Pörssiuutiset

Kumpi on velkaa, Kreikka vai Saksa?

Julkaistu:

Analyysi
Kreikan hallitukset ja tuomioistuimet ovat aika ajoin jo vuosien ajan muistuttaneet Saksaa 1940-luvun miehitysvuosilta rästissä olevista veloista. Tuore kreikkalaisselvitys arvioi Saksan sotarästien arvon jo suuremmaksi kuin Kreikan valtiolla on velkaa Saksalle ja muille kriisirahoittajille.


Saksa ja muut euromaat painostavat Kreikkaa hoitamaan taloutensa kuntoon ja kantamaan vastuunsa kriisiaikaisista veloistaan Saksalle ja muille kriisirahoittajille Suomea myöten.

Kreikka puolestaan muistuttaa Saksaa toisen maailmansodan aikaista veloista – jotka Saksalla on ainakin kreikkalaistulkinnan mukaan yhä rästissä.

Yhtälön kumpikin puoli on monipuolisesti vaikea ja niin monella tapaa tulkinnallinen, ettei yhtä ainoaa lopullista totuutta kiistakysymyksiin hevin löydy. Siitä kiistely sen sijaan kertoo harvinaisen selkeää selkokieltä, että näin eurokriisi ja kansojen välinen syyttely ja soimaaminen repivät euromaiden yhteishenkeä.

Kreikan valtion ankea rahoitusasema ja hirmuinen velkalasti ovat kiistattomia tosiasioita, joita edes Kreikan hallitus ei yritä saati edes halua kiistää. Sen sijaan räikeän ylivelkaisuuden syyt ovat suurelta osin epävarmoja ja joka tapauksessa tulkinnallisia tai jopa kiistanalaisia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Uutta tulkinnan ja kiistan aihetta velkakuorman kertymisestä syntyi viime viikon lopulla, kun Kreikan toinen valtiovarainministeri Dimitris Mardas esitteli parlamentissa uuden selonteon aiheesta. Aiheesta kertoi alkuviikosta esimerkiksi saksalaislehti Der Spiegel.

Selonteon mukaan yksi syiden ja seurausten ketju juontaa toisen maailmansodan aikoihin – ja Saksaan. Tai tarkemmin sanottuna Saksan miehitysjoukkojen Kreikassa harjoittamaan tuhotalouteen.

Saksan sodanaikaiset hirmuteot ja Saksan Kreikassakin miehitysvuosina harjoittama tuhoisa komentotalous ovat yhtä kiistattomia tosiasioita kuin Kreikan valtion ylivelkaisuus.

Sen sijaan näiden tosiasioiden yhdistäminen toisiinsa on kiistanalainen tulkinta – jolle tuore kreikkalaisselvitys antaa entistäkin muhkeamman hintalapun.

Kumpi velkoo ja kumpi maksaa?

Kreikan eri hallitukset ja tuomioistuimet ovat aika ajoin muistuttaneet Saksan sodanaikaisista rästiveloista jo vuosien ajan. Ja yhtä usein Saksan eri hallitukset ovat torjuneet rästimuistutuksia aiheettomina.

Arviot Saksan sotarästeistä ovat vaihdelleet joistakin kymmenistä miljardeista nykyeuroista ylöspäin sen mukaan, mitä taloustuhoja, velkoja ja niiden vaikutuksia laskelmat ovat koskeneet.

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen asiantuntijaryhmän laatima tuore selonteko esittelee toistaiseksi suurimman luvun.

Sen mukaan Kreikalla on sota-aikaisia rästisaatavia Saksalta yhteensä lähes 280 miljardin nykyeuron arvosta. Summa on suurempi kuin Kreikan valtiolla on omassa velkapiikissään viime kriisivuosien aikaista kriisirahoitusta.

Kreikan valtiolla oli viime vuoden lopussa erityyppisiä velkoja yhteensä vajaat 325 miljardia euroa. Summasta yhteensä noin 220 miljardia euroa on Kreikan valtion kriisiaikaista velkaa muille eurovaltioille ja näiden takaamille kriisirahastoille sekä Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle.

Euromaat ovat jakaneet kriisirahoituksen taakkaa keskenään suhteessa kunkin euromaan kansantalouteen. Saksan talous on ylivoimaisesti euroalueen suurin, joten Saksa on suoraan ja epäsuorasti myöntänyt ja taannut suurimman osuuden Kreikan vastaanottamasta kriisirahoituksesta.

Kreikkalainen kysymys kuuluukin, kumpi on enemmän velkaa toiselleen, Saksa vai Kreikka.

Jos odottamatta myös Saksan vastaus kallistuisi tuoreen kreikkalaisselvityksen tulkintaan, ja jos Saksa maksaisi selvityksen esittämän rästisumman, voisi Kreikka maksaa hätäluottonsa ei vain Saksalle vaan myös Suomelle, muille eurovaltioille ja IMF:lle.

Kymmenestä miljardista ylöspäin

Saksan miehitysjoukot pitivät Kreikkaa komennossaan vuosina 1941–44 eli suurimman osan toista maailmansotaa. Nuo vuodet olivat hirmuvallan sekä pelon ja kauhun vuosia, joita näyttää olevan Kreikassa yhtä vaikea unohtaa kuin niitä on Saksassa vaikea muistella.

Inhimillisen kärsimyksen ja julmuuksien lisäksi sota-aika oli Kreikassa talousterrorin aikaa. Saksan miehitysjoukkojen komennossa Kreikan talous joutui verrattomasti karmeampaan kaaokseen kuin sodan jälkeen Kreikan omassa hoidossa edes viime vuosien kriisin edellä.

Huima arvio Saksan yhteensä lähemmäs 280 miljardin euron sotarästeistä koostuu useista eristä.

Selkein ja todennäköisesti myös kiistattomin on arviolta hieman yli kymmenen miljardin euron pakkolaina, jonka Saksan miehitysjoukot ottivat omien miehityskulujensa kattamiseen Kreikan keskuspankilta. Se on ainakin kreikkalaistulkinnan mukaan yhä maksamatta.

Tuota merkittävästi suurempiin summiin kreikkalaislaskelmat päätyvät arvioimalla esimerkiksi joukkoteloituksissa surmattujen kreikkalaiskansalaisten perheille koituneita menetyksiä ja niiden korvauksia.

Sekin on ollut aiemmin tiedossa, että Saksan miehitysjoukot tuhosivat ja takavarikoivat suuren määrän kreikkalaisia muinaismuistoja ja antiikin aikaisia taide-esineitä. Uutta on sen sijaan, että tilintarkastustuomioistuimen asiantuntijat ovat tiettävästi ensi kertaa koonneet nämäkin menetykset kirjoihin ja kansiin sekä arvioineet tällekin hintalapun.

Samoin arviot miehitysjoukkojen vetäytymisvaiheessa aiheuttamista tuhoista päätyvät suuriin vahinkoihin ja vastaavasti suuriin korvausvaateisiin. Vetäytyvien saksalaisjoukkojen taktiikka oli periaatteessa sama kuin Suomen Lapissa mutta menetelmät ja näin ollen myös vahingot vielä karkeampia ja perusteellisempia.

Hyperinflaatio tuhosi drakman

Aiemmin esimerkiksi analyysijulkaisu Grant's Interest Rate Observer on kuvannut lukijoilleen eurokriisin monimutkaisia ja traumaattisia taustoja kertomalla, minkälaista talous- ja rahapolitiikkaa Saksan miehitysjoukot harjoittivat sotavuosina Kreikassa.

Julkaisun mukaan miehittäjät aiheuttivat Kreikassa erittäin mittavaa epäsuoraa vahinkoa saattamalla maan rahaolot täysin sekasortoiseen tilaan. Sekasorto kiteytyi hirmuiseen hyperinflaatioon, joka romutti drakman ostovoiman käytännössä kokonaan – ja aiheutti esimerkiksi suurta nälänhätää ja jopa 300 000 kansalaisen nälkäkuoleman.

Saksalaismiehittäjät pakottivat julkaisun mukaan Kreikan keskuspankin toteuttamaan eräänlaista rahapolitiikan "kvantitatiivista kevennystä" eli suomeksi sanottuna painamaan rahaa niin miehitysjoukkojen kuin Kreikan oman hallinnon menoihin. Kun samaan aikaan tavaroiden ja palveluiden tarjonta supistui muiden miehityshaittojen ja sotavahinkojen takia, nousivat hinnat yhtä jyrkästi kuin drakma menetti ostovoimaansa.

Juuri ennen miehityksen alkamista kreikkalainen ostaja joutui maksamaan yhdestä Englannin punnasta noin 1 200 drakmaa, mutta muutaman miehitysvuoden päätteeksi yhdestä punnasta oli pulitettava 71 biljoonaa (eli miljoonaa miljoonaa) drakmaa.

Julkaisun lainaamat luvut ovat peräisin taloushistorioitsijan Mark Mazowerin tutkimuksista.

Tosin sota-aikaisen hyperinflaation sen enempää kuin muidenkaan talousvahinkojen muisteleminen eivät välttämättä johda Saksan katumusmaksuihin tai muihin hyvityksiin. Eivät ainakaan yhtä varmasti kuin ne heikentävät Kreikan ja muiden euromaiden välejä.

Siitä huolimatta sota-aikaiset traumat ovat taas esillä niin Kreikassa kuin Saksassa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    3. 3

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    4. 4

      Ranska kiistää huhut: Renaultin ja Nissanin fuusio ei ole työn alla

    5. 5

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    6. 6

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    7. 7

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    8. 8

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    9. 9

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    10. 10

      Syyttäjä: Purkualan yritys pilasi ympäristöä varastoimalla tuhansia tonneja jätettä ilman lupaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    3. 3

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    4. 4

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    5. 5

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    6. 6

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    7. 7

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    8. 8

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Kokenut asianajaja antaa neuvon, jolla välttää perintöriidat ja mahdollisesti säästää sievoisesti rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää