Tästäkö alkaa talouden syväsukellus?

Julkaistu:

Analyysi
Hallitustunnustelija Juha Sipilä korotti arviotaan julkisen talouden leikkaustarpeesta kymmeneen miljardiin euroon. Kasvu on talouden happea, ja noin suurten leikkausten yrittäminen ilman kasvua on kuin uhkarohkean syvyysennätyksen sukeltamista ilman happilaitteita.


Kaikki "vastuulliset" puoluejohtajat esittivät eduskuntavaalien edellä toinen toistaan korkeampia arvioita Suomen julkisen talouden välttämättömistä "sopeutustarpeista".

Keskustan puheenjohtaja ja hallitustunnustelija Juha Sipilä esitti tarjouskisan jaetun korkeimman arvion, jonka mukaan julkisen talouden tasapainoa on kohennettava kuuden miljardin euron toimenpitein, ja tarkemmin sanottuna lähinnä menoleikkauksin.

Saman kuuden miljardin euron arvion esitti kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb, joten nokituskisan voiton jakoivat maan väistyvä ja todennäköinen seuraava pääministeri. Eikä ihme, sillä kummankin arviot perustuvat samoihin valtiovarainministeriön (VM) laskelmiin julkisen talouden kestävyysvajeesta ja sopeutustarpeesta.

Vaaleista oli jo toista viikkoa aikaa ja hallitustunnustelut loppusuoralla, kun Sipilä yllättäen viime viikolla vielä nokitti omaa aiempaa leikkausarviotaan. Hän korotti välttämättöminä pitämiensä vyönkiristysten euromäärän kymmeneen miljardiin.

Sipilän mukaan arviota oli tarpeen korottaa sen jälkeen, kun työmarkkinajärjestöjen neuvottelut "yhteiskuntasopimuksesta" keskeytyivät tuloksettomina ja toivo "viiden prosentin tuottavuusloikasta" haihtui ilmaan.

Tuon tuottavuusloikan loikkaamatta jäämisestä seurasi Sipilän mukaan neljän miljardin euron lisätarve vyönkiristyksiin. Ja sen osaa diplomi-insinööri laskea ilman prosessikaavioitakin, että kuusi plus neljä on yhtä kuin kymmenen.

Paha vain, että Sipilän laskutoimitus vaikuttaa liian yksinkertaiselta ja selkeältä ollakseen tästä maailmasta.

Leikkausten aikataulu avoin

Sipilä perustelee koko kymmenen miljardin euron sopeutustarvetta VM:n laskelmilla. Ne lienevät tavoitteena mukana myös hallitusneuvotteluissa, joita keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus käyvät Sipilän johdolla.

VM on suositellut sopeutustoimien toteuttamista niin etupainotteisesti eli nopeasti kuin suinkin, jotta kestävyysvajeen umpeen kurominen alkaisi mahdollisimman pian ennen kuin umpeen kurottavaa vajetta kertyy aina vain lisää.

Sipilä ei ole toistaiseksi ilmoittanut aikataulusta muuta kuin keskustan vaaliohjelma linjauksen, jonka mukaan alkavan vaalikauden leikkaustavoite on kaksi miljardia euroa, ja loput jäävät seuraavalle vaalikaudelle tai seuraaville vaalikausille.

Hän ei ole toisin sanoen ilmoittanut aloittavansa kymmenen miljardin euron leikkauksia saman tien pääministeriksi päästyään tai edes alkavan vaalikauden aikana.

Noin suuren leikkaustavoitteen kuuluttaminen on silti riskipitoinen siirto.

VM ja EU-komissio ovat vastikään varoittaneet Suomea luultuakin heikommasta talouskehityksestä, joten omia talouspäätöksiään suunnittelevat kansalaiset ja yrittäjät voivat säikähtää entistäkin suurempia vyönkiristysilmoituksia ja omaakin vyötään kireämmälle.

Mittavien vyönkiristysten alulle paneminen tai edes niiden julki kuuluttaminen ennestään aneemisissa talousoloissa voikin lamauttaa ennestään heiveröisiä tulevaisuuden odotuksia ja sysätä talouden taas uuteen sukellukseen.

Suomen talous on kuuden viime vuoden aikana kärsinyt kaksi erillistä mutta toki toisiinsa liittyvää taantumaa, joiden aikana romahtivat ensin vienti ja heti perään yksityiset investoinnit. Sen sijaan yksityinen kulutuskysyntä on joten kuten pitänyt pintansa. Jos julkisen talouden leikkaukset tai niihin varautuminen painavat kulutuksen laskuun, on vaarana kolmas taantuma.

Silloin eivät suju sopeutukset, vaan vaarana on alijäämä- ja velkatavoitteiden karkaaminen entistäkin kauemmas – tai entistäkin syvemmälle, jos syväsukellukseen suistutaan.

Arvostelu jatkunut kiristysten alusta asti

Kasvava joukko kansainvälisiä taloustieteilijöitä on kriisivuosien aikana ryhtynyt yhä äänekkäämmin arvostelemaan kesken vuosikymmeniin ankarimman velka- ja talouskriisin alulle pantuja julkisen talouden vyönkiristyksiä.

Arvostelijoiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi Paul Krugmanin ja Joseph Stiglitzin kaltaiset talousnobelistit, jotka ovat erityisen kärkevästi arvostelleet Euroopan unionin (EU) jäsenmailtaan vaatimaa niin sanottua talouskuri- eli austerity-politiikkaa.

Nobelisti-professoreiden mukaan EU on vaatinut jäsenmailta ja erityisesti euromailta julkisen talouden vyönkiristyksiä liian aikaisin ja liian kovalla voimalla ennen kuin euro- ja talouskriisi on kunnolla hellittänyt ja kasvu päässyt uuteen alkuun.

Heidän mukaansa ennenaikaiset ja liian voimakkaat vyönkiristykset eivät ole supistaneet julkisen talouden alijäämiä eivätkä hidastaneet valtioiden velkaantumista, vaan ne ovat päinvastoin kasvattaneet alijäämiä ja kiihdyttäneet velkaantumista.

Tällaisen arvostelun mukaan eurovaltioiden velkaantuminen ei johdu talouskurin puutteesta vaan kurin ennenaikaisesta ja liian voimakkaasta kiristämisestä. Kuri on kääntynyt tarkoitustaan vastaan.

Näin on Krugmanin ja Stiglitzin ja muiden austerity-arvostelijoiden mukaan käynyt, kun vyönkiristykset ovat heikentäneet taloutta suuremmalla voimalla kuin ne ovat pienentäneet alijäämiä.

Kesken taantuman alkaneet yritykset supistaa julkisen talouden alijäämiä ovat heikentäneet kansantalouden muutoinkin aneemista kokonaiskysyntää. Se taas on kutistanut julkisen talouden verotuloja ja kasvattanut tulonsiirtomenoja enemmän kuin olisi pelkkien julkisen talouden automaattisten suhdannejoustojen vaikutuksesta käynyt toteen.

Niinpä alijäämät ja velkamäärät ovat kasvaneet eivätkä supistuneet, joten myös alijäämäisyyden ja velkaisuuden suhdeluvut ovat heikentyneet eivätkä kohentuneet.

Vyönkiristykset kiristävät vyötä

Talousnobelistit ja muut tutkijankammioistaan talouspolitiikkaa kommentoivat professorit eivät ole enää ainoita vyönkiristysten vaikutuksia kyseenalaistaneita kriitikoita. Kritiikkiin on yhtynyt alun perin vyönkiristyksiä itsekin vaatinut Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Eurokriisin alkuvuosina IMF oli EU-komissiosta seuraavaksi ankarin vyönkiristysten vaatija, mutta sittemmin se on hyvin selväsanaisesti myöntänyt olleensa väärässä. Näin se teki jo pari vuotta sitten julkaisemalla pääekonomistinsa Olivier Blanchardin ja ekonomisti Daniel Leighin seikkaperäisen raportin ennustevirheistä ja talouspoliittisten toimien kerroinvaikutuksista.

Käänteen tekevä tutkimuspaperi osoitti, että kesken talouskriisin toteen pannut julkisen talouden vyönkiristykset heikensivät talouskasvua eivätkä suinkaan vahvistaneet sitä niin kuin virheellisiksi osoittautuneiden ennusteiden mukaan piti käydä.

Tutkimuspaperi tarjosi selkeästi kiusaantuneen ja anteeksipyytävän selityksen, miksi Kreikan ja muiden kriisimaiden taloudet lähtivät pian vyönkiristysten alettua syväsukellukseen eivätkä nopeaan kasvuun niin kuin ennusteiden mukaan piti.

IMF:n taloustutkijat tunnustivat, että julkisen talouden kiristäminen taantuman oloissa heikentää koko kansantaloutta ja sitä kautta myös julkista taloutta. He tunnustivat, että talouden vyönkiristykset eivät tervehdytä taloutta vaan ne vain kiristävät vyötä – ja heikentävät taloutta.

Toistaiseksi esimerkiksi EU:n komissio tai samanlaisia vyönkiristyksiä vaatinut euroalueen keskuspankki EKP eivät ole julkisesti tunnustaneet liian tiukkojen talouslinjausten vahingollisuutta.

Sen sijaan EKP:n vastikään julkaisema tutkimusraportti näyttää varovaisesti hakevan kriittistä tulokulmaa vaikeaan ja etenkin euroalueella poliittisesti arkaluontoiseen aiheeseen.

Raportin laatineet EKP:n taloustutkijat kääntävät vyönkiristysten oletetut luottamusvaikutukset päälaelleen ja varoittavat, että talouspolitiikan kiristäminen – tai kiristysaikeiden julistaminen – taantuman oloissa on omiaan heikentämään kotitalouksien ja yritysten talousluottamusta.

Jos suomalaiset käyttäytyvät niin kuin EKP:n tutkijat tulkitsevat yleisön muuallakin käyttäytyvän, on hallitustunnustelija Sipilän suurilla leikkaustavoitteilla suuri vaara jäädä toteutumatta.

Näin käy, jos suorat puheet ja suuret leikkausluvut ensin heikentävät talouden tunnelmaa ja heti perään painavat talouden taas sukellukseen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    2. 2

      Avioero ja pojan kuolema opettivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä hellittämään

    3. 3

      Aki Yrttiaho, 29, odottaa jo täyttä mobiiliaikaa: ”Minulla ei ole senttiäkään käteistä”

    4. 4

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    5. 5

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    6. 6

      Kommentti: Tästä syystä Walt Disney on nyt suurin yksittäinen yhtiö salkussani

    7. 7

      Kalle osti Tjäreborgilta vaimolleen syntymäpäivälahjaksi unelmaloman, joka ei mennyt putkeen – ongelmia hotellissa, paluulento ei laskeudukaan Helsinkiin...

    8. 8

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    9. 9

      Miljonääri Veikko Lesonen sai Parkinsonin tautiin avun leikkauksesta – ”Olen sen jälkeenkin perustanut ainakin 10 yritystä”

    10. 10

      Sviitin takasta alkoi tuli, joka oli tuhota Juhan ja Katariinan elämäntyön – yllättävä apu löytyi runoudesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    2. 2

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    3. 3

      Kalle osti Tjäreborgilta vaimolleen syntymäpäivälahjaksi unelmaloman, joka ei mennyt putkeen – ongelmia hotellissa, paluulento ei laskeudukaan Helsinkiin...

    4. 4

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    5. 5

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    6. 6

      Avioero ja pojan kuolema opettivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä hellittämään

    7. 7

      Kommentti: Tästä syystä Walt Disney on nyt suurin yksittäinen yhtiö salkussani

    8. 8

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    9. 9

      Kysely: Äidit ovat isiä useammin esikuvia raha-asioissa

    10. 10

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää