lohkoketjun pohjalta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Maailman talousfoorumi WEF puolestaan nosti hiljattain lohkoketjuteknologian yhdeksi digitalisaation megatrendeistä.

– Lohkoketju tulee vaikuttamaan yritysten ja kuluttajien jokapäiväiseen elämään – ennemmin tai myöhemmin, sanovat finanssialan asiantuntijat Kirsi Larkiala ja Johannes Asuja.

Nykyään finanssialan muutosprojektien kanssa työskentelevillä Larkialalla ja Asujalla on pitkä historia alalla. Ennen nykyisiä tehtäviään he ovat työskennelleet eri johtotehtävissä Danske Bankissa ja SEB:ssä.

– Veikkaamme, että joku Suomessa toimiva pankki perustaa tai lähtee mukaan lohkoteknologiaa kehittävään startupiin ennen ensi juhannusta. Muuten olemme pettyneitä.

Lohkoketju on kuin tiimalasi

Taloutta seuraavat tuntevat jo bitcoinin.

– Lohkoketju tuli julkisuuteen bitcoinin kautta. Se on ikävää, sillä bitcoin on tuonut tekniikalle huonoa julkisuutta, sanoo Johannes Asuja.

Bitcoinin ja pankkien välisessä suhteessa onkin ollut jännitettä alusta lähtien. Bittiraha-aktivistit ovat vannoneet kääntävänsä koko nykyisen pankkijärjestelmän päälaelleen. Pankeissa vallankumousta tihkuville puheille on tuhahdeltu ja todettu, että kyse on nörttien puuhastelusta.

Nyt pankeissa on kuitenkin kiinnostuttu teknologiasta bittivaluutan taustalla. Ne toivovat, että hyödyntämällä nykyisiä, luottamukselle perustuvia järjestelmiään ja lohkoketjuja, ala voi muuttua riittävästi tulevaisuuden asiakkaiden tarpeisiin.

Mutta mistä lohkoketjuissa on kyse?

Karkeasti pelkistäen lohkoketju on menetelmä, jolla toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Tekniikan suurin ansio on se, että ketjun jäsenet voivat luottaa toisiinsa, vaikka he eivät tuntisi toisiaan.

Lohkoketju on tavallaan kuin talkootyöllä tehty tiimalasi, jonka lävitse valuvaa bittiavaruuden hiekkaa matemaattiset ongelmat ja niiden ratkaisut ovat. Sen avulla tietojen alkuperäisyyteen voi aina luottaa, riippumatta siitä, keneltä tiedot sai, kuvailevat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijat Juri Mattila ja Timo Seppälä raportissaan (pdf).

Mikä tilisiirrossa maksaa?

Pankit toivovat saavuttavansa lohkoketjuilla ensi alkuun etenkin tehokkuutta ja säästöjä, Kirsi Larkiala ja Johannes Asuja kertovat.

Larkiala antaa esimerkin ongelmasta, joka voitaisiin ratkaista lohkoketjulla: Kun Nordea-pankin asiakas haluaa siirtää tililtään rahaa OP:n asiakkaalle, rahat siirtyvät perille aikaisintaan seuraavana päivä.

– Sehän on ihan naurettavaa!

Raha liikkuu hitaasti, koska eurot siirtyvät aluksi eurooppalaiseen maksujen selvittelykeskukseen. Lohkoketjuun perustuvassa järjestelmässä vastaava tilisiirto onnistuisi minuuteissa.

Eivätkä käyttökohteet jää tähän. Larkialan mielestä lohkoketjuun perustuvilla systeemeillä voitaisiin tehostaa pankkien taustajärjestelmiä, nopeuttaa arvopaperikaupan kaupankäyntiä ja selvittelyä sekä helpottaa asiakkaiden tunnistamista ja niin edelleen.

– Käsissä on potentiaali isoihin kustannussäästöihin ottamalla loikka korjausvelkaisista nykyisistä systeemeistä suoraan uuteen ja paljon halvempaan teknologiaan. Tämä on asia, joka kiinnostaa pankkeja ja pankkien isoja instituutio- ja yritysasiakkaita, Asuja sanoo.

Samoilla linjoilla on Etlan Timo Seppälä.

– Lohkoketjuteknologia voi mullistaa pankkien toiminnan, jos alan yhtiöt pystyvät ratkaisemaan tietyt ongelmat oikealla tavalla.

Tutkija Juri Mattila huomauttaa, että tässä vaiheessa on hyvin vaikea ennakoida, millaisia uusia liiketoimintamalleja lohkoketjujen ympärille syntyy tulevaisuudessa. Yksi vaihtoehto on, että perinteisten pankkien reviirille tunkee tulevaisuudessa toimijoita, joiden toiminta rönsyilee toimialarajojen yli.

– Ajatellaanpa vaikka Facebookin liiketoimintamallia ja arvonluontilogiikkaa. Kyllähän sitä olisi ollut todella vaikea nähdä silloin, kun WWW yleistyi.

Suomi herää hitaasti

Muualla maailmassa lohkoketjujen ympärille on jo syntynyt monenmoista liiketoimintaa.

Verkkolehti Techcrunchin mukaan lohkoketjuilla pyritään esimerkiksi kitkemään taideväärennöksiä, piraattilääkkeitä ja merkkituotteiden kopioita. Bytecoin-sivusto puolestaan kertoo firmoista, jotka yrittävät rakentaa lohkoketjuille perustuvia pikaviestimiä.

Timo Seppälän ja Juri Mattilan mukaan lohkoketjut kiinnostavat myös pääomasijoittajia. Investoinnit teknologiaan ovat kasvaneet merkittävästi, ja maailmalla pöhinä on kovaa.

Suomessa on hiljaisempaa. Vaikka muutamia kotimaisia kyberkolikkoyrittäjiä löytyy, tutkijat ja konsultit eivät tunne yhtäkään suomalaista rahoitusalan firmaa, joka olisi kehittänyt muunlaista toimintaa lohkoketjujen varaan.

Mistä homma oikein kiikastaa? Ollaanko Suomessa liian tyytyväisiä verkkopankkeihin, joiden perustukset valettiin 1990-luvulla?

– Suomalaiset pankit ovat vähän samanlaisessa tilanteessa kuin Nokia takavuosina: rahaa tulee sisään ovista ja ikkunoista, ja bisnes tuntuu luistavan niin, ettei mitään tarvitse tehdä, pohtii Seppälä ilkikurisesti.

Kuinka moni esimerkiksi kaipaa taas uutta pankin kännykkäsovellusta, jos sovellus tuo lähinnä käyttäjälle lähinnä kosmeettisia muutoksia? Seppälä kannustaakin pankkeja kunnianhimoisempiin avauksiin.

– Teidän liiketoimintaa yritetään tuhota koko ajan ja te kehitätte appseja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksinkertainen laskelma osoittaa, milloin omistusasunto ei kannata

    2. 2

      Yrittäjä ”kohensi” olohuoneen parketin karmeaan kuntoon Keski-Suomessa – remontista puhkesi iso riita

    3. 3

      Erkki Liikanen talousvaliokunnalle: Talouden riskit ovat nyt poliittisia

    4. 4

      Juhana Vartiainen: ”Edessä kovat säästöt, ellei työmarkkinoita uudisteta”

    5. 5

      Korko täysin tai lähes nolla – yhä useampi siirtää rahojaan tileiltä tuottavampiin kohteisiin

    6. 6

      Kartta paljastaa: Tänne aktiivimalli iski rajuimmin Suomessa

    7. 7

      Kommentti: Suomi kulkee kohti synkkiä aikoja – tarvitsemme lisää maahanmuuttajia

    8. 8

      Ministeriön laskelma sote-säästöistä lytättiin – talousneuvosto: rahanmeno voi lisääntyä

    9. 9

      Talvivaaran jätevesisoppa ei ole ohi – Pekka Perä yrittää korkeimpaan oikeuteen

    10. 10

      Teollisuusliiton Aalto ei sulje pois toimia hallituksen työelämäesityksiä vastaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertainen laskelma osoittaa, milloin omistusasunto ei kannata

    2. 2

      Yrittäjä ”kohensi” olohuoneen parketin karmeaan kuntoon Keski-Suomessa – remontista puhkesi iso riita

    3. 3

      Kartta paljastaa: Tänne aktiivimalli iski rajuimmin Suomessa

    4. 4

      Kommentti: Suomi kulkee kohti synkkiä aikoja – tarvitsemme lisää maahanmuuttajia

    5. 5

      Suomeen saattaa syntyä uusi valtakunnallinen sähköyhtiö – heti 250 000 asiakasta

    6. 6

      Nordeassa häiriö: Otto-automaateista ei saanut rahaa – vika nyt korjattu

    7. 7

      Vain tyhmä asuu vuokralla – onko tämä totta vai tarua?

    8. 8

      Ministeriön laskelma sote-säästöistä lytättiin – talousneuvosto: rahanmeno voi lisääntyä

    9. 9

      Erkki Liikanen talousvaliokunnalle: Talouden riskit ovat nyt poliittisia

    10. 10

      OP laski ennustettaan Suomen talouskasvusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuoripari luuli ostavansa 93 000 euron asunnon – ei ymmärtänyt yhtä kohtaa kauppakirjassa

    2. 2

      Yksinkertainen laskelma osoittaa, milloin omistusasunto ei kannata

    3. 3

      Tällaiset tulot Susanna Koskella oli vuonna 2016 – tienaa yli 13 kertaa toimeentulotuen perusosan

    4. 4

      Onko tässä Suomen kallein oluttuoppi?

    5. 5

      Liki 3 000 eläkeläistä saa iloisen puhelun Kelalta: rahaa tulossa yllätyksenä ja reippaasti

    6. 6

      Asunnonostaja, älä keskity tapettiin tai kodinkoneisiin – näin vältät kohtalokkaat sudenkuopat

    7. 7

      Tiesitkö, että voit saada valtiolta 200 euroa tekemällä muutoksen autoosi?

    8. 8

      Juristi antoi neuvon, miten puhelinmyyjästä pääsee eroon – ”Klik, tuut-tuut...”

    9. 9

      Yrittäjä ”kohensi” olohuoneen parketin karmeaan kuntoon Keski-Suomessa – remontista puhkesi iso riita

    10. 10

      EU-komissio suunnittelee uutta 30 miljardin tukijärjestelmää – joutuuko Suomi taas maksumieheksi?

    11. Näytä lisää