Pörssiuutiset

"Suomalaiset pankit kuin Nokia takavuosina"

Julkaistu:

Nörttien kehittämän bitcoinin värikäs tarina kummastuttaa ja viihdyttää monia. Nyt bittirahan taustateknologiasta on innostunut joukko finanssiguruja. Vaikka kiinnostus on ollut suurta ulkomailla, Suomessa ilmiöön ollaan vasta heräilemässä. Konsultit ja tutkijat hoputtavat kotimaista rahoitusalaa, ettei murros pääse yllättämään pankkiireja housut kintuissa.


– Tähän tekniikkaan pitää suhtautua yhtä vakavasti kuin internetin kehitykseen olisi pitänyt suhtautua 1990-luvun alussa.

Näin vakuuttaa Bloomberg Markets -lehdelle Blythe Masters. Pankkijätti JPMorganissa näyttävän uran luonut Masters tunnetaan roolistaan luottoriskijohdannaisten eli CDS-papereiden markkinoiden synnyttäjänä.

Nyt Masters on kuitenkin tohkeissaan aivan muusta. Tekniikka, johon hän viittaa, on nimeltään blockchain eli lohkoketju. Eikä Wall Street -legenda intoile yksin.

Syyskuussa monet suuret pankit, kuten Goldman Sachs, Deutsche Bank, Credit Suisse ja Citi, ilmoittivat tuestaan R3-yhtiölle. Ohjelmistoyhtiö kehittää pankkiireille, meklareille ja muille rahoitusalan ammattilaisille tarkoitettuja teknologioita lohkoketjun pohjalta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Maailman talousfoorumi WEF puolestaan nosti hiljattain lohkoketjuteknologian yhdeksi digitalisaation megatrendeistä.

– Lohkoketju tulee vaikuttamaan yritysten ja kuluttajien jokapäiväiseen elämään – ennemmin tai myöhemmin, sanovat finanssialan asiantuntijat Kirsi Larkiala ja Johannes Asuja.

Nykyään finanssialan muutosprojektien kanssa työskentelevillä Larkialalla ja Asujalla on pitkä historia alalla. Ennen nykyisiä tehtäviään he ovat työskennelleet eri johtotehtävissä Danske Bankissa ja SEB:ssä.

– Veikkaamme, että joku Suomessa toimiva pankki perustaa tai lähtee mukaan lohkoteknologiaa kehittävään startupiin ennen ensi juhannusta. Muuten olemme pettyneitä.

Lohkoketju on kuin tiimalasi

Taloutta seuraavat tuntevat jo bitcoinin.

– Lohkoketju tuli julkisuuteen bitcoinin kautta. Se on ikävää, sillä bitcoin on tuonut tekniikalle huonoa julkisuutta, sanoo Johannes Asuja.

Bitcoinin ja pankkien välisessä suhteessa onkin ollut jännitettä alusta lähtien. Bittiraha-aktivistit ovat vannoneet kääntävänsä koko nykyisen pankkijärjestelmän päälaelleen. Pankeissa vallankumousta tihkuville puheille on tuhahdeltu ja todettu, että kyse on nörttien puuhastelusta.

Nyt pankeissa on kuitenkin kiinnostuttu teknologiasta bittivaluutan taustalla. Ne toivovat, että hyödyntämällä nykyisiä, luottamukselle perustuvia järjestelmiään ja lohkoketjuja, ala voi muuttua riittävästi tulevaisuuden asiakkaiden tarpeisiin.

Mutta mistä lohkoketjuissa on kyse?

Karkeasti pelkistäen lohkoketju on menetelmä, jolla toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Tekniikan suurin ansio on se, että ketjun jäsenet voivat luottaa toisiinsa, vaikka he eivät tuntisi toisiaan.

Lohkoketju on tavallaan kuin talkootyöllä tehty tiimalasi, jonka lävitse valuvaa bittiavaruuden hiekkaa matemaattiset ongelmat ja niiden ratkaisut ovat. Sen avulla tietojen alkuperäisyyteen voi aina luottaa, riippumatta siitä, keneltä tiedot sai, kuvailevat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijat Juri Mattila ja Timo Seppälä raportissaan (pdf).

Mikä tilisiirrossa maksaa?

Pankit toivovat saavuttavansa lohkoketjuilla ensi alkuun etenkin tehokkuutta ja säästöjä, Kirsi Larkiala ja Johannes Asuja kertovat.

Larkiala antaa esimerkin ongelmasta, joka voitaisiin ratkaista lohkoketjulla: Kun Nordea-pankin asiakas haluaa siirtää tililtään rahaa OP:n asiakkaalle, rahat siirtyvät perille aikaisintaan seuraavana päivä.

– Sehän on ihan naurettavaa!

Raha liikkuu hitaasti, koska eurot siirtyvät aluksi eurooppalaiseen maksujen selvittelykeskukseen. Lohkoketjuun perustuvassa järjestelmässä vastaava tilisiirto onnistuisi minuuteissa.

Eivätkä käyttökohteet jää tähän. Larkialan mielestä lohkoketjuun perustuvilla systeemeillä voitaisiin tehostaa pankkien taustajärjestelmiä, nopeuttaa arvopaperikaupan kaupankäyntiä ja selvittelyä sekä helpottaa asiakkaiden tunnistamista ja niin edelleen.

– Käsissä on potentiaali isoihin kustannussäästöihin ottamalla loikka korjausvelkaisista nykyisistä systeemeistä suoraan uuteen ja paljon halvempaan teknologiaan. Tämä on asia, joka kiinnostaa pankkeja ja pankkien isoja instituutio- ja yritysasiakkaita, Asuja sanoo.

Samoilla linjoilla on Etlan Timo Seppälä.

– Lohkoketjuteknologia voi mullistaa pankkien toiminnan, jos alan yhtiöt pystyvät ratkaisemaan tietyt ongelmat oikealla tavalla.

Tutkija Juri Mattila huomauttaa, että tässä vaiheessa on hyvin vaikea ennakoida, millaisia uusia liiketoimintamalleja lohkoketjujen ympärille syntyy tulevaisuudessa. Yksi vaihtoehto on, että perinteisten pankkien reviirille tunkee tulevaisuudessa toimijoita, joiden toiminta rönsyilee toimialarajojen yli.

– Ajatellaanpa vaikka Facebookin liiketoimintamallia ja arvonluontilogiikkaa. Kyllähän sitä olisi ollut todella vaikea nähdä silloin, kun WWW yleistyi.

Suomi herää hitaasti

Muualla maailmassa lohkoketjujen ympärille on jo syntynyt monenmoista liiketoimintaa.

Verkkolehti Techcrunchin mukaan lohkoketjuilla pyritään esimerkiksi kitkemään taideväärennöksiä, piraattilääkkeitä ja merkkituotteiden kopioita. Bytecoin-sivusto puolestaan kertoo firmoista, jotka yrittävät rakentaa lohkoketjuille perustuvia pikaviestimiä.

Timo Seppälän ja Juri Mattilan mukaan lohkoketjut kiinnostavat myös pääomasijoittajia. Investoinnit teknologiaan ovat kasvaneet merkittävästi, ja maailmalla pöhinä on kovaa.

Suomessa on hiljaisempaa. Vaikka muutamia kotimaisia kyberkolikkoyrittäjiä löytyy, tutkijat ja konsultit eivät tunne yhtäkään suomalaista rahoitusalan firmaa, joka olisi kehittänyt muunlaista toimintaa lohkoketjujen varaan.

Mistä homma oikein kiikastaa? Ollaanko Suomessa liian tyytyväisiä verkkopankkeihin, joiden perustukset valettiin 1990-luvulla?

