Pörssiuutiset

Kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti

Julkaistu:

Analyysi
EU:n ja Yhdysvaltain havittelema kauppa- ja investointisopimus voi lisätä Atlantin ylittävää kauppaa, mutta "transatlanttinen" liitto voi haitata EU-maiden kauppaa tulevaisuuden talousmahtien, kuten Kiinan ja Intian, kanssa.
Euroopan unioni (EU) markkinoi Yhdysvaltain kanssa havittelemaansa "transatlanttista kauppa- ja investointisopimusta" TTIP:tä (Trans-Atlantic Trade and Investment Partnership) kuin se olisi enää kattamista vaille valmis ilmainen lounas.

Esimerkiksi EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja kauppakomissaari Cecilia Malmstöm kirjoittivat Helsingin Sanomien viime kuussa julkaisemassa kirjoituksessa, että TTIP-sopimus "hyödyttää koko EU:ta: jäsenvaltioita, eurooppalaisia yrityksiä ja kansalaisia niin työntekijöinä kuin kuluttajinakin".

Pelkästään kaikkien eduksi ja voitoksi koituva vapaakauppasopimus kuulostaa kuitenkin liian hyvältä ollakseen totta. Todennäköisemmin TTIP-sopimuksen markkinointi liioittelee tavoiteltavia etuja ja vähättelee haittoja. Niin kuin markkinoinnilla on tapana.

Haitoista komissaarit kirjoittivat "ymmärtävänsä hyvin sopimuksen epäilijöitä" ja luettelivat ison joukon haittoja, joita sopimus ei aiheuttaisi. Niin kuin markkinoinnilla on tapana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

TTIP-sopimus on parin viime vuoden kuluessa herättänyt vilkasta ja paikoin varsin kriittistä keskustelua, joten vastapainoksi komission markkinoinnille löytyy helposti muunkinlaisia tulkintoja EU:n ja Yhdysvaltain kauppaliiton hyödyistä ja haitoista.

Aiheen pintapuolisellakin tutustumisella käy selväksi, että tämäkään sopimus ei ole pelkästään ja varsinkaan kaikille osapuolille eduksi. Todennäköisesti Yhdysvaltain asema kansainvälisenä talousmahtina vahvistuisi enemmän kuin EU:n asema.

EU:n asema voi jopa heikentyä, jos Yhdysvaltain kanssa voimistuva liitto heikentää EU:n kauppasuhteita Kiinan ja Intian kaltaisten suurten kasvutalouksien kanssa.

Vapaakaupan esitaistelijat

Suomenruotsalainen taloustieteen suurmies ja edelläkävijä Anders Chydenius oivalsi jo 1700-luvulla kansojen välisen vapaakaupan edut. Hän todisti kirjoituksillaan jo vuosia ennen skottitieteilijä Adam Smithiä, että työnjakoa ja erikoistumista edistävä vapaa kaupankäynti kansalaisten ja kansojen välillä edistää kaikkien hyvinvointia.

Chydeniuksen ja Smithin aikoina ei kuitenkaan ollut maailmanlaajuisesti toimivia ylikansallisia megayrityksiä eikä nykyaikaisia teollisuus- tai ammattiliittoja. Heidän aikanaan ei näkynyt vielä pienintäkään vihjettä ensimmäisestäkään globalisaation kaudesta.

Nyt EU ja Yhdysvallat neuvottelevat vapaakauppasopimuksestaan aikana, jota leimaavat niin maailmanlaajuisesti toimivat megayritykset kuin vaikutusvaltaiset teollisuus- ja ammattiliitot. Samoin maailmanlaajuinen kaupankäynti kansojen välillä on jo suhteellisen vapaata ja laajaa ilman uusia vapaakauppasopimuksiakin.

Chydenius ja Smith tuskin olisivat päätä pahkaa innostuneet pelkästään ylistämään TTIP-sopimuksen suuria lupauksia. He tuskin olisivat purematta nielleet komission mainoslauseita, joiden mukaan talouden vaikeudet väistyvät Atlantin ylittävää kaupankäyntiä lisäämällä.

He olisivat ehkä havainneet, että kansainvälinen kauppa ei ole kriisivuosien jäljiltä entistä nihkeämpää uusien kaupan esteiden takia vaan siksi, että etenkin EU-maiden talous on kriisin jäljiltä edelleen varsin aneemisessa kunnossa.

Etenkin Chydenius kiinnitti kirjoituksissaan runsaasti huomiota talouden ja kaupan vapauttamisen lisäksi työväestön oikeuksiin. Niinpä hän olisi todennäköisesti oivaltanut senkin, että EU:n ja Yhdysvaltain kahdenvälisen kaupan vapauttaminen ei välttämättä lisää työn määrää yhtä paljon kuin se siirtää työtä maasta toiseen.

Ja sen, että kahden kauppa voi olla kolmannen korvapuusti.

Yhdysvaltain asema vahvistuu

EU:lle vapaakauppasopimus Yhdysvaltain kanssa olisi ainutlaatuisen mittava kauppasopimus, mutta ei Yhdysvalloille. Se käy samaan aikaan pääpiirteissään samanlaisia neuvotteluja toisesta melkein yhtä suuresta vapaakauppasopimuksesta Tyynenmeren rantavaltioiden kanssa.

Osa kansainvälisen kaupan ja talouden tarkkailijoista onkin tulkinnut Yhdysvaltain pyrkivän paraikaa vahvistamaan asemaansa maailmanlaajuisena talousmahtina, kun se pyrkii samaan aikaan luomaan suuret vapaakauppa-alueet itään ja länteen.

Jos Yhdysvallat pääsee TTIP-sopimukseen EU:n kanssa ja TTP-sopimukseen (Trans-Pacific Partnership) Tyynenmeren alueen valtioiden kanssa, vahvistuu Yhdysvaltain oma asema talouden maailmanmahtina enemmän kuin yhdenkään muun maan tai talousalueen. Se on kummankin sopimuksen keskeinen osapuoli.

TTIP-sopimuksen vastapuoli on EU ja sen kautta kaikki 28 EU-maata. TTP-sopimuksesta Yhdysvallat neuvottelee Australian, Brunein, Kanadan, Chilen, Japanin, Malesian, Meksikon, Uuden Seelannin, Perun, Singaporen ja Vietnamin kanssa.

Kauppasopimuksissa on isojakin eroja, mutta kummankin keskeisiä piirteitä on kauppasiteiden lujittaminen kaupan ja investointien esteitä purkamalla.

Sopimusta yhdistää myös yksi tärkeä puute: kummankaan osapuoliin ei kuulu yksikään kolmesta suurimmasta kehittyvän maailman taloudesta, jotka ovat Kiina, Intia ja Brasilia. Näistä varsinkin Kiinan talouskehitys on viime vuosikymmenet ollut likimain yhtä kuin globalisaatio.

Esimerkiksi Sussexin yliopiston talousprofessori Alan Winters on arvioinut Yhdysvaltain asemaa korostavien TTIP- ja TTP-kauppasopimusten ennemmin hidastavan kuin edistävän kaikkien WTO-maiden (YK:n alainen kauppajärjestö World Trade Organization) ponnisteluja kaupan vapauttamiseksi.

Jos esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltain välinen kauppa kasvaa, voi tämä tapahtua Kiinan tai muiden sopimuksen ulkopuolelle jäävien maiden kustannuksella. Tai se voi tapahtua pieniä kotimarkkinayrityksiä syrjäyttämällä.

Vapaakaupan varjopuolien ei pitäisi olla suomalaisillekaan outoja ilmiöitä, sillä niistä on kertynyt kosolti kokemusta ennen TTIP-sopimustakin.

Vapaakaupasta ei vain etua

EU:n sisämarkkinat ovat maailman suurin vapaakauppa-alue, mutta EU:n talous on silti maailman suurista talouksista heikoin. Suomikin on osa tätä maailman suurinta tulliliittoa, mutta Suomen talous on silti seitsemättä vuotta taantumassa.

Vapaakauppa tuskin on aiheuttanut EU:n tai Suomen talouden vaikeuksia, mutta ei se ole niitä estänytkään eikä se ole auttanut taloutta uuteen nousuun.

EU ryhtyi edistämään niin sanottuja sisämarkkinoita 1980-luvun alkuvuosien talousvaikeuksien voittamiseksi. Samaan tapaan kuin EU nyt edistää TTIP-sopimusta lääkkeeksi tämänkertaisiin talousvaikeuksiin.

Kokemukset EU:n omista sisämarkkinoista ovat samaan aikaan rohkaisevia ja varoittavia. Rohkaisevat kokemukset kertovat, että kaupan esteiden purkaminen ja vapaan kaupankäynnin edistäminen voi ainakin ensi alkuun kasvattaa kaupankäyntiä ja taloutta enemmän kuin se vie työtä maasta toiseen tai aiheuttaa muunlaista haittaa.

Varoittavat kokemukset kertovat, että edes vapain mahdollinen kaupankäynti EU:n sisämarkkinoilla ei ole taannut kaikkien kansojen, yritysten tai kotitalouksien vaurastumista ja hyvinvointia. EU:ssa on päinvastoin enemmän työttömiä kuin ennen sisämarkkinoita.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    2. 2

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    3. 3

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    6. 6

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    7. 7

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    8. 8

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    9. 9

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    10. 10

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    3. 3

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    5. 5

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    6. 6

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    7. 7

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    8. 8

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    9. 9

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    10. 10

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää