Luottoluokituksesta viis, kun raha on ilmaista

Julkaistu:

Analyysi
Luottoluokittajat varoittavat Suomea kasvu- ja luokitusnäkymien heikentymisestä, mutta korot sen kuin laskevat. Varoituksista huolimatta valtio saa lainarahaa halvemmalla kuin ilmaiseksi. Väliäkö luokituksista, kun EKP jyrää korkoja kohti nollaa.


Pääministeri Alexander Stubb (kok.) ja valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) ovat kumpikin esittäneet huolestuneita lausuntoja Suomen valtion luottoluokituksesta sen jälkeen, kun yksi suuri luottoluokittaja on jo pudottanut valtion luokitusta ja toinen varoittanut talousnäkymien heikkenemisestä.

Luokitushuolet nousivat pintaan, kun maailman suurimpiin kuuluva yhdysvaltalainen luottoluokittaja Fitch Ratings antoi viime viikolla varoituksen Suomen luokitus- ja talousnäkymien heikkenemisestä.

Varoituksesta huolimatta Fitch säilytti vielä Suomen valtion luottokelpoisuudesta antamansa arvosanan moniportaisen aakkosasteikkonsa huipulla. Mutta varoitus kertoo, että AAA-luokitus säilyi rimaa hipoen eikä ole seuraavalla arviointikerralla itsestäänselvyys.

Ministereiden luokitushuolet eivät ole ihka uusia. Ne alkoivat jo viime lokakuussa, jolloin Fitchiäkin suurempi, niin ikään yhdysvaltalainen, Standard & Poor's pudotti valtion luottoluokitusta yhden pykälän ylimmästä mahdollisesta AAA-luokasta AA+:aan.

Luottoluokitus on hallituksen avainministereille herkkä asia, sillä luokituksen lasku tai edes uhka laskusta on mahdollista tulkita merkiksi talouspolitiikan epäonnistumisesta.

Nelisen vuotta sitten ministeri Stubb kehui Suomen kuuluvan siihen eurovaltioiden "kolmen A:n kovaan ytimeen", joka määrää tahdin euroalueen "darwinistisessa taloudessa", mutta nyttemmin ylpeily on muuttunut huoleksi.

Ministereiden huoli luottoluokituksista on luonteva, ja normaaleissa markkinatalouden olosuhteissa se olisi ehkä perusteltukin. Nyt se näyttää leijuvan oudolla tavalla irrallaan ympäröivästä arkitodellisuudesta.

Luottoluokituksilla sen enempää kuin luokitusyhtiöiden tai ministereiden varoituksilla ei ole juuri nyt tuon taivaallista vaikutusta valtion rahoitusasemaan tai varsinkaan valtion maksamiin rahoituskustannuksiin.

Ei ainakaan niin kauan kuin euroalueen keskuspankki EKP jyrää korkoja kohti nollaa.

Luokitukset yleensä jälkijättöisiä

Hyvin kaavamaisen tulkinnan mukaan valtion velanhoitokykyä eli luottokelpoisuutta koskevien luokitusten ja niiden muutosten pitäisi vaikuttaa valtion rahoituskustannuksiin. Luokituslaskun pitäisi kohottaa rahoittajien valtiolta vaatimaa korkoa ja vastaavasti luokituksen vahvistumisen pitäisi laskea valtiolta vaadittavaa korkoa.

Tällaiselle kaavamaiselle tulkinnalle ei ole löytynyt katetta rahoitusmarkkinoiden tapahtumista ennen finanssi- tai eurokriisiä eikä niiden aikana. Nyt moisille tulkinnoille ei löydy senkään vertaa katetta kuin kriisin alussa.

Maailman suuret luottoluokitusyritykset, Standard & Poor's, Moody's ja Fitch, joutuivat kriisin alkupuolella ankaran arvostelun ja suoranaisen pilkan kohteiksi, kun ne ajoivat päin finanssikriisiä ainakin yhtä pahasti vauhtisokeina kuin suuri osa muistakin finanssipelureista.

Luokittajat eivät antaneet ainuttakaan vakavaa varoitusta finanssijärjestelmään 2000-luvun alkuvuosien mittaan kertyneistä jännitteistä ja riskeistä ennen kuin kriisi oli jo alkanut.

Käytännössä luokitusyhtiöt näyttivät viimeiseen asti suojelevan omaa luokitus- ja neuvontaliiketoimintaansa aliarvioimalla luokittelemiensa arvopapereiden ja liikkeeseen laskijoiden riskejä ja yliarvioimalla asiakkaidensa luottokelpoisuutta.

Niinpä luokittajat viivyttelivät ensin kansainvälisten finanssialan yritysten ja sittemmin myös ylivelkaisten eurovaltioiden luokitusten laskuja niin kauan, että markkinat olivat jo hinnoitelleet suuren osan riskeistä jo ennen kuin luokitusyritykset heräsivät antamaan omia varoituksiaan.

Samanlaisesta jälkijättöisyydestä vihjaa sekin, että sen enempää S&P:n viime lokakuinen luokituksen lasku tai Fitchin viimeviikkoinen varoitus eivät tuoneet julki ainuttakaan uutta seikkaa Suomen julkisen talouden tai kansantalouden jamasta. Kovin monelle velkakirjasijoittajalle tuskin on uutinen, että Suomellakin on taloushaasteita.

Luokitusmuutosten tavanomaisesta jälkijättöisyydestä johtuu, että niillä ei yleensä ole normaaleissakaan markkinaoloissa olennaista vaikutusta velkakirjamarkkinoiden korkoihin.

Nyt tämä vaikutus – tai paremminkin vaikutuksen puute – on tavallistakin selvempi, sillä markkinaolot eivät ole normaalit. Luottoluokituksilla ei ole EKP:n ohjailemilla ja hallitsemilla markkinoilla senkään vertaa vaikutusta korkoihin kuin normaalisti.

Rahoitusolot "surrealismia"

Luottoluokittajien tai ministereiden varoituksista huolimatta valtion rahoituskustannukset eivät ole kohonneet, vaan laskeneet. Valtio saa parhaillaan alijäämiensä rahoittamiseen tuoretta lainarahaa halvemmalla kuin ilmaiseksi.

Tiistaina iltapäivällä Suomen valtion kymmenvuotinen markkinakorko oli alle 0,3 prosenttia ja 30-vuotinenkin korko alle 0,7 prosenttia. Lyhytaikaisten velkakirjojen markkinakorot olivat nollan prosentin alapuolella eli negatiivisia neljän vuoden laina-aikaan asti.

Negatiivinen korko tarkoittaa, että velkakirjamarkkinoiden sijoittajat ovat halukkaita maksamaan valtiolle tilaisuudesta antaa tälle rahaa lainaksi. Normaalisti velallinen maksaa rahoittajalleen korkoa, mutta nyt vallitsevat epänormaalit rahoitusolot, ja korkovirta käy vastakkaiseen suuntaan rahoittajilta velalliselle.

Maailman suurimpiin kuuluvan pankin HSBC:n pääekonomisti Stephen King luonnehtii vallitsevia talous- ja markkinaoloja Salvador Dalin mielikuvituksellisiin taideteoksiin viittaavalla termillä "surrealistinen".

Pankin suurasiakkaille viime viikolla lähettämässään laajassa tutkimusraportissa King ja pankin muut ekonomistit kuvaavat vallitsevia negatiivisten nimelliskorkojen oloja epänormaaleiksi ja oudoiksi.

Silti he neuvovat asiakkaitaan varautumaan siihen, että olot pysyvät outoina jopa vuosien ajan – tekivätpä EKP ja muut keskuspankit mitä tahansa. Keskeisiltä osin olojen outous johtuu juuri keskuspankkien toimista.

Suomen Pankki varmistaa valtion rahoituksen

Valtioiden rahoitusasemaan rahoitusolojen outous vaikuttaa täsmälleen vastakkaisella tavalla kuin luottoluokittajien ja suomalaisministereiden lausunnot varoittavat.

Negatiiviset nimelliskorot, keskuspankkien massiiviset tukiostot ja esimerkiksi pankeille ja vakuutusyhtiöille viranomaisten määräämä velvollisuus ostaa valtioiden velkakirjoja merkitsevät, että Suomen kaltaisilla valtioilla ei ole minkäänlaista huolta tuoreen lainarahan riittävyydestä tai hinnasta.

Suomen Pankki ostaa ensi alkuun ainakin puolentoista vuoden ajan yli kaksin verroin valtion uutta nettolainanottoa vastaavan määrän valtion velkakirjoja ja noin 70 prosenttia valtion koko lainanotosta.

SP:n "rahapoliittiset" tukiostot takaavat, että valtio kykenee rahoittamaan alijäämänsä käytännössä ilmaiseksi vailla pienintäkään markkinoilta kumpuavaa painetta rajoittaa velkaantumista.

Sanovatpa luottoluokittajat tai vaalikuumetta potevat ministerit mitä tahansa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    2. 2

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    3. 3

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    4. 4

      Avioero ja pojan kuolema opettivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä hellittämään

    5. 5

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    6. 6

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    7. 7

      Aki Yrttiaho, 29, odottaa jo täyttä mobiiliaikaa: ”Minulla ei ole senttiäkään käteistä”

    8. 8

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    9. 9

      Kommentti: Tästä syystä Walt Disney on nyt suurin yksittäinen yhtiö salkussani

    10. 10

      Miljonääri Veikko Lesonen sai Parkinsonin tautiin avun leikkauksesta – ”Olen sen jälkeenkin perustanut ainakin 10 yritystä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    2. 2

      Avioero ja pojan kuolema opettivat teollisuusneuvos Jorma Terentjeffiä hellittämään

    3. 3

      Uusi laki iski: flunssa­lääke Finrexin loppui apteekeista

    4. 4

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    5. 5

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    6. 6

      Kommentti: Tästä syystä Walt Disney on nyt suurin yksittäinen yhtiö salkussani

    7. 7

      Kalle osti Tjäreborgilta vaimolleen syntymäpäivälahjaksi unelmaloman, joka ei mennyt putkeen – ongelmia hotellissa, paluulento ei laskeudukaan Helsinkiin...

    8. 8

      Aki Yrttiaho, 29, odottaa jo täyttä mobiiliaikaa: ”Minulla ei ole senttiäkään käteistä”

    9. 9

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    10. 10

      Sekava maailmantilanne vahvistaa euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää