Suomi etsii kantaa rahaliiton kehittämiseen - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Ministeri Stubb ajopuun peräsimessä

Ministeri Stubb kehuu yhä euroa Suomen historian vakaimmaksi valuutaksi, vaikka tietää, että euro on yhä keskeneräinen ja epävakaa kokeilu. Senkin hän tietää, että kriisialtis rahaliitto on peruskorjauksen tarpeessa – mutta ei sitä, minkälaisen rahaliiton Suomi haluaa tai saa.

30.8.2015 5:01 | Päivitetty 28.8.2015 18:39

Euro ja sen perustaksi valettu talous- ja rahaliitto Emu ovat olleet olemassa runsaat 15 vuotta – ja omassa nimikkokriisissään runsaat viisi vuotta. Kriisi on useita kertoja uhannut euron ja rahaliiton olemassaoloa.

Kriisin päättymisestä ei ole vielä tietoa, joten vahinkojen lopullista täyttä määrää on mahdoton arvioida. Se on kuitenkin jo käynyt kriisivuosien kuluessa selväksi, että kaikki keskeiset rahaliitolle ja eurolle alun perin asetetut tavoitteet, kuten vakaus ja kasvu, ovat pettäneet.

Rahaliitosta riippumattomat tutkimukset ovat ajat sitten todenneet, että rahaliitto on luvannut paljon enemmän kuin se on tarjonnut. Euron keskeisiä tavoitteita on ollut helpompi saavuttaa rahaliiton ulkopuolella kuin sen jäsenenä.

Kriisi on toki koetellut muitakin kuin euromaita, mutta talous-, rahoitus- ja työllisyysolot ovat silti säilyneet vakaampina euroalueen ulko- kuin sisäpuolella.

Silti Suomen virallisista euro- ja emu-suhteista hallituksessa vastaava valtiovarainministeri Alexander Stubb luonnehtii edelleen euroa "Suomen historian ylivoimaisesti vakaimmaksi valuutaksi".

Hän toisti vanhan mutta erikoisen väitteensä viimeksi viime viikolla Helsinkiin suurlähettiläspäiville kokoontuneille Suomen suurlähettiläille pitämässään puheessa.

Ministeri valisti suurlähettiläitä kertomalla euron historiallisen vakauden vastapainoksi siitäkin, että rahaliitto on omien rakennevikojensa takia kriisissä ja suuren peruskorjauksen tarpeessa.

Isoja muutoksia rahaliiton rakenteeseen on jo vireillä, ja Stubbin mielestä "on Suomen etu, että tiedämme ajoissa mitä haluamme ja vaikutamme keskusteluun". Sitä hän ei tiedä, mitä "meidän pitää vielä tehdä".

Vaihteeksi todellisuuden tajua

Euroopan unionin keskeisiä toimielimiä johtavat "viisi presidenttiä" julkaisivat aiemmin tänä kesänä taas uuden "tiekartan", jonka muutoksilla ja uudistuksilla talous- ja rahaliittoa pitäisi heidän mukaansa kehittää nykyistä "valmiimmaksi".

Ministeri Stubb kuvaili suurlähettiläille viiden keskeisen eurojohtajan esitystä EU:n toiminnalle tyypilliseksi "instituutioiden brutto-listaksi", josta "jäsenmaat voivat valita sopivia elementtejä". Hän ei usko euromaiden nielaisevan "presidenttien" esityksiä sellaisenaan pureskelematta.

Osa uuden tiekartan esityksistä on ennestään tuttuja, kuten euroalueen laajuisen yhteisvastuullisen talletussuojan perustaminen. Osa esityksistä on uusia, kuten ehdotus "eurooppalaisesta valtiovarainministeriöstä".

Stubb on asettanut asiantuntijatyöryhmän pohtimaan rahaliiton kehittämistä ja muodostamaan "Suomen näkökulmasta asiantuntijanäkemystä keskusteluun talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista".

Emu-työryhmän toimeksiannon kuvauksessa ministeri Stubb ei sentään muistuta euron historiallisen vakaasta luonteesta, vaan päinvastoin sen epävakaudesta ja rakenneongelmista. Hänen allekirjoittamansa kuvaus ei kiertele eikä kaartele, vaan toteaa tosiasian:

"Finanssikriisin ja eurokriisin vuodet ovat osoittaneet, että rahaliiton rakenteissa on puutteita. Finanssikriisi ravisteli koko maailman rahoitustaloutta, mutta vain euroalueella se kärjistyi systeemiseksi, pitkäaikaiseksi valtioiden velkakriisiksi."

Karut taustatiedot toteavat jo toteen käyneitä tapahtumia ja kertovat todellisuuden tajusta. Sen sijaan ne eivät kerro "Suomen historian ylivoimaisesti vakaimmasta valuutasta".

Kyllä vai ei liittovaltiolle?

Valtiovarainministeriön virkakunta on tarkastellut rahaliiton puutteita sekä kehityshankkeita ja -tarpeita aiemmin tänä vuonna.

Esimerkiksi ministeriön ylin virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki osoitti keväisessä keskustelupaperissaan Eurokriisin syyt ja euroalueen tulevaisuus varsin suorasukaisesti, että kriisi johtuu keskeisiltä osin rahaliitosta itsestään. Hetemäki näytti osoittavan syyttävän sormensa muun muassa euroalueen keskuspankin EKP:n ja euron suuntaan.

Varsin kriittiseen tulkintaan rahaliiton kehitysnäkymistä päätyi myös valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmä suunnilleen samoihin aikoihin laatimassaan raportissa. Siinä ryhmä ministeriön keskeisiä euroasiantuntijoita näytti suosittelevan Suomelle suhteellisen jyrkkää vastahankaa kriisin ja kriisitoimien voimistamaa liittovaltiokehitystä vastaan.

Tiekartta on mahdollista tulkita samanlaiseksi liittovaltiokehitystä eri tavoin voimistavien toimien kokoelmaksi kuin eri EU-toimielimien aiemmat tiekartat ovat olleet.

Valtiovarainministeriön virkajohdon kanta näyttää olevan ainakin päällisin puolin varsin jyrkästi liittovaltiokehitystä vastaan. Ministeri Stubbin tai sen puoleen koko hallituksen kanta sen sijaan on kysymysmerkki.

Ministerin mielestä on "Suomen etu, että tiedämme ajoissa mitä haluamme ja vaikutamme keskusteluun tavalla, joka vie euroaluetta toivomaamme suuntaan". Hänen mukaansa on vielä epävarmaa, mitkä asiat "viiden presidentin tiekartalta" menevät eteenpäin eikä hän tai hallitus tiedä, mitä tahtovat tai mihin suuntaan rahaliittoa pitäisi kehittää.

Esimerkiksi valtiovarainministeriön entinen huippuvirkamies Peter Nyberg on kuvannut Suomen virallista europolitiikkaa ajopuuna ajelehtimiseksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?