Ilman tätä turvaverkkoa olisi käynyt kalpaten

Julkaistu:

Analyysi
Julkisen talouden kulutuskysyntä ja investoinnit ovat viime vuosina toimineet niin kuin niiden kuuluukin toimia: talouden turvaverkkona. Pahimman laman torjuminen ei silti ole hallitusten ansiota, vaan se on sujunut automaattisesti hallituksista huolimatta. Seuraavan talouskokeen nimi on säästämisen paradoksi.
Suomen jo kuusi vuotta jatkunut talousanemia on tosiasia niin kuin sekin, että julkisen talouden alijäämät ja velkamäärät ovat näiden anemiavuosien aikana tuntuvasti kasvaneet.

Mutta siitä nämä talouden tosiseikat eivät kerro mitään, ovatko Suomen viime vuosien hallitukset harjoittaneet kireää vai keveää talouspolitiikkaa.

Samalla jää tulkintojen varaan, aikovatko hallitusneuvotteluja paraikaa käyvät keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus alkavalla vaalikaudella säätää ennestään kireää talouspolitiikkaa vielä kireämmäksi – vai aikovatko ne ainoastaan vähentää tehottomiksi osoittautuneita aiempia elvytysmenoja.

Hallitusneuvotteluja johtava keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja hänen pääneuvottelukumppaninsa, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb, ovat yhtä mieltä julkisen talouden "sopeutustarpeen" suuruusluokasta.

Se on ainakin kuusi miljardia euroa, niin kuin valtiovarainministeriö on laskenut.

Tuo "sopeutustarve" perustuu ministeriön arvioihin julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapainosta useiden vuosien kuluessa. Ministeriön mukaan Suomen talouskasvu pysyy pitkän aikaa heikkona ja väki vanhenee, joten ilman tasapainotoimia julkinen talous kuluttaa enemmän kuin tienaa.

Kuuden viime vuoden aikana kertyneet julkisen talouden alijäämät ja lisävelka ovat ministeriön mukaan osoitus elvyttävästä talouspolitiikasta, jollaiseen ei ole enää varaa. Hallitusneuvottelijat näyttävät olevan pääpiirteissään samaa mieltä.

Heidän puheenparsissaan julkisen talouden alijäämät ja velka ovat kuin vitsauksia, joista on päästävä kiireesti eroon.

Ikään kuin Suomen talouden ja maan seuraavan hallituksenkin ongelmat olisivat olennaisesti pienempiä ja helpommin hallittavia, jos julkista taloutta ei olisi aiemmin päästetty niin alijäämäiseksi ja velkaiseksi kuin se nyt on.

Näyttää unohtuneen, mistä julkisen talouden kuuden viime vuoden alijäämät johtuvat.

Ne eivät kerro vain valtion ja kuntien "yli varojen elämisestä", vaan siitä, että Suomessa kansalaisten ja yritystenkin turvana on juuri talouskriisien varalle viritettyjä julkisen talouden turvaverkkoja.

VM ja hallitusneuvottelijat kutsuvat niitä ongelmiksi, osa taloustieteilijöistä kutsuu niitä julkisen talouden automaattisiksi vakauttajiksi.

Automaattisia alijäämiä

Sitä tuskin voi kutsua elvyttäväksi talouspolitiikaksi, että talouskriisin ja -anemian aikana julkisen talouden tulot supistuvat ja menot kasvavat.

Näin käy nimittäin jokseenkin automaattisesti ainakin niin kauan kuin talouskriisissä taloudellinen toimeliaisuus heikkenee ja työttömyyden kaltaiset vaikeudet lisääntyvät. Nämä merkitsevät samaan aikaan julkisen talouden verotulojen pienemistä ja työttömyyskorvausten kaltaisten menojen kasvamista.

Sekään tuskin on elvyttävää talouspolitiikkaa, että talouskriisin automaattiset vaikutukset julkisen talouden tuloihin ja menoihin väistämättä heikentävät julkisen talouden tasapainoa.

Jos julkinen talous oli ennen kriisiä ylijäämäistä niin kuin Suomessa oli vielä vuonna 2008, alkoi ylijäämä kriisissä automaattisesti sulaa. Ja mitä pidempään kriisiä kestää, sitä varmemmin isokin ylijäämä muuttuu paisuvaksi alijäämäksi. Se taas tarkoittaa velkaantumista.

Kuuden viime vuoden uudet alijäämät ovat suurimmaksi osaksi syntyneet automaattisesti siitä riippumatta, mitä maan hallitukset ovat tehneet. Nämä automaattiset vakauttajat ovat ylläpitäneet Suomen talouden kokonaiskysyntää ja estäneet taloutta suistumasta tuntuvasti nyt koettuja taantumia raaempaan lamaan.

Sen verran kireää harjoitettu talouspolitiikka on kuitenkin ollut, että julkinen talous ei ole täysin kyennyt korvaamaan yksityisen talouden ja ulkomaiden vyönkiristyksistä koituneita vahinkoja.

Mutta jos yksityisen talouden ja ulkomaiden lisäksi vielä julkinenkin talous olisi ollut vaikkapa nyt haviteltavien kuuden miljardin säästöjen verran kireämpää, emme nyt puhuisi talouden anemiasta vaan halvauksesta.

Yksityinen ja julkinen kulutus

Valtiovarainministeriö niin kuin hallitusneuvottelijatkin näyttävät tuskailevan julkisen talouden haasteita kuin ne olisivat kansantalouden kokonaisuudesta erillisiä eivätkä keskeisen tärkeä osa kokonaisuutta.

Julkinen talous on kuitenkin osa kansantalouden kokonaisuutta, jonka muita osia ovat yksityinen talous ja ulkomaiden talous. Nämä ovat kansantalouden keskeiset ja karkeassa tarkastelussa myös ainoat liikkuvat osat, joiden välisistä taloussuhteista ja rahavirroista syntyy esimerkiksi Suomen kaltaisen kansantalouden kokonaiskysyntä ja kansantuote.

Yksityisen talouden kulutuskysyntä ja investoinnit, julkisen talouden kulutuskysyntä ja investoinnit sekä nettovienti ovat kansantalouden kysynnän ja tulojen lähteet eikä muita ole. Siksi talouden suhdanteiden vaihtelut johtuvat näiden liikkuvien osien liikkeistä.

Suomen talouden kuusi vuotta kestänyt anemia alkoi vuonna 2009 hyvin pian sen jälkeen, kun kansainvälinen finanssikriisi oli puhjennut vuoden 2008 syksyllä.

Mutta edes kriisin kovimman sukelluksen aikana kaikki Suomen talouden osat eivät sukeltaneet.

Tilastokeskuksen ylläpitämän kansantalouden tilinpito -tilastojulkaisun mukaan heti kriisin alussa pettivät samaan aikaan tavaravienti Suomesta ulkomaille ja yksityiset investoinnit. Sen koommin ne eivät ole sanottavammin toipuneet.

Sen sijaan yksityiset ja julkiset kulutusmenot pysyivät kriisin alussa suunnilleen ennallaan ja ovat sen jälkeen kasvaneet. Samoin julkiset investoinnit pysyivät kriisin pari alkuvuotta ennallaan ja ovat nekin sen jälkeen hivenen kasvaneet.

Yksityiset kulutusmenot ovat tässä tilinpidon sektoritarkastelussa ylivoimaisesti suurin rahavirtojen lähde.

Sen kasvua voinee selittää yleisen korkotason voimakkaalla laskulla, joka on antanut kulutusvaraa asuntovelkaisille kotitalouksille ja yrityksille. Työttömyyden kaltaiset vaikeudet ovat osaltaan heikentäneet kotitalouksien kulutuskykyä, mutta julkisen talouden välittämät tulonsiirrot ovat puolestaan ylläpitäneet sitä.

Ilman tulonsiirtoja ja muita julkisen talouden vakauttavia toimintoja talouden kokonaiskysyntä olisi talouden niin sanottujen kerroinvaikutusten takia todennäköisesti kutistunut enemmän kuin nyt kertyneiden alijäämien verran. Samalla olisivat alijäämätkin kasvaneet suuremmiksi kuin nyt on käynyt.

Säästämisen paradoksi

Suomessa yksityisen talouden tilit ja taseet ovat tavallaan nurinkurisessa kunnossa, sillä perinteisesti pääomia esimerkiksi yritysten käyttöön säästäneet kotitaloudet ovat jo vuosien ajan kerryttäneet taakakseen alijäämää eivätkä säästöjä.

Yhteen laskien kotitaloudet ovat toisin sanoen jo vuosien ajan eläneet yli tulojensa, ja niinpä kotitalouksien yhteen laskettu velkataakkakin on kasvanut kasvamistaan. Samalla ne ovat toki ylläpitäneet kokonaiskysyntää suurempana kuin se olisi ilman tuota velkaantumista ollut.

Vastaavasti juuri kotitalouksien kokoon säästämiä pääomia perinteisesti käyttöönsä lainanneet yritykset ovat jo vuosien ajan tienanneet enemmän kuin ovat halunneet käyttää kulutukseen tai investointeihin.

Yrityksilläkin on toki runsaasti velkaa ja sekin on kriisivuosien aikana kasvanut, mutta säästöön kertyneet tulot ovat kasvaneet vielä runsaammin. Yritykset ovatkin olleet viime vuosina Suomen suurimpia nettosäästäjiä.

Myös ulkomaista on kriisin aikana tullut Suomen kansantalouden näkökulmasta nettosäästäjä, mikä on näkynyt Suomen vaihtotaseen painumisena alijäämäiseksi. Ulkomaat tienaavat Suomesta enemmän tuloja kuin maksavat tänne menoja.

Kansantalouden kokonaiskysynnän tarkastelussa säästöt ovat yhtä kuin käyttämättä jääviä rahavirtoja, jotka osaltaan kutistavat kokonaiskysyntää. Sama vaikutus on alijäämien supistamisella.

Yhden kotitalouden tai yrityksen päätös panna entistä suurempi osa omista tuloistaan säästöön voi olla sinänsä järkevä siirto, mutta samalla se merkitsee jonkun muun tulojen supistumista.

Jos kaikki päättävät ryhtyä samaan aikaan kasvattamaan säästöjään, supistuvat kaikkien tulot enemmän kuin oli tarkoitus saada säästöön. Syntyy pattitilanne, jota viime vuosisadan suurimpiin taloustieteilijöihin kuulunut brittiekonomisti John Maynard Keynes kutsui säästämisen paradoksiksi.

Toistaiseksi Suomen talous on säästynyt tuolta koko taloutta kutistavalta säästämisen paradoksilta yhä suurempaa velkataakkaa kantavien kotitalouksien ja julkisen talouden automaattisten vakauttajien vaikutuksesta.

Jos Sipilä, Soini ja Stubb tekevät niin kuin VM neuvoo, alkaa julkinen talous supistaa kulujaan. Se taas yllyttää kotitalouksia tekemään samoin. Ja koska yritykset ja ulkomaat ovat jo ennestään nettosäästäjiä, ei uusille säästöponnistuksille löydy vastakaikua.

Ässä-trio aikookin seuraavaksi kokeilla, miten syntyy säästämisen paradoksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Kommentti: Mistä kaikille kauppakeskuksille riittää asiakkaita?

    3. 3

      Punta ponkaisi ylimmilleen viiteen kuukauteen brexit-sovun jälkeen

    4. 4

      Kommentti: Möläytin kyläpaikassa jotain, mitä ei olisi pitänyt – raha-asiat ovat monimutkaisempia kuin itse olettaa

    5. 5

      Ericssonin tulos löi odotukset

    6. 6

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    7. 7

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    8. 8

      Telian tulos laski, mutta käyttökate parani

    9. 9

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin yritys ei ole maksanut palkkoja – myös Työllisyysrahasto karhuaa maksuja

    10. 10

      Ekonomisti: On vain yksi kestävä tapa varmistaa, että työssäkäyville on tarpeeksi asuntoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin yritys ei ole maksanut palkkoja – myös Työllisyysrahasto karhuaa maksuja

    4. 4

      Kommentti: Möläytin kyläpaikassa jotain, mitä ei olisi pitänyt – raha-asiat ovat monimutkaisempia kuin itse olettaa

    5. 5

      Ekonomisti: On vain yksi kestävä tapa varmistaa, että työssäkäyville on tarpeeksi asuntoja

    6. 6

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    7. 7

      Bloomberg: Kone neuvottelee Thyssenkruppin hissien ostosta yhdessä sijoitusyhtiön kanssa

    8. 8

      Onni potkaisi lomaa odottavia – näin kikkailemalla saat pitkät vapaat jouluna

    9. 9

      Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

    10. 10

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    9. 9

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää