Kaksi talousreseptiä – lääkettä vai myrkkyä?

Julkaistu:

Analyysi
Viime viikolla ilmestyi kaksi analyysiä Suomen talouden ongelmista ja niiden hoitamisesta, yksi valtioneuvoston pyynnöstä ja toinen pyytämättä. Potilas on sama, mutta taudinmäärittelyt ja lääkemääräykset keskenään tyystin vastakkaisia. Reseptien vertailu herättää kysymyksen, saiko hallitus lääke- vai myrkkymääräyksen.
Suomen talousongelmat johtuvat kilpailukyvyn menetyksestä ja talouden rakenteiden jäykkyydestä, joita on korjattava perusteellisilla työmarkkina- ja rakennemuutoksilla, kuten työvoiman tarjontaa lisäämällä. Elvytys ei näihin ongelmiin tepsi eikä siihen olisi edes varaa.

Eipäs, vaan tasan päinvastoin:

Suomen talousongelmat johtuvat kysynnän puutteesta ja sitä entisestään kutistaneesta "paastopolitiikasta", jonka parasta vastalääkettä olisi talouspolitiikan tuntuva keventäminen ja välittömästi taloutta kasvattavat elvytystoimet. Työvoiman tarjonnan lisääminen suurtyöttömyyden oloissa pahentaisi eikä parantaisi taantumaa.

Suurin piirtein näin voinee karkeasti pelkistäen tiivistää kaksi viime viikolla julkaistua tärkeää talousanalyysiä Suomen talouden ongelmista ja niiden hoitamisesta.

Kumpikin analyysi on perusteellinen ja kumpikin esittää tulkinnoilleen ja johtopäätöksilleen seikkaperäiset perustelut. Mutta niiden johtopäätökset ja suositukset poikkeavat toisiaan vastaan niin jyrkästi, että niiden ei luulisi koskevan samaa potilasta.

Kumpikin analyysi tarkastelee kuitenkin samaa potilasta, Suomea ja Suomen taloutta. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä mieltä kuin oikeastaan siitä, että potilas on kipeä ja huonossa kunnossa. Sen sijaan ne ovat jyrkästi erimielisiä esimerkiksi siitä, mikä potilasta vaivaa ja minkälaisella hoidolla tauti talttuu.

Analyysit ovat päätyneet tyystin vastakkaisiin taudinmäärityksiin, ja näin ollen myös hoito- ja lääkemääräykset ovat kuin toistensa vastakohtia. Ne poikkeavat keskeisiltä osin toisistaan niin perinpohjaisesti, että ne eivät voi kumpikin olla oikeassa.

Ja jos kumpikaan on tepsivää lääkettä, on toinen Suomen taloudelle vaarallista myrkkyä.

Oikeaa ja väärää talousoppia

Viime viikon ensimmäisen ja laajemmin julkisuudessa esiintyneen Suomi-analyysin ovat laatineet valtioneuvoston pyynnöstä Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VTTK:n ylijohtajan virasta vaalilomalla oleva Juhana Vartiainen (kok.). Valtioneuvosto julkaisi raportin keskiviikkona.

Viikon toisen ja toistaiseksi vähemmän julkisuudessa esiintyneen Suomi-analyysin on laatinut valtioneuvoston pyytämättä Aalto-yliopiston talousprofessori Pertti Haaparanta. Tämän analyysin julkaisi kommenttikirjoituksineen Palkansaajien tutkimuslaitos niin ikään viime viikolla ilmestyneessä Talous & yhteiskunta -aikakausjulkaisunsa tuoreessa numerossa.

Haaparannan analyysiä samassa julkaisussa pääosin suotuisasti arvioivat kommenttikirjoitukset (täällä ja täällä) ovat eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaavan johtajan Jaakko Kianderin ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n pääekonomistin Pasi Holmin käsialaa.

Borgin ja Vartiaisen "Strategia Suomelle" -raportti herätti tuoreeltaan runsaasti huomiota, keskustelua ja kannatusta tai ainakin kohteliasta hyväksyntää. Sen johtopäätökset ovat monilta osin pitkälti viime vuosien virallisen talouspolitiikan tulkintojen linjoilla, joten se oli epäilemättä työn tilanneen pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mieleen.

Raportin julkistustilaisuudessa pääministeri evästikin vaalien jälkeen taloushuolien kimppuun käyvää hallitusta ottamaan raportin neuvoista onkeensa.

Professori Haaparannan analyysi sitävastoin tuskin on lainkaan pääministeri Stubbin tai sen puoleen Borgin tai Vartiaisenkaan mieleen. Se päätyy nimittäin täsmälleen vastakkaisiin päätelmiin kuin viime vuosina harjoitetun talouspolitiikan valossa olisi ellei nyt oikein niin ainakin kohteliasta.

Pääministerin näkökulmasta talousprofessorin päätelmät voivat näyttää suorastaan julkean vääräoppisilta. Ja tottahan ne ovatkin likimain alusta loppuun vääräoppisia – jos oikeaa oppia luetaan talous- ja rahaliitto EMUn säännöistä ja EU-komission talousmääräyksistä.

Taloustutkijoiden kädenvääntöä

Borgin ja Vartiaisen mukaan Suomen talousongelmat ovat rakenteellisia eivätkä suhdanneluontoisia, kun taas Haaparanta katsoo asian olevan täsmälleen päinvastainen.

Borg ja Vartiainen ovat eniten huolissaan Suomen työvoimakustannusten karkaamisesta ja hintakilpailukyvyn murenemisesta, ja päättelevät sen selittävän suurta osaa muistakin taloushuolista.

Haaparanta on eri mieltä ja eniten huolissaan kokonaiskysynnän niukkuudesta ja sitä entisestään heikentävistä talouspolitiikan vyönkiristyksistä. Hän kirjoittaa "paastopolitiikasta", joka on jo vuosien ajan heikentänyt Suomen ja koko muunkin euroalueen taloutta.

Borg ja Vartiainen parantaisivat Suomen kustannuskilpailukykyä painamalla palkkakehityksen vuosien ajaksi Saksaa, Ruotsia ja muita kilpailijamaita heikommaksi. Heidän toinen neuvonsa samaan vaivaan on kasvattaa työvoiman tarjontaa merkittävästi.

Haaparanta puolestaan arvioi taantuman vain entisestään pahenevan, jos nykyisenlaisissa suurtyöttömyyden ja pitkittyneen taantuman oloissa ryhdyttäisiin varta vasten kasvattamaan työvoiman tarjontaa. Siitäkin taantuma hänen mukaansa vain pahenee, jos ennestään heikkoa kysyntää heikennetään lisää palkkakehitystä ja ostovoimaa varta vasten vaimentamalla.

Borg ja Vartiainen kannattavat talouspolitiikan kireää viritystä ja vastustavat velkarahoitteisia elvytystoimia, sillä valtiolla ei ole heidän mukaansa elvytysvaraa eikä se edes auttaisi käsillä oleviin rakenneongelmiin.

Haaparanta on tästäkin täsmälleen vastakkaista mieltä, sillä hänen mukaansa talouspolitiikan tuntuvaan keventämiseen ja julkisten menojen kasvattamiseen perustuva elvytys olisi juuri nyt parasta, tehokkainta ja vieläpä likimain ilmaista lääkettä Suomea koetteleviin talousvaivoihin.

Toki professori tietää, että elvyttäminen tarkoittaisi kapinointia euroalueen taloussääntöjä ja EU-komission määräyksiä vastaan. Mutta hänen mukaansa juuri nuo säännöt ja määräykset ovat syy Suomen ja muiden euromaiden talousvaikeuksien pitkittymiseen ja pahenemiseen.

Esimerkiksi valtiontalouden alijäämäisyyttä ja velkaantumista koskevia raja-arvoja olisi Haaparannan mukaan nyt hyvä syy haastaa, sillä hänen laskelmiensa mukaan elvytys kasvattaisi taloutta ja verotuloja enemmän kuin valtion velkaa.

Lääkettä vai vaarallista myrkkyä?

EU-säännöt mittaavat julkisen talouden velkaisuutta velan suhteella vuotuisen kokonaistuotannon arvoon. Velkamäärällä sinänsä ei ole väliä, vaan velkaisuuden suhdeluvulla.

Professori Haaparannan ajatus itse itsensä maksavasta elvyttämisestä perustuu havaintoon, että velkaisuuden suhdeluku voi supistua samaan aikaan kuin velkamäärä kasvaa, kunhan elvytyksestä koituu enemmän uutta kokonaistuotantoa kuin sen rahoittamisesta kertyy uutta velkaa.

Laskelmat itse itsensä maksavasta elvyttämisestä saavat lisätehoa siitä, että valtio voi parhaillaan rahoittaa velkavetoisen elvytyksen käytännössä ilmaisella lainarahalla. Lisäksi hän arvioi, että elvytyksen niin sanottu kerroinvaikutus on taantuman ja nollakorkojen oloissa selvästi suurempi kuin normaaleissa talousoloissa.

Ja juuri siksi talouspolitiikan keventäminen ja kokonaiskysyntää kasvattavin elvytystoimin on hänen reseptinsä. Tarjolla on hänen mukaansa tilaisuus, joka Suomen olisi syytä käyttää.

Samaa mieltä ovat professorin analyysiä kommentoivat Kiander ja Holm, jotka tosin huomauttavat elvytysajatusten olevan "vain" taloudellisesti mielekkäitä mutta poliittisesti vaikeita tai mahdottomia.

Eivätkä suinkaan kaikki talousviisaat ole Haaparannan kannalla elvyttämisen eduista. Esimerkiksi Borg ja Vartiainen ovat tästäkin aiheesta täsmälleen eri mieltä.

Epäilemättä Haaparanta ja analyysin julkaissut PT ovat olleet varsin hyvin jyvällä valtioneuvoston tilaaman talousanalyysin todennäköisistä painotuksista ja päätelmistäkin. Borg ja Vartiainen ovat eri yhteyksissä tuoneet omia ajatuksiaan julki. Heidän päätelmänsä ja neuvonsa eivät yllätä sen enempää kuin se, että Haaparanta on niistä eri mieltä.

Eivät kirjoittajat sentään ole aivan kaikesta erimielisiä.

He ovat yhtä mieltä siitä, että Suomi on pulassa. Ja siitä, että sen toisen Suomi-analyysin päätelmät ovat yksiselitteisesti vääriä ja suositukset myrkkyä eivätkä suinkaan lääkettä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    2. 2

      Tallink paljasti alkoholin uusia hintoja – katso, miten Viron veroale vaikuttaa heinäkuussa

    3. 3

      Simon ihastui Tiinaan appelsiinifarmilla – nyt hän on pyörittänyt yritystään Lapissa jo 24 vuotta: ”Otin ison riskin”

    4. 4

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    5. 5

      Ulkomaiset sijoittajat tulleet vahvasti Suomen vuokra-asuntomarkkinoille

    6. 6

      Aiotko lähteä Airbnb-bisnekseen? Vältä tuhansien eurojen tappiot

    7. 7

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    8. 8

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    9. 9

      Ambulanssi­lennolle tuli kiire: asiakas lainasi yli 20 000 euroa ja maksoi – sitten lento­yhtiöltä tuli soitto, jollaista ei todellakaan olisi halunnut saada

    10. 10

      Naimisiin menneiden rajaton etuus jää historiaan – työnantajat olisivat leikanneet enemmänkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Simon ihastui Tiinaan appelsiinifarmilla – nyt hän on pyörittänyt yritystään Lapissa jo 24 vuotta: ”Otin ison riskin”

    2. 2

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    3. 3

      Aiotko lähteä Airbnb-bisnekseen? Vältä tuhansien eurojen tappiot

    4. 4

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    5. 5

      Tallink paljasti alkoholin uusia hintoja – katso, miten Viron veroale vaikuttaa heinäkuussa

    6. 6

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    7. 7

      Ulkomaiset sijoittajat tulleet vahvasti Suomen vuokra-asuntomarkkinoille

    8. 8

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    9. 9

      Economist: Erkki Liikanen olisi paras vaihtoehto Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi

    10. 10

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    2. 2

      Ambulanssi­lennolle tuli kiire: asiakas lainasi yli 20 000 euroa ja maksoi – sitten lento­yhtiöltä tuli soitto, jollaista ei todellakaan olisi halunnut saada

    3. 3

      Nainen myi omakoti­talonsa – 10 vuotta myöhemmin ex-avo­mies tempaisi väitteen tuuli­kaapista ja vaati paljon rahaa

    4. 4

      Asunnon ostanut Riitta närkästyi, kun taloyhtiössä olikin hoivafirman palveluasuntoja – ”Tunsin tulleeni petetyksi”

    5. 5

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    6. 6

      Esa rakensi itselleen 30 eurolla köyhän miehen jäähdytyslaitteen

    7. 7

      Euroopan syvin kaivos suljetaan ja elämä pikkuruisella Pyhäjärvellä mullistuu – tästä kaikki alkoi: ”Isän lapio osui outoon kiveen”

    8. 8

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    9. 9

      Viisikymppinen ei saanut yhtään kutsua työhaastatteluun – asiantuntija: ”Liian kovia stereotypioita yhä edelleen”

    10. 10

      Laivayhtiöt valmiina Viron veroaleen: ”Hinnat laskevat heti”

    11. Näytä lisää