Pörssiuutiset

Kreikka on liian helppo syntipukki kriisiin

Julkaistu:

Analyysi
Kreikka on talous- ja rahoituskriisiin vain osasyyllinen. Yhtä suuria syypäitä ovat Saksa, EKP ja EU-komissio. Niiden komennossa Suomikin on kiltisti osallistunut Kreikkaa rahoittaneiden suurpankkien eikä suinkaan Kreikan pelastamiseen. Nyt pankit on pelastettu, joten Kreikan kovistelukin on koventunut.


Saksa, Suomi ja muut euromaat ovat pian viisi vuotta olleet pelastavinaan Kreikkaa kriisistä, joka "auttajien" mukaan on pääosin Kreikan eli "autettavan" omaa syytä. Tämä mutkikasta kriisiä karkeasti pelkistävä kuva ei ole kuitenkaan vain mustavalkoinen vaan se on myös vakavasti vääristynyt.

Viime viikkoina jyrkkä vastakkainasettelu "vastuuttoman" Kreikan ja "vastuullisten" Saksan, Suomen ja muiden velkojamaiden välillä on jyrkentynyt entisestään. Samalla muiden syyttävät sormet ovat osoittaneet entistäkin yksipuolisemmin Kreikan suuntaan.

Tämä Euroopan kansojen välinen uusi vastakkainasettelu ja eripura ei ole senkään vertaa yksin Kreikan syytä kuin kriisi. Mutta ilmeisesti kriisitoimia johtava "euroeliitti" laskee pääsevänsä vähemmällä anteeksipyytelyllä ja selittelyllä, jos sälyttävät omatkin virheensä Kreikan kontolle.

Kriisi leimahti yli kuusi vuotta sitten ja on siitä lähtien pääosin pahentunut, mutta keskeiset kriisiin johtaneet tapahtumat alkoivat paljon aikaisemmin. Ne alkoivat samalla hetkellä, kun euromaat perustivat yhteisvaluuttansa sääntöineen ja alkoivat valmistautua euroaikaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kreikan kulku kohti kriisiä alkoi vuonna 2001, kun drakmat vaihtuivat euroiksi. Ilman euroa tätä kriisiä ei olisi tullut tai se ei ainakaan olisi ollut niin ankara kuin nyt on ollut.

Virallisesti euro poisti riskit

Euron piti vauhdittaa euromaiden välisten elintasoerojen umpeen kuromista, lähentää euromaita ja viimeistellä jäsenmaiden väliset sisämarkkinat.

Euron piti vapauttaa pääoman virtaukset maasta toiseen ja varmistaa varojen kohdentuminen kulloinkin tehokkaimpaan käyttöön. Näin euron piti osaltaan varmistaa vankka ja vakaa kasvu euroalueen joka kolkkaan.

Rahaliiton taloussääntöjen piti puolestaan varmistaa, että yhteinen valuutta ja sen houkutukset eivät yllytä yhtään jäsenmaata ylivelkaantumiseen ja muihin ylilyönteihin.

Euroajan alussa elintaso oli niukinta Kreikassa ja muissa sittemmin kriisiin ajautuneissa maissa. Niinpä juuri niiden kasvunäkymät olivat houkuttelevampia kuin varsinkaan Saksan, joka vasta toipui Itä- ja Länsi-Saksan kalliista yhdistymisestä ja vuosituhannen vaihteen teknokuplasta.

Saksan kasvunäkymät olivat surkeat eikä maassa riittänyt houkuttelevia investointikohteita likimainkaan sen vertaa kuin maan yksityiseen talouteen ja etenkin yrityksiin kertyi säästöjä. Saksalaispankit tulvivat rahaa, joka oli kuitenkin pakko sijoittaa johonkin. Ranskalaispankeilla oli samanlaisia ongelmia: rahaa oli enemmän kuin kotimaisia rahoituskohteita.

Pankkien tarpeisiin euro tuli kuin tilauksesta. Euroalue tarjosi kansainvälisille suurpankeille likimain rajattomasti uusia rahoituskohteita – ja vieläpä lähes riskittömästi.

Eurovaltio kuin eurovaltio oli pankeille virallisesti riskitön rahoituskohde. Kreikka mukaan luettuna.

Siitä alkoi pankkien ja muiden rahoittajien kilpajuoksu nykyisiin kriisimaihin, joiden korot olivat selvästi korkeammat kuin Saksan tai Ranskan korot, mutta eivät olisi kauan. Korot laskivatkin sitä mukaa kuin pankit lappoivat maihin lisää lainarahaa ja EKP laski omia ohjauskorkojaan.

Miljardit vain kävivät Kreikassa

Pankkien kilpajuoksu euroalueen kasvumaihin – eli nykyisiin kriisimaihin – kannatti aluksi, sillä euron perustamisesta alkunsa saanut historiallisen mittava velkahyöky pani reunamaiden arvopaperi- ja kiinteistömarkkinoihin sekä talouskasvuun vauhtia.

Samalla toki syntyi valtaisa velkakupla, mutta pankit seurasivat EKP:n ja EU-komission esimerkkiä – ja sulkivat silmänsä riskeiltä.

EKP ja komissio kehuivat reunamaiden talouskasvua ja korkojen laskua merkeiksi euron suotuisista vaikutuksista ja onnistumisesta. Ne kehuivat euromaiden pidäkkeetöntä velkaantumista "rahoitusmarkkinoiden yhdentymiseksi" ja vakaan kasvun merkiksi vielä euron kymmenvuotisjuhlissa vuonna 2008.

Samaan aikaan etenkin Saksan talouspolitiikka jatkui kuin Saksa olisi muista erillinen ja muita vastaan kilpaileva kansantalous eikä muiden kanssa tasavertainen osa yhteistä euroaluetta. Saksan talous toipui viennin avulla, ja vienti kasvoi erityisesti muihin euromaihin.

Saksan vaihtotase kääntyi maalle hyvin edullisen eurokurssin ja kotimaista kysyntää kutistaneen talouspolitiikan vaikutuksesta ylijäämäiseksi. Saksan ylijäämä käytännössä pakotti heikompia euromaita vastaavaan vaihtotaseiden alijäämiin.

Saksalaispankit osaltaan tukivat maan vientiteollisuuden kasvua rahoittamalla Kreikan, Espanjan ja muiden euromaiden velkavetoisia kulutus- ja investointijuhlia.

Sitten alkoi kriisi ja kaikki kääntyi päälaelleen. Euroalueen kiitellyistä kasvutähdistä tuli hyljeksittyjä syntipukkeja. Koitti "pelastustoimien" aika.

Miljardien vakausrahat pankeille

Sekavien ja monipolvisten kriisitoimien melskeessä Saksa, Suomi ja muut euromaat ovat suoraan ja eri mutkien kautta rahoittaneet Kreikkaa yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston ja EKP:n kanssa yhteensä noin 250 miljardin euron luotoin.

Tuosta summasta arviolta 90 prosenttia eli noin 225 miljardia euroa on käynyt Ateenassa vain kääntymässä, ja raha on kulunut Kreikan valtion vanhojen velkojen maksamiseen ja erilaisiin rahoittajapankkien tukiaisiin. Kriisin alussa Kreikan suurimpia velkojia olivat Saksan ja Ranskan pankit, mutta eivät ole enää.

Suurin osa "pelastuspakettien" miljardeista on poistunut Kreikasta kansanvälisiin rahakeskuksiin samaa tahtia kuin "pelastajat" ovat toimittaneet "apurahaa" maahan.

Tämä ei kuitenkaan ollut Kreikan kavala juoni vaan ennemmin Saksan, Ranskan ja EKP:n tahto. Niille ei käynyt, että Kreikkaa uhkarohkein luotoin rahoittaneet pankit olisivat itse kärsineet tappionsa.

Saksan ja Ranskan päättäjät pelkäsivät omien äänestäjiensä raivoa, jos rämäpäiset pankit olisivat pian finanssikriisin ensimmäisten miljarditukien jälkeen taas kaatuneet omien kotivaltioidensa syliin – niin kuin EU:n sopimusten perusteella olisi pitänyt käydä.

Myös EKP oli enemmän huolissaan euroalueen suurpankkien kuin Kreikan tai kreikkalaisten hyvinvoinnista.

Niinpä vaikutusvaltaisimmat europäättäjät määräsivät, että koko euroalueen rahoitusvakaus oli uhattuna, ja että kaikkien euromaiden tuli osallistua vakauden puolustamiseen tai muuten kaikkien käy kalpaten. Suomikin meni mukaan, vaikka suomalaispankeilla ei ollut pyöristysvirheen vertaa saatavia kriisimaissa.

"Avun" lisäksi Saksa, Suomi ja muut euromaat ovat yhdessä EKP:n, komission ja IMF:n kanssa antaneet Kreikalle ja muille kriisimaille ankaraa talouspoliittista kurinpalautusta.

Kreikan kovistelu kovenee

Komissio, EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto arvelivat kriisitoimien alkajaisiksi, että paras tapa vakauttaa Kreikan talous ja varmistaa maan velanmaksukyky on vastata historiallisen vakavaan velkakriisiin historiallisen voimakkailla talouden vyönkiristyksillä.

Näin ei käynyt, sillä vyönkiristykset kiristivät eivätkä piristäneet taloutta.

Kreikan vasta valtaan valittu uusi hallitus on ensimmäisen kerran rohjennut kuuluttaa kovaan ääneen, että kesken ankaran talouskriisin toteen pannut talouden vyönkiristykset ovat olleet "talouspoliittista vesikidutusta" eivätkä talouden tervehdyttämistä.

Moinen suorasukainen tulkinta osuu lähemmäs totuutta kuin europäättäjien yhä sinnikkäästi jatkama populistinen puhe Kreikan "auttamisesta".

Mutta suorapuheisuus ei ole lisännyt Kreikan uuden hallituksen suosiota europiireissä. Sen sijaan Saksan ja Suomenkin päättäjät ovat vastanneet entistäkin yksipuolisemmalla syyttävien sormien osoittelulla ja suoranaisella Kreikan uuden hallituksen kovistelulla.

Nähtävästi euroalueen vakaus ja yhtenäisyys sallii nyt heikoimman jäsenmaan kovisteluakin – kun pankit on jo pelastettu pinteestä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    3. 3

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    4. 4

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    5. 5

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    6. 6

      Ranska kiistää huhut: Renaultin ja Nissanin fuusio ei ole työn alla

    7. 7

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    8. 8

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    9. 9

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    10. 10

      Syyttäjä: Purkualan yritys pilasi ympäristöä varastoimalla tuhansia tonneja jätettä ilman lupaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    3. 3

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    4. 4

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    5. 5

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    6. 6

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    7. 7

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    8. 8

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Kokenut asianajaja antaa neuvon, jolla välttää perintöriidat ja mahdollisesti säästää sievoisesti rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää