Eihän puhuta Kreikasta ennen vaaleja, eihän

Julkaistu:

Analyysi
Kreikan kriisi on Suomen vaalitaistoa käyville poliitikoille epämieluisa puheenaihe. Kiusallista aihetta ei voi kuitenkaan vältellä kuin korkeintaan juuri ja juuri vaalien yli. Seuraava hallitus saa ensi töikseen eteensä vaikean valinnan: Kreikan uusi rahoituspaketti, velka-armahdus tai euron osittainen hajoaminen.
Suomen eduskuntavaalit pidetään kahden viikon kuluttua, ja ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla. On siinä ja siinä, pysyykö ainakin kaikkien suurimpien puolueiden kammokysymys Kreikan kohtalosta poissa otsikoista – ja äänestäjien mielestä – nippa nappa edes vaalien yli.

Ainakin Kreikka pysynee poissa suurimpien puolueiden puheenjohtajien ja muidenkin ehdokkaiden vaalipuheista niin kauan kuin puheenaiheet pysyvät heidän valittavissaan. Mutta vaikka Kreikka ja kriisi pysyisivät vaaleihin asti poissa otsikoista, on tällainen sattuman tuoma vaalirauha tilapäinen.

Todennäköisesti Kreikka palaa otsikoihin viimeistään pian vaalien jälkeen, ja se voi helposti olla Suomen seuraavan hallituksen ensimmäinen todellinen päänsärky. Siitä riippumatta, mitä Suomen seuraava pääministeri uusine hallituksineen tällaisesta tulikasteesta tuumaa.

Kriisi palaa otsikoihin melkoisen varmasti viimeistään, kun Kreikan valtion kassa tyhjenee – tai, kun alkaa vääntö Kreikan seuraavasta rahoitusohjelmasta, "Kreikka-kolmosesta" ja mahdollisesta velka-armahduksesta.

Kreikan kassa tyhjenee näillä näkymin suurin piirtein samaan aikaan kuin Suomen kansa käy vaaliuurnilla. Ja Kreikan seuraavasta rahoitusohjelmasta tai velkasaneerauksesta kiistellään viimeistään kesällä.

Odotettavissa onkin vaikeaa vääntöä, joka voi yhtä hyvin helpottaa kriisiä tai kärjistää sen uudestaan aina Kreikan euroeroon asti.

Suomen vaalien jälkeen työnsä aloittava uusi hallitus joutunee vasten tahtoaan likimain ensi töikseen ottamaan kantaa, takaako Suomi vielä kolmannenkin Kreikan rahoitusohjelman, suostuuko Suomi antamaan aikaisempia tukiluottoja anteeksi vai painostaako Suomi mieluummin Kreikan ulos eurosta.

Sipilä kieli keskellä suuta

Kreikka-kysymykset lienevät suurten puolueiden puheenjohtajista hankalimpia keskustan Juha Sipilälle. Ainakin kahdesta syystä.

Keskusta oli hallitusvastuussa ja vieläpä pääministeripuolue vuoden 2010 keväällä, kun Suomikin lähti mukaan keskeisiltä osin EU:n tärkeimpiä taloussopimuksia rikkoviin tai ainakin niitä kiertäviin ja venyttäviin kriisitoimiin.

Suomi sotkeutui Kreikan ja myöhemmin muidenkin kriisimaiden "pelastamiseen" alun perin keskustalaisen pääministerin Matti Vanhasen ja hänen seuraajansa Mari Kiviniemen johdolla. Kummankin aisaparina alkuperäisiä kriisitoimia junaili valtiovarainministerinä kokoomuksen Jyrki Katainen.

Toki kriisitoimet ja niiden toteutustavat olivat muiden kuin Vanhasen, Kiviniemen tai Kataisen keksintöä, mutta heidän johdollaan Suomi lähti niihin mukaan.

Siitä huolimatta, että samalla Suomikin otti kantaakseen toisen jäsenvaltion velkoja ja vastuita, vaikka EU:n perustuslakia vastaavan perussopimuksen mukaan ei olisi pitänyt. Ja siitäkin huolimatta, että Kreikassa ja muissa kriisimaissa oli kyse pääosin Saksan, Ranskan ja muiden suurten pankkimaiden kansainvälisten suurpankkien riskiluotoista eikä suomalaisten pankkien saatavista.

Sipilä ei itse osallistunut keskustan saati maan hallituksen johtamiseen kriisitoimien alkaessa, joten hän voi ehkä juuri ja juuri väistellä vaikeimpia kysymyksiä jättämällä edeltäjiensä toimet ja tilannearviot kommentoimatta.

Mutta hänellä on toinenkin syy pitää kieli keskellä suuta.

Sipilä on kannatuskyselyjen perusteella Suomen todennäköisin seuraava pääministeri. Jos vaalitulos antaa katetta veikkauksille, joutuu hän pääministerinä tasapainoilemaan Suomen kantaa Kreikan seuraavaan rahoitusohjelmaan ja mahdolliseen uuteen velkasaneeraukseen.

Stubb ja Rinne "vastuunkantajina"

Muista puolueista Kreikka-kysymykset ja muut kriisitoimia koskevat kysymykset lienevät seuraavaksi vaikeimpia elleivät vielä vaikeampia kokoomukselle. Se on neljästä suuresta puolueesta ainoana ottanut osaa Suomen kriisivastuiden kasvattamiseen hallituksen keskeisillä ministeripaikoilla kriisitoimien alusta asti.

Ensin Katainen osallistui kriisitoimiin Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten valtiovarainministerinä, ja viime eduskuntavaalien jälkeen hän otti kriisitoimet johtoonsa uuden hallituksen pääministerinä.

Viime keväänä Katainen jätti puoluejohtajan ja pääministerin tehtävät kesken vaalikauden ja siirtyi Brysseliin EU-komission varapuheenjohtajan pestiin. Sen jälkeen pääministerinä on jatkanut puolueen puheenjohtajaksi noussut entinen eurooppaministeri Alexander Stubb.

On makuasia, onko Suomen osallistuminen kansainvälisten pankkien pelastamiseen ensin Kreikasta ja sittemmin muistakin kriisimaista enemmän keskustan vai kokoomuksen syytä tai ansiota.

Se on joka tapauksessa selvää, että sen enempää keskustan kuin kokoomuksen puheenjohtajat tai muutkaan ehdokkaat eivät voi kiistää puolueensa keskeistä osuutta Suomen kriisivastuiden kerryttämiseen. Tapahtuneen kuvaaminen "vastuunkantamiseksi" ei muuta asiaa.

Kovin paljon helpompia Kreikka-kysymykset tuskin ovat kolmannellekaan suurelle "vastuunkantajalle", sosiaalidemokraattiselle puolueelle.

Puolue arvosteli alkuperäisiä Kreikka-luottoja niin kauan kuin oli itse oppositiossa, mutta on itsekin sitonut Suomea yhä uusiin kriisivastuisiin siirryttyään viime vaalien jälkeen oppositiosta hallitukseen.

Sosiaalidemokraattien puheenjohtajat ovat viime vaaleista asti vuoron perään vastanneet kriisitoimien valmistelusta ja esittelystä kokoomusvetoisten hallitusten valtiovarainministereinä, ensin edellinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja viime keväästä lähtien Antti Rinne.

Rinne haastoi Urpilaisen puolueen johdosta esimerkiksi juuri kriisitoimia arvostelemalla, mutta on puheenjohtajana jatkanut pääpiirteissään samaa rataa kuin edeltäjänsä.

Ehkä sosiaalidemokraatit voivat väistellä kiperimpiä Kreikka-kysymyksiä sillä verukkeella, että puolue nousi hallitukseen vasta Suomen jo lähdettyä muiden johdolla mukaan kriisitoimiin. Väistely ei tosin muuta sitä, että Suomen suurimpia kriisivastuita puolue on itsekin ollut valmistelemassa.

Ei ole helppoa Soinillakaan

Perussuomalaiset on neljästä suuresta puolueesta ainoa, joka on ensimmäisistä Kreikan "pelastustoimista" alkaen edes joten kuten johdonmukaisesti arvostellut kriisitoimia EU-sopimusten ja Suomen edun vastaisiksi.

Puolue on ainoana suurista ollut koko kriisitoimien ajan oppositiossa, joten hallituksen toimien arvosteleminen on tavallaan kuulunut sen keskeisiin tehtäviin eduskunnassa. Silti Kreikka-kysymys on nyt entistä vaikeampi myös perussuomalaisten puheenjohtajalle Timo Soinille ja puolueen muille ehdokkaille.

Aiemmin puolue on vaatinut milloin Suomen yksipuolista irtautumista kriisitoimista ja milloin taas Kreikan tai muiden kriisimaiden erottamista eurosta. Nyttemmin vaatimukset ovat muuttuneet maltillisemmiksi, kun mielipidetiedustelut ovat väläytelleet mahdollista hallitusvastuuta.

Neljä vuotta sitten perussuomalaiset määritteli Kreikka-linjansa ennen vaaleja niin jyrkäksi, että silloinkin puolueen ulottuvilla ollut nousu hallitukseen tyssäsi juuri Kreikka- ja eurokysymyksiin. Hallitusta koonnut kokoomuksen Katainen piti tinkimättä kiinni kriisitoimien jatkamisesta, joten Soini joutui valitsemaan opposition ja "takinkäännön" välillä.

Nyt perussuomalaisten linjaukset tuntuvat loiventuneen ainakin sen verran, etteivät Soini tai muutkaan puolueen keskeiset vaikuttajat ole pitkään aikaan vaatineet Suomen tai edes Kreikan eroamista eurosta. Tosin edelleen voi tulla tulkintavaikeuksia, mitä kenenkin sanavarastossa tarkoittaa velkojen anteeksi antaminen tai uusien tukiluottojen myöntäminen.

Todennäköisesti Soini on varsin hyvin perillä siitä, että Suomen seuraava hallitus joutunee melkoisen pian vaalien jälkeen tulkitsemaan juuri tuollaisia sananparsia ja niiden merkitystä. Niinpä äkkijyrkkien linjausten ja vaikeimpien kysymysten välttäminen jättää enemmän liikkumatilaa hallitusneuvotteluihin kuin viime vaalien jälkeen.

Toki Soini tietää senkin, että osa puolueen kannattajista pettyy pahan kerran, jos kriisitoimia alusta asti vastustanut puolue ottaa seuraavassa hallituksessa osaa Kreikan uuteen rahoitusohjelmaan tai myöntyy minkäänlaisiin velka-armahduksiin. Sitä tuskin sanataiteilu muuksi muuttaa.

Todennäköisesti hän tietää senkin, että noiden vaikeiden vaihtoehtojen lisäksi tarjolla ei ehkä ole kuin vielä vaikeampi vaihtoehto: Kreikan hiillostaminen ulos eurosta ja tuottamuksellinen osallistuminen rahaliiton osittaiseen hajoamiseen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    3. 3

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    4. 4

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    5. 5

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    8. 8

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    9. 9

      Tilastokeskus: Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

    10. 10

      Näin kuihtuvalle pc-markkinalle syntyi miljoonabisnes Suomessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    4. 4

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    7. 7

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    8. 8

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Tilastokeskus: Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    2. 2

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    3. 3

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    4. 4

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    5. 5

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    8. 8

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    9. 9

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    10. 10

      Vietnamista pakolaisena tullut Mr. Hau on työllistänyt kymmeniä: ”Suomi antoi meille kaiken”

    11. Näytä lisää