Pörssiuutiset

Saksan kanssa yhtä mieltä – tasapainosta viis

Julkaistu:

Analyysi
Saksan liittokansleri Angela Merkel muistutti viikonloppuna Helsingissä, että Suomella ja Saksalla on euroalueen kriisissä yhteinen linja. Niin onkin: kumpikin penää talouteen tasapainoa mutta kehuu silti suurinta tasapainohäirikköä mallimaaksi. Tasapainosta ja muista viis, kunhan Saksan vienti vahvistuu.
Saksan talouspoliittinen johto on liittokansleri Angela Merkelin ja valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen johdolla peräänkuuluttanut talouden määrätietoista tasapainottamista siitä asti, kun kansainvälinen finanssikriisi muuttui eurokriisiksi viitisen vuotta sitten.

Heidän tulkintojaan vain lievästi pelkistäen ongelmat kärjistyivät Kreikassa ja muissa heikoimmissa euromaissa siksi, että nämä olivat ennen kriisiä päästäneet taloutensa liian pahasti pois tasapainosta. Niinpä niiden piti ryhtyä korjaamaan tuota tasapainoa.

Talouden tasapainohäiriöillä saksalaisjohtajat tarkoittavat yleensä vaikeuksiin joutuneen maan vaihtotaseen liiallista alijäämäisyyttä ja varsinkin julkisen talouden liiallista velkaantumista. Moraalivivahtein värittyneen tulkinnan mukaan alijäämät ovat likimain syntiä.

Saman tasapainotulkinnan toinen puoli ovat joidenkin muiden maiden ylijäämät. Niitä Saksan johto ei ole moittinut, sillä euroalueen ja nyttemmin koko maailman suurin vaihtotaseen ylijäämä on Saksalla. Se onkin talouden todellinen tasapainohäirikkö.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomen ja Saksan johtajat ovat ilmeisen yksimielisiä siitäkin, että Saksan tai sen puoleen minkään muunkaan ylijäämäisen vaihtotaseen maan ylijäämä ei ole ongelma vaan esimerkillinen osoitus talouspolitiikan onnistumisesta. Siihen pitäisi muidenkin pyrkiä.

Paha vain, että tällainen kaikkien maiden samanaikainen pyrkiminen vientivetoiseen kasvuun ja vaihtotaseen ylijäämäisyyteen ei voi onnistua. Yrittäminen synnyttää paraikaakin kansainväliseen talouteen samanlaisia jännitteitä ja riskejä, jollaiset viimeksi laukaisivat kriisin.

Yhtä mieltä Saksan tasapainotaidoista

Siinä liittokansleri Merkel osui oikeaan, että Suomen talouspolitiikan päättäjät ovat kriisin alusta asti olleet pääpiirteissään samaa mieltä saksalaisjohtajien kanssa: talouden tasapainohäiriöt on syytä päättäväisesti oikaista, ja se on tehtävä alijäämiä pienentämällä.

Samanlaisille tulkinnoille on tullut vahvaa tukea Brysselistä ja Frankfurtista, sillä myös EU-komissio ja euroalueen keskuspankki EKP ovat vaatineet talouden epätasapainojen korjaamista saksalaismallin mukaista "talouskuria" kiristämällä.

Talouden tasapainottamista ovat tapailleet ja muiltakin euromailta peräänkuuluttaneet kaikki Suomen kriisivuosien hallitukset siitä riippumatta, ovatko avainministereiden paikoilla toimineet keskustan Matti Vanhanen ja Mari Kiviniemi, kokoomuksen Jyrki Katainen ja Alexander Stubb tai sosiaalidemokraattien Jutta Urpilainen ja Antti Rinne.

Kriisivuosien kuluessa Suomen talouspolitiikan johtajien kanta talouden tasapainovaatimuksiin on pysynyt järkähtämättä Saksan linjalla. Mutta suomalaisjohtajien suhde tasapaino-ongelmiin on muuttunut entistä läheisemmäksi ja omalla karulla tavallaan vielä läheisemmäksi kuin Saksan johtajien suhde.

Suomen talouspäättäjät toki peräänkuuluttavat edelleen Kreikkaa ja muita kriisimaita ponnistelemaan talouden tasapainottamiseksi, mutta nyt he lisäksi kantavat kasvavaa huolta Suomen talouden omistakin tasapainohäiriöistä.

Tämän kasvavan huolen ja kriisimaiden patistelun yhteinen nimittäjä on yksipuolinen keskittyminen alijäämiin ja niiden oikaisemiseen.

Tasapainohäiriön toinen puoli ovat alijäämiä vastaavat ylijäämät, mutta ylijäämät jäävät edelleen tyystin huomiotta tai ne esiintyvät jopa kannustavana esimerkkinä talouspolitiikan onnistumisesta.

Suomi ja Saksa näyttävät olevan yhtä mieltä siitäkin, että Saksan harjoittama talouspolitiikka on ollut vientivetoisine kasvumalleineen kerrassaan onnistunutta. Siitä huolimatta, että Saksa on euroalueen ja koko maailman talouden suurin tasapainohäirikkö.

Saksan vaihtotase vaikuttaa kaikkiin

Saksan vaihtotaseen ylijäämä on suurempi kuin milloinkaan. Se on suurempi kuin Kiinan ja Japanin vastaavat ylijäämät ovat yhteensä tai olivat edes ennen finanssikriisin puhkeamista. Se on suurimpia ja selkeimpiä merkkejä kansainvälisen talouden uusista tasapainohäiriöistä.

Viime vuonna Saksa tienasi tavaroiden ja palveluiden viennistä liki 220 miljardia euroa enemmän kuin se osti itse muiden maiden tuotantoa ja palveluita. Ylijäämää kertyi likimain kahdeksan prosenttia suhteessa viime vuoden kokonaistuotannon arvoon.

Jos kyse olisi Suomen kaltaisesta euroalueen pikkumaasta, ja jos moinen ylijäämä olisi syntynyt vahvasta talouskasvusta nauttivassa maailmassa ja vieläpä aidosti avoimilla markkinoilla reilusti kilpailemalla, olisi se hieno saavutus.

Mutta kyse ei ole pikkumaasta, eikä saavutus ole syntynyt vahvasta talouskasvusta nauttivassa maailmassa eikä oikeastaan aidosti ja reilusti kilpailemallakaan, joten moinen ylijäämä on ennemmin ongelma kuin ratkaisu.

Saksan kansantalous on Länsi-Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin, joten sen ulkoisella tasapainolla – tai sen puutteella – on poikkeuksellisen suuri merkitys kaikille muillekin maille Suomea myöten.

Sen hirmuinen ylijäämä edellyttää, että jossakin muualla on yhtä hirmuisesti alijäämää. Niinpä kansainvälisen talouden uumenissa muhii paraikaakin tavara- ja rahavirtojen tasapainohäiriö vailla vertaa. Vaikka edellisenkin kriisin poteminen on yhä kesken.

Myös EKP heikentää tasapainoa

Talouskasvu on kautta maailman vaimeaa tai vaimenee entisestään, kun Yhdysvaltain tavallista vaisumpi elpyminen menettää voimaansa, Länsi-Eurooppa ja Japani potevat pitkittynyttä anemiaa ja useimpien muidenkin maiden talouskasvu hidastuu.

Tällaisissa oloissa Saksan valtaisa vaihtotaseen ylijäämä tarkoittaa muutoinkin niukan kasvun rohmuamista muilta mailta. Muun maailmantalouden näkökulmasta Saksa on ennemmin talousjarru kuin -veturi. Samalla Saksa kasvattaa maailmantalouden deflatorisia paineita.

Saksan kuuluminen euroalueen kirjavaan, epätasaiseen ja pääosin Saksaa tuntuvasti heikompaan maajoukkoon taas tarkoittaa käytännössä Saksalle kaiken aikaa koituvaa keinotekoista kilpailuetua.

Se voi myydä tuotantoaan ja palveluitaan ulkomaille olennaisesti heikomman valuutan avulla kuin oman kansallisen valuutan oloissa olisi mahdollista. Ja tämä etu korostuu entisestään, kun EKP urakoi painokoneet punaisina euroa nykyistäkin heikommaksi.

Aiemmin vastaavanlaisia epäsuoria valuutan heikennysurakoita ovat toteuttaneet muun muassa Yhdysvaltain, Britannian ja viimeksi Japanin keskuspankit. Mutta niiden vaihtotaseet olivat alijäämäisiä eivätkä railakkaasti ylijäämäisiä niin kuin Saksalla ja koko euroalueella.

EKP:n valtionlainaostot ja muut rahaolojen ennätysmäiset kevennystoimet elvyttävät varmimmin kansainvälisiä finanssimarkkinoita, mutta heti seuraavaksi varmimmin elvytys päätyy vahvistamaan Saksan vientiteollisuutta.

Samalla EKP vahvistaa Saksan vaihtotasetta – mutta heikentää kansainvälisen talouden tasapainoa. Niin kuin kai Suomen ja Saksan yhteisen linjan mukaan onkin paikallaan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    3. 3

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    4. 4

      Ranska kiistää huhut: Renaultin ja Nissanin fuusio ei ole työn alla

    5. 5

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    6. 6

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    7. 7

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    8. 8

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    9. 9

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    10. 10

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    3. 3

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    4. 4

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    5. 5

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    6. 6

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    7. 7

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    8. 8

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Kokenut asianajaja antaa neuvon, jolla välttää perintöriidat ja mahdollisesti säästää sievoisesti rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää