Työvoima ja pääoma ottavat taas mittaa toisistaan

Julkaistu:

Analyysi
Perjantain suurmielenosoitus oli esimakua, mitä siitä seuraa, kun taantuman lisäksi nyt myös talouspolitiikka näyttää käyvän työtä tekevän keskiluokan kimppuun. Samalla se muistutti ikivanhasta vastakkainasettelusta työvoiman ja pääoman välillä.


Pääministeri Juha Sipilän (kesk) keskiviikkoinen televisiopuhe ja palkansaajajärjestöjen perjantainen suurmielenosoitus muistuttivat talouden ikivanhasta jännitteestä:

Ne muistuttivat kumpikin omalla tavallaan pääoman ja työvoiman vastakkainasettelusta.

Ensin Sipilä kertoi koko kansalle ja erityisesti palkansaajille etujärjestöineen, että työn hintaa on pakko laskea. Sitten palkansaajajärjestöt vastasivat marssimalla, että moinen ei noin vain vetele.

Toki Sipilä piti puheensa maan hallituksen eikä työnantajaleirin edustajana, ja toki hän peräänkuulutti myös työnantajajärjestöjen ja yritysjohdon vastuuta Suomen taloushaasteiden taltuttamisesta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Mutta silti puheen tärkein viesti tuntui olevan, että työtä on vastedes tehtävä nykyistä halvemmalla tai nykyistä enemmän tai näitä molempia.

Työntekijöiden on Sipilän mukaan pakko tinkiä eduistaan, sillä se on ainoa keino saada suomalainen yritystoiminta taas kannattamaan, uusia työpaikkoja syntymään, vienti vetämään ja lopulta julkinenkin talous kestämään – ja Suomi pelastettua.

Perjantain mielenosoituksessa kävi puolestaan selväksi, että kaikki palkansaajajärjestöt eivät suostu ainakaan vielä tinkimään oman jäsenkuntansa eduista hanttiin panematta.

Hallituksen esittämät pakkokeinot tai Sipilän vaihtoehdoksi tarjoama sopiminen eivät innosta niin kauan kuin kyse näyttää joka tapauksessa olevan palkansaajien aseman heikentämisestä ja työnantajien aseman vahvistamisesta.

Toki perjantain marssit oli muodollisesti suunnattu hallituksen esittämiä työehtojen pakkoheikennyksiä vastaan, mutta niiden lisäksi vastahanka kohdistui automaattisesti myös työnantajiin.

Tässä väännössä ei tarvitse edes valita puolta huomatakseen ikivanhan vastakkainasettelun merkkejä. Työvoima ja pääoma ottavat taas mittaa toisistaan.

Miten sairaanhoitaja auttaa vientiä?

Hallitus aikoo käyttää lainsäädännön keinoja työvoimakustannusten alentamiseksi ja Suomen kansainvälisen hintakilpailukyvyn kohentamiseksi vaikka väkisin, elleivät työmarkkinajärjestöt saa hallituksen haluamaa "tuottavuusloikkaa" aikaan keskenään sopimalla.

Paikoin vaikeaselkoisten taloustermien ja kiemuraisten julkilausumien sanomasta niin kuin talouspolitiikan toimien todellisesta tarkoituksestakin on vaikea saada selkoa.

Sipilä myönsi itsekin valvoneensa pitkään miettien, miten esimerkiksi sairaanhoitajan tai poliisin sunnuntaikorvausten leikkaukset parantavat Suomen vientiteollisuuden menestystä maailman markkinoilla.

Hänen mukaansa julkisten alojen työehtojen heikennykset eivät suoraan edistä vientiyritysten kannattavuutta tai menestystä maailmanmarkkinoilla millään tavoin. Niitä kuitenkin tarvitaan, jotta valtiolla on varaa tukea yrityksiä vaikka työnantaja sosiaaliturvamaksuja alentamalla.

Yritysten kustannuksia ei ole Sipilän mukaan mahdollista alentaa, ellei tästä koituvaa julkisen talouden tulonmenetystä paikata valtion kuluja leikkaamalla tai veroja korottamalla. Sairaanhoitaja ja poliisi ovat toisin sanoen sijaiskärsijöitä, jotka kustantavat vientiyrityksille tarjottavan tuen.

Periaatteessa hallitus olisi voinut rahoittamalla yritysten tukemisen vaikka arvonlisäverotusta kiristämällä, mutta tällainen olisi Sipilän mielestä rasittanut kohtuuttomasti pienituloisinta kansanosaa.

Sitä hän ei edes yrittänyt kiistää tai kierrellä, että hallitus haluaa tukea erityisesti vientiyrityksiä mutta muitakin yrityksiä ja julkista taloutta siinä sivussa – ja että jonkun on pakko tästä maksaa.

Turhaa pelottelua rahan loppumisella

Valtiolla ei ole pääministerin ja hallituksen mielestä vientiyritysten tai muidenkaan yritysten tukemiseen varaa, sillä valtio on muutenkin velkaantunut "melkein miljoona euroa tunnissa seitsemän vuotta – yötä päivää – pyhää arkea".

Sipilän mukaan valtion velkaantuminen on katkaistava, sillä "rahat loppuvat".

Varoitus rahojen loppumisesta on niin selvää suomea ja sen lajin kauhukuva, että se voi osaltaan pehmittää palkansaajajärjestöjä työehtojen vapaaehtoiseen heikentämiseen.

"Rahat loppuvat" olisi kuitenkin pelotteena ja palkansaajien pehmittäjänä vielä tehokkaampi, ellei se olisi väitteenä tyystin irti talouden tosiasioista. Todellisuudessa Suomen valtion rahoitusasemassa ei näy minkäänlaisia enteitä rahojen loppumisesta.

Ellei Sipilä olisi varta vasten halunnut pelotella kuulijoitaan, olisi hänellä ollut ennemmin aihetta lohduttaa kuulijoitaan vaikka sillä, että vaikka tiukkaa tekee, ei tässä nyt sentään valtion rahojen loppumisesta ole pelkoa.

Hän olisi voinut hälventää huolia muistuttamalla, että Suomen Pankki ottaa osaa euroalueen keskuspankin EKP:n mammuttimaisiin tukiostoihin, joilla alueen keskuspankit ostavat eurovaltioiden ja rahalaitosten velkakirjoja 60 miljardilla uunituoreella eurolla joka kuukausi.

Ehkä hän olisi voinut palauttaa yleisön mieleen senkin, että keskuspankkien tukiostot jatkuvat tällä haavaa ainakin ensi vuoden syyskuuhun, ja että siihen asti ostojen määrä vastaa yli kaksin verroin eurovaltioiden alijäämien rahoitustarvetta.

Euroalueella käytännössä EKP päättää, riittävätkö vai loppuvatko jonkin eurovaltion rahat, mutta ennen rahahanojen sulkemista se on antanut korkojen nousta 20 prosenttiin tai korkeammalle niin kuin Kreikassa ja Kyproksella.

Kriisivaltioiden korot eivät ole mataneet nollan prosentin molemmin puolin niin kuin Suomessa nyt. Vähän alle tai vain vähän yli nollan prosentin korot vetävät pohjaa pois Sipilän varoitukselta, että "rahat loppuvat".

Euro ei jousta, joten joku muu joustaa

Pääministeri jätti senkin tyystin puimatta, mikä vaikutus kaikkien euromaiden yhteisellä eurolla ja koko euroalueen yhteisellä rahapolitiikalla on ollut nyt käsillä olevien talousongelmien syntyyn, ja mikä vaikutus eurolla on tarjolla olevien lääkkeiden laatuun.

Esimerkiksi sitä Sipilä ei kerrannut edes muistin virkistämiseksi, että 19 erilaisen euromaan yhteinen euro ei jousta suhteellisen pienen Suomen kansallisten talousolojen mukaan suuntaan eikä toiseen niin kuin oma kansallinen kelluva valuutta tekisi.

Siksi kertomatta jäi myös, että vaikka Nokian romahdus oli yhtiön epäonnistumisen ja sen kilpailijoiden onnistumisen eikä euron syytä, voi useiden perinteisempien teollisuudenalojen, kuten metsä- ja metalliteollisuuden, maastamuuttoa selittää osin euron vaikutuksilla.

Kuvailematta jäi, miten oma kansallinen valuutta olisi automaattisesti korjannut talouden kurssia heikentymällä sitä heikommaksi mitä suurempia vaikeuksia vientiteollisuus olisi potenut ja mitä heikommaksi suomalainen hintakilpailukyky olisi rapistunut.

Euron oloissa joustoa on turha haikailla valuutasta, ja siksi joustoja onkin haettava muualta. Esimerkiksi sairaanhoitajien ja poliisien sunnuntaikorvauksista.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    4. 4

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    5. 5

      Lintilä uskoo Altian kiinnostavan sijoittajia – ”Pohjanmaalla nousee aika kova kossuosakeliike”

    6. 6

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    7. 7

      Nordea sulki uusnatsien pankkitilin Ruotsissa

    8. 8

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    9. 9

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    5. 5

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    6. 6

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    7. 7

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    8. 8

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    9. 9

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    10. 10

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää