Juha Sipilä ja VM:n asiantuntijat kääntäisivät liittovaltiokehityksen - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Suomen Eurooppa-politiikan U-käännös

Seuraava hallitus muuttaa Suomen Eurooppa-politiikkaa radikaalilla korjausliikkeellä, jos hallitus tekee niin kuin keskustan Juha Sipilä tahtoo ja valtiovarainministeriö neuvoo. Se olisi U-käännös, jolla Suomi yrittäisi eroon liittovaltiokehityksestä.

3.5.2015 5:01 | Päivitetty 30.4.2015 18:50

Suomen Eurooppa-politiikkaan on vireillä suhteellisen riuska korjausliike, joka voi ainakin periaatteessa merkitä jopa täydellistä U-käännöstä entiseen. Tämä täyskäännös näyttää yritykseltä painaa jarrua euroalueen ja Euroopan unionin (EU) liittovaltiokehitykseen.

Täyskäännös ilmenee suuntaviivoista ja kysymyksistä, joilla keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on tunnustellut maahan uutta hallitusta. Samaa täyskäännöstä kuvailee ja perustelee valtiovarainministeriö (VM) talous- ja rahaliitto EMUn kehitysnäkymiä hahmottelevassa laajassa raportissaan.

Sipilä kertoo eduskuntaryhmille lähettämiensä kysymysten liitteessä 1, että "EMU:n kehittämisessä edetään valtiovarainministeriön Vakaampi talous- ja rahaliitto -raportin päälinjojen mukaan".

Tämä linjaus voi ensi lukemalla maistua pölyiseltä paperilta, mutta se on dramaattinen ja monin tavoin jopa radikaali – niin kuin on kyseinen VM:n raporttikin.

Raportin sivuilta tai Sipilän kysymyksistä ei löydy ilmaisua "Suomen Eurooppa-politiikan U-käännös", mutta sellaisesta on kuitenkin kysymys.

Toteutuessaan tämä täyskäännös tarkoittaisi, että Suomi ryhtyisi ensin painamaan jarruja kriisivuosina voimistuneeseen liittovaltiokehitykseen, ja seuraavaksi panisi pakin päälle ja ryhtyisi palauttamaan talouspoliittista valtaa EU:n toimielimiltä jäsenmaille.

Tämä tarkoittaisi myös melkoisen selkeää syrjähyppyä pois EU:n keskeisten toimielinten laatimilta tiekartoilta, joiden ajo-ohjeilla talous- ja rahaliittoa olisi tarkoitus päinvastoin kehittää yhä tiiviimmän, keskitetymmän ja muutoinkin liittovaltiomaisemman valtarakennelman suuntaan.

Brysselistä katsoen Sipilän ja VM:n EMU-raportin linjaukset voivatkin näyttää suoranaiselta niskuroinnilta.

Raportin on laatinut VM:n sisäinen asiantuntijaryhmä Marketta Henriksson, Ilkka Kajaste, Päivi Leino-Sandberg ja Jaakko Weuro. Raportilla on alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimon tuki mutta johtopäätökset ovat työryhmän omia eivätkä ne välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

Vanhan säännöt taas voimaan

Hallitustunnustelija Sipilä haluaa ja VM:n raportti suosittelee, että talouspoliittisen vallan keskittäminen jäsenmailta EU:n toimielimille ensin hidastuu, sitten lakkaa ja lopulta kääntyy vastakkaiseen suuntaan takaisin jäsenvaltioille.

Samoin eurokriisin aikana erinäisissä kriisitoimissa suoraan ja epäsuorasti kasvanut euromaiden keskinäinen yhteisvastuu toinen toistensa veloista ja taloushaasteista on Sipilän ja VM:n raportin mukaan syytä ensi tilassa purkaa.

"Hallitus pyrkii toimillaan palauttamaan no-bailout -säännön ja talouspolitiikan kehikon uskottavuuden", linjaa Sipilä uuden hallituksen evästyksessään. Seuraavaksi hän haluaa, että "pyrkimyksestä talouspolitiikan koordinaation edelleen syventämiseen tulee luopua."

Lopulta "pitkän tähtäimen tavoite on velkojen yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden purkaminen".

Kriisitoimien romukoppaan heittämä "no-bailout -sääntö" tarkoittaa EU:n perussopimukseen kirjattua kieltoa, jonka mukaan eurovaltiot tai sen puoleen muutkaan EU:n jäsenvaltiot eivät saa ottaa vastatakseen toinen toistensa velkoja tai muitakaan taloudellisia velvoitteita.

Tämän kiellon piti varmistaa, että kukin jäsenvaltio vastaa itse veloistaan, ja on siksi halukas pitämään huolta oman taloutensa tasapainoisesta kehityksestä ylivelkaantumista välttäen.

Kriisi on käytännössä osoittanut, että jäsenmaat eivät ole kyenneet pitämään huolta omasta taloudestaan, ja kriisitoimet ovat puolestaan tehneet yhteisvastuun ja rahoitustuen kiellon tyhjäksi.

Kriisitoimissa eurovaltiot ovat erilaisin järjestelyin ottaneet vastatakseen yhteensä pitkälti yli 200 miljardin euron arvosta kriisiin ajautuneiden eurovaltioiden velkoja. Lisäksi EKP on tukenut ylivelkaisten valtioiden alijäämien rahoittamista omilla vielä mittavammilla tukitoimillaan.

Näin kriisitoimet ovat käytännössä kasvattaneet juuri sellaista jäsenmaiden keskinäistä yhteisvastuuta, jollaista ei alkuperäisten sopimusten ja sääntöjen mukaan pitänyt syntyä.

Kiitos ei fiskaaliunionia

VM:n EMU-raportti kuvailee talouspoliittisen "vastavallankumouksen" samaan tapaan kuin Sipilän tunnustelulinjaukset, mutta tekee sen hieman Sipilää monisanaisemmin ja perusteellisemmin.

Ministeriön työryhmä tulkitsee, että "EMUn edelleen kehittämistä koskeneiden ehdotusten johtava ajatus on ollut, että talous- ja rahaliiton vakaus edellyttää jäsenvaltioiden luovuttavan edelleen talouspoliittista päätösvaltaa EU:lle".

Tämä on raportin johtopäätösten mukaan Suomen kaltaiselle yksittäiselle jäsenmaalle huonoa kehitystä, joka olisi parasta pysäyttää ja kääntää.

Työryhmän mukaan "tällaisen kehityksen poliittinen ja taloudellinen kestävyys olisi kuitenkin myös pitkällä tähtäimellä kyseenalainen. Se haavoittaisi talouspoliittisten päätösten hyväksyttävyyttä jäsenvaltioissa ja heikentäisi samalla ratkaisujen täytäntöönpanoa".

Myös raportin kanta minkäänlaisen fiskaaliunionin rakentamiseen on yksiselitteisen kielteinen:

"Yhteisvastuun lisääminen ja kehitys kohti fiskaaliunionia eivät loisi laajasti hyväksyttävää ja siten nykyistä vakaampaa talous- ja rahaliittoa."

Fiskaaliunioni on yksi rahaliiton kehitystä kuvaavista epämääräisistä iskusanoista, joka yleensä viittaa yhteisen verotuksen, velkojen ja tulonsiirtojärjestelyjen kehittämiseen euromaiden välille. Tällaista kehitystä ovat EU:n keskeisten toimielimien lisäksi patistaneet esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja kansainvälisten suurpankkien kaltaiset sivulliset.

Niitä ovat toistaiseksi kannattaneet myös esimerkiksi Suomen edelliset hallitukset, joita ovat neljän viime vuoden aikana vuoron perään johtaneet pääministereinä kokoomuksen Jyrki Katainen ja Alexander Stubb.

Niinpä suurten puolueiden perjantaina julkistamista vastauksista juuri kokoomuksen eduskuntaryhmän vastaus näytti olevan selvimmin eri mieltä Sipilän EMU-linjauksista.

Täyskäännös vie pitkän aikaa

VM:n EMU-raportin mukaan yhteisvastuuta ja fiskaaliunionia parempi keino vakauden lisäämiseen on paluu alkuperäiseen ajatukseen kunkin jäsenvaltion omasta vastuusta omista veloistaan ja muista talouskysymyksistään.

Todellisen ja uskottavan omavastuun palauttamiseksi VM:n raportti suosittelee menetelmien ja pelisääntöjen kehittämistä jäsenvaltioiden maksukyvyttömyyden kohtaamiseen ja velkasaneerausten toteuttamiseen eikä suinkaan niiden välttämiseen niin kuin viime vuosien kriisitoimet ovat tehneet.

Niin jyrkkää täyskäännöstä ei EMU-raportti sentään esitä, että se suosittelisi Kreikan tai muidenkaan ylivelkaisten eurovaltioiden velkojen suursaneerauksia saman tien ja varsinkaan ilman minkäänlaisia turvaverkkoja. Sellaiseen ylivelkaisten eurovaltioiden velkamäärät ovat työryhmän mukaan aivan liian suuria.

Aidon omavastuun palauttaminen ja velkasaneerausten mahdollisuus edellyttävät sen mukaan esimerkiksi pankkiunionin valmiiksi rakentamista ja velkamäärien supistamista. Ne ovat tarpeen myös sijoittajavastuun ja markkinakurin palauttamiseksi, päättelee EMU-raportti.

Paluu yhteisvastuun tieltä valtioiden omavastuuseen, sijoittajavastuuseen ja markkinakuriin sekä nykyistä pienempiin velkamääriin etenee raportin mukaan talouspolitiikan yhteensovittamisen avulla. Tämä on sen mukaan eri asia kuin talouspoliittisen vallan keskittäminen.

VM:n työryhmä vahvistaisi talouspolitiikan sääntöjä, mutta samalla muuttaisi niitä nykyistä yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi. Se arvostelee euroalueen taloussääntöjä nykyisellään aivan liian vaikeiksi, sekaviksi ja tulkinnallisiksi.

Ryhmä vahvistaisi myös euroalueen pankkiunionia, joka on sen mukaan "olennainen väline" talous- ja rahaliiton vakauden valvonnassa ja vaalimisessa. Pankkiunioni on sen mukaan tarpeen, kun koittaa aika hillitä ja hallita valtioiden tai pankkien maksuhäiriöiden ja velkasaneerausten aiheuttamia vahinkoja.

Sen sijaan esimerkiksi euromaiden pysyväksi kriisirahastoksi perustama EVM edustaa EMU-raportin mukaan sellaisia "yhteisvastuuta synnyttäviä rakenteita" ja "järjestelyjä", joissa on "mahdollista ryhtyä... mittavampaan purkamiseen".

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?