– Suomalaiset pankit ovat vähän samanlaisessa tilanteessa kuin Nokia takavuosina: rahaa tulee sisään ovista ja ikkunoista, ja bisnes tuntuu luistavan niin, ettei mitään tarvitse tehdä, pohtii Seppälä ilkikurisesti.

Kuinka moni esimerkiksi kaipaa taas uutta pankin kännykkäsovellusta, jos sovellus tuo lähinnä käyttäjälle lähinnä kosmeettisia muutoksia? Seppälä kannustaakin pankkeja kunnianhimoisempiin avauksiin.

– Teidän liiketoimintaa yritetään tuhota koko ajan ja te kehitätte appseja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Osa kaupungeista ei pysty tarjoamaan lapsille aterioita JHL:n julistaman lakon vuoksi

    2. 2

      Eläkeläisen sähkölaskuun tulossa jopa 100 euron korotus – harkitsee nyt talonsa myymistä

    3. 3

      Diners Club -luottokortille hyvästit Suomessa

    4. 4

      Kauppakeskus Itis vaihtaa omistajaa

    5. 5

      Tallinkin uusi laiva tuo töitä sadoille Raumalla – kaupungissa riemuitaan: ”Tämä on iso juttu”

    6. 6

      Rehn Ylelle: Korko nousee todennäköisesti vuoden päästä

    7. 7

      Lakko uhkaa jättää lapset ja vanhukset ilman ruokaa – ”Sellaiseenkin äärimmäiseen tilanteeseen on varauduttava”

    8. 8

      Häiriö haittasi S-Pankin sähköisiä palveluja

    9. 9

      Nordean osake selvässä laskussa – varainhoitoyhtiö epäilee rahanpesua

    10. 10

      USA ei julista Kiinaa valuuttamanipulaattoriksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Eläkeläisen sähkölaskuun tulossa jopa 100 euron korotus – harkitsee nyt talonsa myymistä

    2. 2

      Lakko uhkaa jättää lapset ja vanhukset ilman ruokaa – ”Sellaiseenkin äärimmäiseen tilanteeseen on varauduttava”

    3. 3

      Osa kaupungeista ei pysty tarjoamaan lapsille aterioita JHL:n julistaman lakon vuoksi

    4. 4

      Diners Club -luottokortille hyvästit Suomessa

    5. 5

      Kauppakeskus Itis vaihtaa omistajaa

    6. 6

      ”Tässä on nyt kyse siitä...” – kaksi viikkoa sitten poliittiset lakot jakoivat mielipiteet kahtia, mutta entä tänään?

    7. 7

      Näin eri liitot vastustavat nyt irtisanomislakia – maanantaina lakkoon 10 000 työntekijää lisää

    8. 8

      Rauman telakka solmi aiesopimuksen Tallinkin uudesta aluksesta – aikoo rekrytoida lisää väkeä

    9. 9

      Tallinkin uusi laiva tuo töitä sadoille Raumalla – kaupungissa riemuitaan: ”Tämä on iso juttu”

    10. 10

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vanhuksen palveluasuminen voi maksaa yli 5 000 e/kk – ”Juuri kenelläkään ei ole varaa maksaa tuloistaan”

    2. 2

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    3. 3

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    4. 4

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    5. 5

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    6. 6

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    7. 7

      Hoitokotien hinnat hämmästyttävät: ”Raha kelpaa, mutta asukkaita kohdellaan kuin roskaa”

    8. 8

      Alice, 20, haki työpaikkaa: kohtelu muuttui oudoksi, kun ihonväri selvisi – yrittäjä vertaa Elovena-ryynien myymiseen

    9. 9

      Näin eri liitot vastustavat nyt irtisanomislakia – maanantaina lakkoon 10 000 työntekijää lisää

    10. 10

      Asiantuntijat antoivat suomalaisille konkreettiset neuvot jemmarahasta pankkitilillä – keskustelu kävi kuumana: ”Ihan mitätön summa varsinkin perheelliselle”

    11. Näytä lisää