Kaksi liian vaikeaa kysymystä vaaleihin

Julkaistu:

Analyysi
Vaaleihin on enää viikko aikaa, mutta ainakin pääpuolueet ja niiden ehdokkaat vaikenevat visusti ainakin kahdesta Suomenkin talouden kohtalon kysymyksestä ja todellisesta rakenneongelmasta: euron haitoista ja euroalueen vaivihkaisesta liittovaltiokehityksestä.
Vaaliväittelijät ja muut eduskuntaan pyrkivät ehdokkaat ovat puhuneet paljon Suomen talouden rakenneongelmista ja esittäneet toinen toistaan ympäripyöreämpiä ehdotuksia Suomen kilpailukyvyn ja julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaviksi rakenneremonteiksi.

Siitä ei ole vielä syntynyt kovin tarkkaa kuvaa, mitä nämä pikaista korjausta kaipaavat talouden rakenteet kunkin puolueen tai yksittäisen ehdokkaan sanavarastossa tarkoittavat. Siksi sekin on jäänyt suurelta osin epämääräiseksi, mitä näiden rakenteiden korjaaminen tarkoittaisi.

Sen sijaan on käynyt vaikeuksitta selville, että yksikään suuren puolueen vaaliohjelma ei kajoa sanallakaan Suomen talouden kenties vaikeimpaan rakenneongelmaan, euroon.

Kansantalouden kilpailukyvystä ja sen kohentamistarpeista kyllä riittää puhetta, mutta ei sanaakaan siitä, mikä vaikutus etenkin Saksan kanssa yhteisestä valuutasta on ollut Suomen talouden kilpailukyvylle tai miten euro vaikuttaa kilpailukyvyn korjausyrityksiin.

Eikä sanaakaan siitäkään, että talouskeskustelussa vilisevät vaatimukset ja ehdotukset Suomen kilpailukyvyn kohentamiseksi ovat niin epämääräisiä ja vaikeita kuin ovat juuri siksi, että yhteisvaluutta on käytännössä kytkenyt kansantalouden keskeisen joustomekanismin eli valuuttakurssin pois pelistä.

Kansantalouden kilpailukyvyn korjailu ilman kansallisen valuutan joustovaraa on kuin kyydin pehmentäminen autossa, josta on juuri ennen kuoppaista tieosuutta poistettu pyörien jousitus ja penkkien pehmusteet.

Nyt kuoppaista kyytiä on suuren hämmästyksen vallitessa tarkoitus pehmentää ei suinkaan jousitusta palauttamalla vaan kyytiläisten jalka- ja istumalihaksia trimmaamalla. Kun kulkupeli ei jousta, kyytiläinen joustaa – ja kun euro ei jousta, sinä joustat.

Euro syventänyt kilpailukykykuilua

Valuuttakurssin vaikutus vientihakuisen talouden kasvumahdollisuuksiin ei ole edes euroaikana salaisuus saati salatiedettä. Se on päinvastoin yksi euroalueen keskuspankin EKP:n hiljan aloittamien laajamittaisten valtionlainaostojen tärkeä yllyke.

EKP yrittää tukea euroalueen ulkoista kilpailukykyä ja samalla vauhdittaa inflaatiota varta vasten euron arvoa heikentämällä. Euro onkin viime kuukausina heikentynyt suhteessa esimerkiksi Yhdysvaltain dollariin ja dollaria seuraavaan Kiinan juaniin, ja euroalueen vientiylijäämä onkin kasvanut suuremmaksi kuin milloinkaan.

Euroalueen vientiteollisuus on saanut tilaisuuden myydä tuotteitaan euroalueen ulkopuolisille markkinoille euron heikkenemisen verran edullisemmin. Samoin euromaiden kotimarkkinoilla toimivat yritykset ovat hyötyneet, kun tuonti euroalueen ulkopuolelta on muuttunut euron heikkenemisen verran kalliimmaksi.

Suomenkin yritykset ovat toki saaneet osansa euron heikkenemisen tuottamasta kilpailuedusta, mutta tämä on parantanut niiden asemia ainoastaan niiden euroalueen ulkopuolella kohtaamaa kilpailua vastaan.

Sen sijaan euron heikkeneminen ei ole vähääkään vaikuttanut suomalaisyritysten kilpailukykyyn suhteessa vaikkapa saksalaisyrityksiin.

Sekään ei ole salaisuus tai arvoitus vaan päinvastoin kilpailukykypuheissa alituisesti toistuva perusviesti, että Suomen suhteellinen kustannus- ja hintakilpailukyky on suunnilleen euroajan alusta asti heikentynyt erityisen voimakkaasti suhteessa Saksan kilpailukykyyn. Saksa onkin koko euroalueen vahvin talous, ja se on myös useimpien kilpailukykyvertailujen mallimaa.

Siitä kilpailukykyvertailijat eivät sen sijaan sano yleensä mitään, että kansallisten kelluvien valuuttojen oloissa samanlaisia kilpailukykykuiluja olisi likimain mahdoton saada aikaan kuin nyt euromaiden välille on revennyt.

Saksan ja useimpien muiden euromaiden väliset kilpailukykyerot olisivat automaattisesti vahvistaneet Saksan kansallista valuuttaa ja heikentäneet Suomen ja muidenkin maiden valuuttoja. Näin kilpailuerot olisivat automaattisesti tasoittuneet eivät jatkaneet eriytymistään.

Nyt kaikkien euromaiden yhteinen euro on estänyt valuuttakurssien avulla toteutuneet talouden automaattiset joustot ja korjausliikkeet. Saksa on vahvistunut vahvistumistaan ja Suomi ja useimmat muutkin Saksaa heikommat euromaat ovat heikentyneet heikentymistään.

Tämä rakenneongelma ei johdu saksalaisten ahkeruudesta ja muiden laiskuudesta vaan eurosta.

Tulonsiirrot ovat jo täyttä totta

Toinen ainakin pääpuolueiden ja niiden ehdokkaiden visusti vaikenema Suomellekin kohtalokkaan suuri kysymys koskee Euroopan unionin (EU) ja erityisesti euromaiden talous- ja rahaliiton kaiken aikaa etenevää vaivihkaista liittovaltiokehitystä.

Se on tuskin jäänyt yhdeltäkään Suomen ja euroalueen tulevaisuuteen vakavasti suhtautuvalta ehdokkaalta huomaamatta, että EU:n keskeisten toimielinten "presidentit" ovat kriisivuosien mittaan yhä määrätietoisemmin ja yhä avoimemmin ajaneet talous- ja rahaliiton syventämistä yhä tiiviimmin ja yhä kattavammin "Brysselin" ohjaukseen.

EU:n neuvoston, komission, euromaiden talousministereiden euroryhmän sekä euromaiden keskuspankin EKP:n "presidentit" ovat yhdessä ja erikseen laatineet toinen toistaan kattavampia "tiekarttoja" etenkin euromaiden tiivistämiseksi eri tavoin vastuuseen toinen toistensa talous- ja rahavaikeuksista.

Aina yhteisvastuullista velkarahoitusta ja tosiasiallisia tulonsiirtoja myöten.

EKP toteuttaa paraikaakin omanlaistaan vaivihkaista euromaiden tulojen ja varallisuuden uudelleenjakoa ja riskien tasaamista euromaiden välillä. EKP:n versio tulonsiirtounionista käy toteen sitä mukaa kuin sen jättiläismäiset valtionlainaostot tekevät eurovaltioiden korkoeroista selvää jälkeä.

Velkaisimmat eurovaltiot saavat Kreikkaa ja Kyprosta lukuun ottamatta EKP:n tuella uutta velkarahoitusta halvemmalla kuin milloinkaan aikaisemmin. Tämä yhteensä miljardien eurojen arvoinen rahoitustuki näyttää syntyvän tyhjästä, mutta se ei sada ilmaiseksi taivaalta.

EKP ottaa nämä tukimiljardit omin luvin esimerkiksi kaikkien euromaiden säästäjiltä ja jakaa ne mielensä mukaan – joskin toki muodollisesti mutkan kautta – ylivelkaisten valtioiden alijäämien rahoittamiseen.

Suomenkin säästävät kotitaloudet osallistuvat tällaisen rahapolitiikan nimissä toteutettavan jättiläismäisen tulonsiirron maksamiseen. Samaan tapaan kuin ovat aiemmissa kriisitoimissa osallistuneet suurten EU-maiden pankkien pelastamiseen turvaan kriisimaiden luottoriskeistä.

Ilman, että vaaliehdokkailla olisi tällaiseen kaikkien aikojen puhallukseen nokan koputtamista.

"Jaa" eurolle on "jaa" liittovaltiolle

Euron ongelmista ja euroalueen vaivihkaisesta liittovaltiokehityksestä kumpaisestakin samaan aikaan vaikeneminen ei ole järin johdonmukaista, vaikka siltä tuntuisi, ja vaikka kummastakin on etenkin vaalien alla epäilemättä houkuttelevampaa vaieta kuin lausua jokin selkeä kanta.

Kuudetta vuotta eli pitkälti yli yhden vaalikauden jatkuneen eurokriisin ja toinen toistaan kalliimpien kriisitoimien jälkeen kai ani harva ehdokas tohtii enää tulkita, että euro on valuuttajärjestelynä kaikin puolin verraton vakauden ja kasvun tae.

Samoin euroalueen tapahtumia edes pintapuolisesti seurannut ehdokas tuskin enää tohtii ihmetellä, mitä ihmeen liittovaltiokehitystä on muka meneillään.

Nämä kaksi ilmiötä pitäisi jopa poliitikon kyetä yhdistämään ja tarkastelemaan niitä rinta rinnan, ja valita, hyväksyäkö euro ja liittovaltiokehitys vai torjuako molemmat. "Jaa" eurolle mutta "ei" liittovaltiolle on pitkän päälle mahdoton epäyhtälö ja itsepetosta.

Näin ainakin siinä tapauksessa, että ylimmät ja oikeaoppisimmat europäättäjät sekä kasvava joukko EU:n toimielimistä aidosti riippumattomia eurotalouden asiantuntijoita on oikeassa.

Heidän mukaansa ainoa keino saattaa euro ja rahaliitto kestävälle ja vakaalle perustalle on muuttaa itsenäisten kansallisvaltioiden valtioliitto ainakin keskeisiltä toiminnoiltaan liittovaltion kaltaiseksi keskitetyksi valtarakennelmaksi yhteisine budjetteineen, veronkanto-oikeuksineen, tulonsiirtokeinoineen ja yhteisine velkarahoituksineen.

Jos tällainen tulkinta on oikeilla jäljillä, pitäisi euron kannalla olevan samaan hengenvetoon antaa puoltolause myös liittovaltiokehitykselle. Mutta jos taas liittovaltio ei käy, pitäisi saman tien löytyä kanttia etsiä vaihtoehtoja myös eurolle.

Mutta niin kauan kuin pääpuolueet ja niiden ehdokkaat eivät halua vaivata äänestävää yleisöä tällaisilla kysymyksillä, on äänestäjän ehkä viisainta varautua talouden pysyvään epävakauteen – ja "eurokraattien vallankaappauksen" hiljaiseen jatkumiseen.

Ja jatkaa kyykkyharjoituksia.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    2. 2

      Google kertoi suursatsauksista Suomeen: 600 miljoonaa Haminaan, 255 megawattia uusiutuvaa energiaa

    3. 3

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    4. 4

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    5. 5

      Google-diili työllistää 200 tuulipuiston rakentajaa – myös Haminaan palkataan lisää väkeä

    6. 6

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    7. 7

      USA:n keskuspankki jatkaa markkinoiden rauhoittelua rahaa pumppaamalla

    8. 8

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    9. 9

      Google kouluttaa SAK:n kanssa digitaitoja työntekijöille – ”Tämä ei ole mikään perinteinen ATK-koulutus”

    10. 10

      Kostotoimien mahdollisuus Lähi-idässä nostaa jälleen öljyn hintaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    2. 2

      Google kertoi suursatsauksista Suomeen: 600 miljoonaa Haminaan, 255 megawattia uusiutuvaa energiaa

    3. 3

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    4. 4

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    5. 5

      Diesel menetti tukensa, maksajina kuljetusala ja syrjäkylien autoilijat – Professori: ”Siinä mielessä ympäristöteko, että hinta nousee”

    6. 6

      Uhkaako verokorttisi tuloraja ylittyä – toimi näin!

    7. 7

      Asumisen kulut nousevat kohisten: Rovaniemi 3 400, Kempele 2 300 euroa – katso 59 kunnan lista

    8. 8

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    9. 9

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    10. 10

      Merivoimien neljä uutta laivaa rakennetaan turvallisuussyistä Raumalla – luvassa satoja uusia työpaikkoja: ”laidasta laitaan väkeä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaiset kärkkyivät puolen miljoonan euron perintöä – terävä vanhus jätti heidät nuolemaan näppejään

    2. 2

      Maksamisen muutos yllätti OP:n asiakkaat – Tertulta meni kerralla lukkoon koko perheen tilit

    3. 3

      Näin maksaminen korteilla ja verkossa muuttuu lauantaina – ”Minkään ei tulisi viikonlopun aikana räjähtää”

    4. 4

      Näin paljon suomalaisilla on rahaa tilillään – ekonomisti kertoo, mikä on järkevä määrä

    5. 5

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    6. 6

      Osuuspankin asiakaspalvelu meni tukkoon – asiakkaat ihmettelivät pankin lähettämää tekstiviestiä

    7. 7

      Kohua herättänyt sähköyhtiö Caruna nostaa jälleen siirtomaksua – Omakotiliitto parahti: ”Pöyristyttävää”

    8. 8

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    9. 9

      Yksinhuoltajan lompakko lihoo, keskituloinen perhe kaivaa kuvetta – katso tästä budjettiehdotuksen voittajat ja häviäjät

    10. 10

      Autoalan yrittäjä lähti koeajolle ja ”hakemaan rahoja” – runneltu Mersu löytyi viikon päästä, takakontissa inhottava yllätys

    11. Näytä lisää