Pörssiuutiset

Kaksi liian vaikeaa kysymystä vaaleihin

Julkaistu:

Analyysi
Vaaleihin on enää viikko aikaa, mutta ainakin pääpuolueet ja niiden ehdokkaat vaikenevat visusti ainakin kahdesta Suomenkin talouden kohtalon kysymyksestä ja todellisesta rakenneongelmasta: euron haitoista ja euroalueen vaivihkaisesta liittovaltiokehityksestä.
Vaaliväittelijät ja muut eduskuntaan pyrkivät ehdokkaat ovat puhuneet paljon Suomen talouden rakenneongelmista ja esittäneet toinen toistaan ympäripyöreämpiä ehdotuksia Suomen kilpailukyvyn ja julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaviksi rakenneremonteiksi.

Siitä ei ole vielä syntynyt kovin tarkkaa kuvaa, mitä nämä pikaista korjausta kaipaavat talouden rakenteet kunkin puolueen tai yksittäisen ehdokkaan sanavarastossa tarkoittavat. Siksi sekin on jäänyt suurelta osin epämääräiseksi, mitä näiden rakenteiden korjaaminen tarkoittaisi.

Sen sijaan on käynyt vaikeuksitta selville, että yksikään suuren puolueen vaaliohjelma ei kajoa sanallakaan Suomen talouden kenties vaikeimpaan rakenneongelmaan, euroon.

Kansantalouden kilpailukyvystä ja sen kohentamistarpeista kyllä riittää puhetta, mutta ei sanaakaan siitä, mikä vaikutus etenkin Saksan kanssa yhteisestä valuutasta on ollut Suomen talouden kilpailukyvylle tai miten euro vaikuttaa kilpailukyvyn korjausyrityksiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Eikä sanaakaan siitäkään, että talouskeskustelussa vilisevät vaatimukset ja ehdotukset Suomen kilpailukyvyn kohentamiseksi ovat niin epämääräisiä ja vaikeita kuin ovat juuri siksi, että yhteisvaluutta on käytännössä kytkenyt kansantalouden keskeisen joustomekanismin eli valuuttakurssin pois pelistä.

Kansantalouden kilpailukyvyn korjailu ilman kansallisen valuutan joustovaraa on kuin kyydin pehmentäminen autossa, josta on juuri ennen kuoppaista tieosuutta poistettu pyörien jousitus ja penkkien pehmusteet.

Nyt kuoppaista kyytiä on suuren hämmästyksen vallitessa tarkoitus pehmentää ei suinkaan jousitusta palauttamalla vaan kyytiläisten jalka- ja istumalihaksia trimmaamalla. Kun kulkupeli ei jousta, kyytiläinen joustaa – ja kun euro ei jousta, sinä joustat.

Euro syventänyt kilpailukykykuilua

Valuuttakurssin vaikutus vientihakuisen talouden kasvumahdollisuuksiin ei ole edes euroaikana salaisuus saati salatiedettä. Se on päinvastoin yksi euroalueen keskuspankin EKP:n hiljan aloittamien laajamittaisten valtionlainaostojen tärkeä yllyke.

EKP yrittää tukea euroalueen ulkoista kilpailukykyä ja samalla vauhdittaa inflaatiota varta vasten euron arvoa heikentämällä. Euro onkin viime kuukausina heikentynyt suhteessa esimerkiksi Yhdysvaltain dollariin ja dollaria seuraavaan Kiinan juaniin, ja euroalueen vientiylijäämä onkin kasvanut suuremmaksi kuin milloinkaan.

Euroalueen vientiteollisuus on saanut tilaisuuden myydä tuotteitaan euroalueen ulkopuolisille markkinoille euron heikkenemisen verran edullisemmin. Samoin euromaiden kotimarkkinoilla toimivat yritykset ovat hyötyneet, kun tuonti euroalueen ulkopuolelta on muuttunut euron heikkenemisen verran kalliimmaksi.

Suomenkin yritykset ovat toki saaneet osansa euron heikkenemisen tuottamasta kilpailuedusta, mutta tämä on parantanut niiden asemia ainoastaan niiden euroalueen ulkopuolella kohtaamaa kilpailua vastaan.

Sen sijaan euron heikkeneminen ei ole vähääkään vaikuttanut suomalaisyritysten kilpailukykyyn suhteessa vaikkapa saksalaisyrityksiin.

Sekään ei ole salaisuus tai arvoitus vaan päinvastoin kilpailukykypuheissa alituisesti toistuva perusviesti, että Suomen suhteellinen kustannus- ja hintakilpailukyky on suunnilleen euroajan alusta asti heikentynyt erityisen voimakkaasti suhteessa Saksan kilpailukykyyn. Saksa onkin koko euroalueen vahvin talous, ja se on myös useimpien kilpailukykyvertailujen mallimaa.

Siitä kilpailukykyvertailijat eivät sen sijaan sano yleensä mitään, että kansallisten kelluvien valuuttojen oloissa samanlaisia kilpailukykykuiluja olisi likimain mahdoton saada aikaan kuin nyt euromaiden välille on revennyt.

Saksan ja useimpien muiden euromaiden väliset kilpailukykyerot olisivat automaattisesti vahvistaneet Saksan kansallista valuuttaa ja heikentäneet Suomen ja muidenkin maiden valuuttoja. Näin kilpailuerot olisivat automaattisesti tasoittuneet eivät jatkaneet eriytymistään.

Nyt kaikkien euromaiden yhteinen euro on estänyt valuuttakurssien avulla toteutuneet talouden automaattiset joustot ja korjausliikkeet. Saksa on vahvistunut vahvistumistaan ja Suomi ja useimmat muutkin Saksaa heikommat euromaat ovat heikentyneet heikentymistään.

Tämä rakenneongelma ei johdu saksalaisten ahkeruudesta ja muiden laiskuudesta vaan eurosta.

Tulonsiirrot ovat jo täyttä totta

Toinen ainakin pääpuolueiden ja niiden ehdokkaiden visusti vaikenema Suomellekin kohtalokkaan suuri kysymys koskee Euroopan unionin (EU) ja erityisesti euromaiden talous- ja rahaliiton kaiken aikaa etenevää vaivihkaista liittovaltiokehitystä.

Se on tuskin jäänyt yhdeltäkään Suomen ja euroalueen tulevaisuuteen vakavasti suhtautuvalta ehdokkaalta huomaamatta, että EU:n keskeisten toimielinten "presidentit" ovat kriisivuosien mittaan yhä määrätietoisemmin ja yhä avoimemmin ajaneet talous- ja rahaliiton syventämistä yhä tiiviimmin ja yhä kattavammin "Brysselin" ohjaukseen.

EU:n neuvoston, komission, euromaiden talousministereiden euroryhmän sekä euromaiden keskuspankin EKP:n "presidentit" ovat yhdessä ja erikseen laatineet toinen toistaan kattavampia "tiekarttoja" etenkin euromaiden tiivistämiseksi eri tavoin vastuuseen toinen toistensa talous- ja rahavaikeuksista.

Aina yhteisvastuullista velkarahoitusta ja tosiasiallisia tulonsiirtoja myöten.

EKP toteuttaa paraikaakin omanlaistaan vaivihkaista euromaiden tulojen ja varallisuuden uudelleenjakoa ja riskien tasaamista euromaiden välillä. EKP:n versio tulonsiirtounionista käy toteen sitä mukaa kuin sen jättiläismäiset valtionlainaostot tekevät eurovaltioiden korkoeroista selvää jälkeä.

Velkaisimmat eurovaltiot saavat Kreikkaa ja Kyprosta lukuun ottamatta EKP:n tuella uutta velkarahoitusta halvemmalla kuin milloinkaan aikaisemmin. Tämä yhteensä miljardien eurojen arvoinen rahoitustuki näyttää syntyvän tyhjästä, mutta se ei sada ilmaiseksi taivaalta.

EKP ottaa nämä tukimiljardit omin luvin esimerkiksi kaikkien euromaiden säästäjiltä ja jakaa ne mielensä mukaan – joskin toki muodollisesti mutkan kautta – ylivelkaisten valtioiden alijäämien rahoittamiseen.

Suomenkin säästävät kotitaloudet osallistuvat tällaisen rahapolitiikan nimissä toteutettavan jättiläismäisen tulonsiirron maksamiseen. Samaan tapaan kuin ovat aiemmissa kriisitoimissa osallistuneet suurten EU-maiden pankkien pelastamiseen turvaan kriisimaiden luottoriskeistä.

Ilman, että vaaliehdokkailla olisi tällaiseen kaikkien aikojen puhallukseen nokan koputtamista.

"Jaa" eurolle on "jaa" liittovaltiolle

Euron ongelmista ja euroalueen vaivihkaisesta liittovaltiokehityksestä kumpaisestakin samaan aikaan vaikeneminen ei ole järin johdonmukaista, vaikka siltä tuntuisi, ja vaikka kummastakin on etenkin vaalien alla epäilemättä houkuttelevampaa vaieta kuin lausua jokin selkeä kanta.

Kuudetta vuotta eli pitkälti yli yhden vaalikauden jatkuneen eurokriisin ja toinen toistaan kalliimpien kriisitoimien jälkeen kai ani harva ehdokas tohtii enää tulkita, että euro on valuuttajärjestelynä kaikin puolin verraton vakauden ja kasvun tae.

Samoin euroalueen tapahtumia edes pintapuolisesti seurannut ehdokas tuskin enää tohtii ihmetellä, mitä ihmeen liittovaltiokehitystä on muka meneillään.

Nämä kaksi ilmiötä pitäisi jopa poliitikon kyetä yhdistämään ja tarkastelemaan niitä rinta rinnan, ja valita, hyväksyäkö euro ja liittovaltiokehitys vai torjuako molemmat. "Jaa" eurolle mutta "ei" liittovaltiolle on pitkän päälle mahdoton epäyhtälö ja itsepetosta.

Näin ainakin siinä tapauksessa, että ylimmät ja oikeaoppisimmat europäättäjät sekä kasvava joukko EU:n toimielimistä aidosti riippumattomia eurotalouden asiantuntijoita on oikeassa.

Heidän mukaansa ainoa keino saattaa euro ja rahaliitto kestävälle ja vakaalle perustalle on muuttaa itsenäisten kansallisvaltioiden valtioliitto ainakin keskeisiltä toiminnoiltaan liittovaltion kaltaiseksi keskitetyksi valtarakennelmaksi yhteisine budjetteineen, veronkanto-oikeuksineen, tulonsiirtokeinoineen ja yhteisine velkarahoituksineen.

Jos tällainen tulkinta on oikeilla jäljillä, pitäisi euron kannalla olevan samaan hengenvetoon antaa puoltolause myös liittovaltiokehitykselle. Mutta jos taas liittovaltio ei käy, pitäisi saman tien löytyä kanttia etsiä vaihtoehtoja myös eurolle.

Mutta niin kauan kuin pääpuolueet ja niiden ehdokkaat eivät halua vaivata äänestävää yleisöä tällaisilla kysymyksillä, on äänestäjän ehkä viisainta varautua talouden pysyvään epävakauteen – ja "eurokraattien vallankaappauksen" hiljaiseen jatkumiseen.

Ja jatkaa kyykkyharjoituksia.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Reservin suuruus on huolestuttava”

    3. 3

      Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

    4. 4

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    5. 5

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    6. 6

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    7. 7

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    8. 8

      Tällaisia palkkoja hoiva-alalla maksetaan – kunnissa isommat palkat ja pidemmät lomat, erot yksityisiin jopa satoja euroja

    9. 9

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    10. 10

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    3. 3

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    4. 4

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    5. 5

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Reservin suuruus on huolestuttava”

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    8. 8

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    9. 9

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    10. 10

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kulta Katriina mainosti herkällä kuvalla – somessa puhkesi täysi myrsky

    2. 2

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    3. 3

      Ravintolabisnes vei Janin, 44, konkurssiin ja vuosikausien ulosottoon – teki juuri miljoonakaupat

    4. 4

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    5. 5

      Hyvätuloinen pariskunta vietti komeat häät lainarahalla – lopulta käsiin levisi 430 000 euron velkapotti

    6. 6

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    7. 7

      Lento myöhästyi 3 tuntia, eikä Ulla, 53, ehtinyt pitkälle jatkolennolleen – OP tai Finnair eivät korvaa yli 700 euron lisäkuluja

    8. 8

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    9. 9

      Kohutun hoivayhtiö Attendon osake syöksyy – tulos alitti alhaisimmatkin ennusteet

    10. 10

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    11. Näytä lisää