Vaikea myöntää: ilman euroa tämä olisi jo ohi

Julkaistu:

Analyysi
Sisällissodan aikaan talouskin sukelsi syvemmälle ja toipuminen viipyi pidempään kuin nyt. Muista viime vuosisadan myllerryksistä ja lamakausista Suomen talous toipui nopeammin kuin nyt. Silloin valuutta jousti ja auttoi taloutta. Nyt on päinvastoin: euro ei jousta vaan pitkittää piinaa.


Hallitus yrittää talouden tasapainotemppua, jollaista ei ole ennen nähty. Eikä välttämättä nähdä nytkään. Vastassa on yhtä vaille sitkein lamakausi yli 150 vuoteen, mutta kaikki normaalin talouspolitiikan keinot jumissa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on esitellyt joukon työmarkkinoihin puuttuvia pakkotoimia, joiden avulla se pyrkii kohentamaan maan kilpailukykyä, yritysten kannattavuutta ja toivon mukaan lopulta myös työllisyyttä, talouskasvua ja julkisenkin talouden tasapainoa.

Keinot ovat epävarmoja ja parhaimmillaankin hitaita – mutta takuulla riskipitoisia.

Palkansaajajärjestöjen jyrkän torjuva vastaanotto vihjaa, että hallituksen uhkayritys voi herkästi kääntyä tarkoitustaan vastaan. Hallitus on ottanut riskin, että tämä "paketti" ei taltuta taantumaa vaan pahentaa Suomen talouden vaikeuksia tuomalla taantuman rinnalle lakkoaallon ja muita rauhattomuuksia.

Hallituksen uhkayritys on karu osoitus Suomen talouden ja samalla talouspolitiikan umpikujasta. Nyt talousanemia pitkittyy ja toipuminen viipyy, kun käytössä ei ole niitä keskeisiä keinoja, joiden avulla Suomi nousi viime vuosisadan lamakausista uuteen kasvuun.

Tärkein Suomelta puuttuva talouspolitiikan työkalusarja on oma itsenäinen valuutta ja sen mukana oma itsenäinen raha- ja valuuttapolitiikka. Siksi tällä talouden umpikujalla on nimi, ja se on euro.

Sitkeämpi kuin kaksi edellistä suurlamaa

Viime vuosisadan mittaan Suomi kärsi neljästä vakavasta lamakaudesta, joista kaksi osui ja osin johtuikin suursodista. Ne rauhan aikaan sattuneet lamat olivat 1930-luvun alun ja 1990-luvun alun lamakaudet.

Tilastokeskuksen kansantuotetilastojen mukaan kumpikin viime vuosisadan rauhanaikainen lama päättyi nopeammin kuin tämänkertainen koettelemus. Näin kävi ainakin bruttokansantuotteen määrää mittavien volyymi-indeksien perusteella.

Kansantuote toipui takaisin lamaa edeltävän suhdannehuipun määräiseksi 1930-luvulla neljäntenä ja 1990-luvulla kuudentena vuonna romahduksen alkamisesta. Ensin lamaa edeltänyt vuoden 1929 tuotantohuippu saavutettiin vuonna 1933 ja toista lamaa edeltänyt vuoden 1990 huippu ylittyi vuonna 1996.

Nyt kansantuotteen supistumisen ja korkeintaan heiveröisen kasvun talousanemiaa on kestänyt jo kuusi vuotta, eikä talouden toipumisesta tai varsinkaan rivakasta kasvusta näy enteitä. Kansantuotteen edellinen huippuvuosi oli 2008, josta jäätäneen tänä vuonna yhä jälkeen kuutisen prosenttia.

Suomen talous toipui jopa viime suursodan aikaisesta talouden lamaannuksesta nopeammin kuin tämänkertaisesta anemiasta. Ennen maailmansotaa kansantuote oli runsaimmillaan vuonna 1938, josta se supistui suurimmillaan kymmenen prosenttia, toipui välillä jo ennen sodan päättymistä, mutta ylitti lopullisesti sotaa edeltäneen määrän jo vuonna 1946.

Viime vuosisadan ylivoimaisesti ankarimman laman Suomi kärsi ensimmäisen maailmansodan ja oman sisällissodan aikaan, jolloin kokonaistuotanto kutistui suurimmillaan lähes puoleen sotaa edeltäneestä määrästä. Vuoden 1913 kansantuote ylittyi vasta vuonna 1922.

Tämänkertaisen lamakauden kesto ei ole vielä tiedossa, mutta se on jo nyt selvillä, että meneillään on Suomen talouden pitkäaikaisin rauhanaikainen lama ainakin 150 vuoteen.

Sekin on tiedossa, että nyt käytössä ei ole niitä keinoja, joiden avulla viime vuosisadan lamat päättyivät.

Kulta- ja ecu-kahleet katkesivat helpommin

Suomi on ennenkin ajautunut lamaan kiinteän valuuttakurssin sivuvaikutuksista, joten tämänkin taantuman alkuasetelma on ennestään tuttu. Sen sijaan jatko on nyt toista maata.

Ensin Suomi suistui 1930-luvun lamaan osin sen takia, että kultakantaan kiinteästi sidottu markka oli vahvistunut aivan liian vahvaksi Suomen jo silloin vientiriippuvaisen talouden oloihin.

Sittemmin Suomi suistui 1990-luvun lamaan osin sen takia, että vuorostaan EU-maiden euroa edeltäneeseen ecu-valuuttakoriin kiinteästi sidottu markka vahvistui taas Suomen oloihin aivan liian vahvaksi.

Kummallakin kerralla Suomen talouspäättäjien yritykset estää markan kurssivaihtelut ja "vakauttaa" markka kiinteän kurssikytköksen avulla epäonnistuivat täydellisesti. Vahvan markan politiikka vahvisti kummallakin kerralla ensin nousukautta mutta heti perään myös romahdusta.

Kummallakin kerralla näytti ensin käyvän hyvin, mutta kävikin köpelösti. Kytkös tuntui toimivan Suomen eduksi niin kauan kuin nousukausi vahvisti Suomen taloutta enemmän kuin valuuttaa. Takapakki alkoi, kun laskukausi alkoi heikentää Suomen taloutta mutta valuutta ei heikentynytkään.

Viime vuosisadan lamakausille on yhteistä myös tapa, jolla ne päättyivät.

Ensin 1930-luvun lama alkoi hellittää hyvin pian sen jälkeen, kun Suomi vapautti markkansa kultakahleesta vuonna 1932. Sittemmin 1990-luvun laman syöksykierre katkesi hyvin pian sen jälkeen, kun Suomi vapautti markkansa ecu-kahleesta vuonna 1992.

Kummallakin kerralla markka heikkeni ensin voimakkaasti suhteessa muihin valuuttoihin. Mutta kummallakaan kerralla tämä ei ollut talouden tuomiopäivä, vaan päinvastoin valuutan vapauttaminen kahleistaan auttoi vientiteollisuuden ja pian muunkin talouden uuteen kasvuun.

Nyt on meneillään samanlainen yritys estää kansallisia valuuttoja toimimasta talouden suhdannevaihteluiden ja kilpailukykyerojen tasaajana. Ensin Suomen oloihin liian heikko euro voimisti nousukautta ja nyt Suomen oloihin liian vahva euro pitkittää lamaa.

Mutta peruuttamattomaksi perustettu euro on toistaiseksi kestänyt laman painetta sitkeämmin kuin viime vuosisadan kulta- ja ecu-kahleet. Niinpä lamakin on nyt sitkeämpää laatua.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Totuus unelmatalosta paljastui jo ensimmäisenä talvena ja kylmyys ajoi nuorenparin muualle – seurasi vuosien piina

    2. 2

      Psykologi: Terve suhtautuminen työhön on kulttuurissamme vaikeaa – 10 vinkkiä parempaan syksyyn

    3. 3

      Kiinan valuutta heikentyi alimmilleen 11 vuoteen – osakekurssit syöksyvät Aasian pörsseissä

    4. 4

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    5. 5

      Helsingin pörssissä loivaa laskua

    6. 6

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    7. 7

      Tästäkö pirtti Eurojackpot-voittajalle? Siilinjärven kalleimmasta asunnosta jää rahaa vielä säästöönkin

    8. 8

      Kommentti: Miinuskorollakin voi tienata satumaisia voittoja

    9. 9

      Osakestrategi kertoo, miten Eurojackpot-voitto kannattaa sijoittaa – mahdollisuus 50 000 euron voittoihin

    10. 10

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    2. 2

      Totuus unelmatalosta paljastui jo ensimmäisenä talvena ja kylmyys ajoi nuorenparin muualle – seurasi vuosien piina

    3. 3

      Psykologi: Terve suhtautuminen työhön on kulttuurissamme vaikeaa – 10 vinkkiä parempaan syksyyn

    4. 4

      Kryptovaluutoissa kihisee – kestävätkö markkinoiden rakenteet?

    5. 5

      Kommentti: Miinuskorollakin voi tienata satumaisia voittoja

    6. 6

      Tästäkö pirtti Eurojackpot-voittajalle? Siilinjärven kalleimmasta asunnosta jää rahaa vielä säästöönkin

    7. 7

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    8. 8

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    9. 9

      Päiväpalkka jopa yli 700 euroa verottomana – Sieniyrittäjä iloitsee: ”on tullut aika hyvin sateita”

    10. 10

      Osakestrategi kertoo, miten Eurojackpot-voitto kannattaa sijoittaa – mahdollisuus 50 000 euron voittoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    2. 2

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    3. 3

      Leipomon tuotantopäällikkö mokasi pahasti sämpylän, kokkareet yllättivät Jyrki Sukulankin – ”Palaute järkyttävän hyvää myös lihansyöjiltä”

    4. 4

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    5. 5

      Nainen vaati hyvitystä 20 vuoden avoliitosta, vaikka seurusteli välillä toisen kanssa – näin KKO asian ratkaisi

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    8. 8

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    9. 9

      Ikea ja Finlayson nokittelivat, nyt iski lusikkansa soppaan pikkufirma Kangasalta: ”Siirtäkää tuotanto Suomeen, niin jatketaan keskusteluja”

    10. 10

      Palkka nousee 3 600 euroon kuussa – Helsinki korottaa näiden ammattilaisten palkkoja toistamiseen tänä vuonna

    11. Näytä lisää