Kreikka on liian helppo syntipukki kriisiin

Julkaistu:

Analyysi
Kreikka on talous- ja rahoituskriisiin vain osasyyllinen. Yhtä suuria syypäitä ovat Saksa, EKP ja EU-komissio. Niiden komennossa Suomikin on kiltisti osallistunut Kreikkaa rahoittaneiden suurpankkien eikä suinkaan Kreikan pelastamiseen. Nyt pankit on pelastettu, joten Kreikan kovistelukin on koventunut.


Saksa, Suomi ja muut euromaat ovat pian viisi vuotta olleet pelastavinaan Kreikkaa kriisistä, joka "auttajien" mukaan on pääosin Kreikan eli "autettavan" omaa syytä. Tämä mutkikasta kriisiä karkeasti pelkistävä kuva ei ole kuitenkaan vain mustavalkoinen vaan se on myös vakavasti vääristynyt.

Viime viikkoina jyrkkä vastakkainasettelu "vastuuttoman" Kreikan ja "vastuullisten" Saksan, Suomen ja muiden velkojamaiden välillä on jyrkentynyt entisestään. Samalla muiden syyttävät sormet ovat osoittaneet entistäkin yksipuolisemmin Kreikan suuntaan.

Tämä Euroopan kansojen välinen uusi vastakkainasettelu ja eripura ei ole senkään vertaa yksin Kreikan syytä kuin kriisi. Mutta ilmeisesti kriisitoimia johtava "euroeliitti" laskee pääsevänsä vähemmällä anteeksipyytelyllä ja selittelyllä, jos sälyttävät omatkin virheensä Kreikan kontolle.

Kriisi leimahti yli kuusi vuotta sitten ja on siitä lähtien pääosin pahentunut, mutta keskeiset kriisiin johtaneet tapahtumat alkoivat paljon aikaisemmin. Ne alkoivat samalla hetkellä, kun euromaat perustivat yhteisvaluuttansa sääntöineen ja alkoivat valmistautua euroaikaan.

Kreikan kulku kohti kriisiä alkoi vuonna 2001, kun drakmat vaihtuivat euroiksi. Ilman euroa tätä kriisiä ei olisi tullut tai se ei ainakaan olisi ollut niin ankara kuin nyt on ollut.

Virallisesti euro poisti riskit

Euron piti vauhdittaa euromaiden välisten elintasoerojen umpeen kuromista, lähentää euromaita ja viimeistellä jäsenmaiden väliset sisämarkkinat.

Euron piti vapauttaa pääoman virtaukset maasta toiseen ja varmistaa varojen kohdentuminen kulloinkin tehokkaimpaan käyttöön. Näin euron piti osaltaan varmistaa vankka ja vakaa kasvu euroalueen joka kolkkaan.

Rahaliiton taloussääntöjen piti puolestaan varmistaa, että yhteinen valuutta ja sen houkutukset eivät yllytä yhtään jäsenmaata ylivelkaantumiseen ja muihin ylilyönteihin.

Euroajan alussa elintaso oli niukinta Kreikassa ja muissa sittemmin kriisiin ajautuneissa maissa. Niinpä juuri niiden kasvunäkymät olivat houkuttelevampia kuin varsinkaan Saksan, joka vasta toipui Itä- ja Länsi-Saksan kalliista yhdistymisestä ja vuosituhannen vaihteen teknokuplasta.

Saksan kasvunäkymät olivat surkeat eikä maassa riittänyt houkuttelevia investointikohteita likimainkaan sen vertaa kuin maan yksityiseen talouteen ja etenkin yrityksiin kertyi säästöjä. Saksalaispankit tulvivat rahaa, joka oli kuitenkin pakko sijoittaa johonkin. Ranskalaispankeilla oli samanlaisia ongelmia: rahaa oli enemmän kuin kotimaisia rahoituskohteita.

Pankkien tarpeisiin euro tuli kuin tilauksesta. Euroalue tarjosi kansainvälisille suurpankeille likimain rajattomasti uusia rahoituskohteita – ja vieläpä lähes riskittömästi.

Eurovaltio kuin eurovaltio oli pankeille virallisesti riskitön rahoituskohde. Kreikka mukaan luettuna.

Siitä alkoi pankkien ja muiden rahoittajien kilpajuoksu nykyisiin kriisimaihin, joiden korot olivat selvästi korkeammat kuin Saksan tai Ranskan korot, mutta eivät olisi kauan. Korot laskivatkin sitä mukaa kuin pankit lappoivat maihin lisää lainarahaa ja EKP laski omia ohjauskorkojaan.

Miljardit vain kävivät Kreikassa

Pankkien kilpajuoksu euroalueen kasvumaihin – eli nykyisiin kriisimaihin – kannatti aluksi, sillä euron perustamisesta alkunsa saanut historiallisen mittava velkahyöky pani reunamaiden arvopaperi- ja kiinteistömarkkinoihin sekä talouskasvuun vauhtia.

Samalla toki syntyi valtaisa velkakupla, mutta pankit seurasivat EKP:n ja EU-komission esimerkkiä – ja sulkivat silmänsä riskeiltä.

EKP ja komissio kehuivat reunamaiden talouskasvua ja korkojen laskua merkeiksi euron suotuisista vaikutuksista ja onnistumisesta. Ne kehuivat euromaiden pidäkkeetöntä velkaantumista "rahoitusmarkkinoiden yhdentymiseksi" ja vakaan kasvun merkiksi vielä euron kymmenvuotisjuhlissa vuonna 2008.

Samaan aikaan etenkin Saksan talouspolitiikka jatkui kuin Saksa olisi muista erillinen ja muita vastaan kilpaileva kansantalous eikä muiden kanssa tasavertainen osa yhteistä euroaluetta. Saksan talous toipui viennin avulla, ja vienti kasvoi erityisesti muihin euromaihin.

Saksan vaihtotase kääntyi maalle hyvin edullisen eurokurssin ja kotimaista kysyntää kutistaneen talouspolitiikan vaikutuksesta ylijäämäiseksi. Saksan ylijäämä käytännössä pakotti heikompia euromaita vastaavaan vaihtotaseiden alijäämiin.

Saksalaispankit osaltaan tukivat maan vientiteollisuuden kasvua rahoittamalla Kreikan, Espanjan ja muiden euromaiden velkavetoisia kulutus- ja investointijuhlia.

Sitten alkoi kriisi ja kaikki kääntyi päälaelleen. Euroalueen kiitellyistä kasvutähdistä tuli hyljeksittyjä syntipukkeja. Koitti "pelastustoimien" aika.

Miljardien vakausrahat pankeille

Sekavien ja monipolvisten kriisitoimien melskeessä Saksa, Suomi ja muut euromaat ovat suoraan ja eri mutkien kautta rahoittaneet Kreikkaa yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston ja EKP:n kanssa yhteensä noin 250 miljardin euron luotoin.

Tuosta summasta arviolta 90 prosenttia eli noin 225 miljardia euroa on käynyt Ateenassa vain kääntymässä, ja raha on kulunut Kreikan valtion vanhojen velkojen maksamiseen ja erilaisiin rahoittajapankkien tukiaisiin. Kriisin alussa Kreikan suurimpia velkojia olivat Saksan ja Ranskan pankit, mutta eivät ole enää.

Suurin osa "pelastuspakettien" miljardeista on poistunut Kreikasta kansanvälisiin rahakeskuksiin samaa tahtia kuin "pelastajat" ovat toimittaneet "apurahaa" maahan.

Tämä ei kuitenkaan ollut Kreikan kavala juoni vaan ennemmin Saksan, Ranskan ja EKP:n tahto. Niille ei käynyt, että Kreikkaa uhkarohkein luotoin rahoittaneet pankit olisivat itse kärsineet tappionsa.

Saksan ja Ranskan päättäjät pelkäsivät omien äänestäjiensä raivoa, jos rämäpäiset pankit olisivat pian finanssikriisin ensimmäisten miljarditukien jälkeen taas kaatuneet omien kotivaltioidensa syliin – niin kuin EU:n sopimusten perusteella olisi pitänyt käydä.

Myös EKP oli enemmän huolissaan euroalueen suurpankkien kuin Kreikan tai kreikkalaisten hyvinvoinnista.

Niinpä vaikutusvaltaisimmat europäättäjät määräsivät, että koko euroalueen rahoitusvakaus oli uhattuna, ja että kaikkien euromaiden tuli osallistua vakauden puolustamiseen tai muuten kaikkien käy kalpaten. Suomikin meni mukaan, vaikka suomalaispankeilla ei ollut pyöristysvirheen vertaa saatavia kriisimaissa.

"Avun" lisäksi Saksa, Suomi ja muut euromaat ovat yhdessä EKP:n, komission ja IMF:n kanssa antaneet Kreikalle ja muille kriisimaille ankaraa talouspoliittista kurinpalautusta.

Kreikan kovistelu kovenee

Komissio, EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto arvelivat kriisitoimien alkajaisiksi, että paras tapa vakauttaa Kreikan talous ja varmistaa maan velanmaksukyky on vastata historiallisen vakavaan velkakriisiin historiallisen voimakkailla talouden vyönkiristyksillä.

Näin ei käynyt, sillä vyönkiristykset kiristivät eivätkä piristäneet taloutta.

Kreikan vasta valtaan valittu uusi hallitus on ensimmäisen kerran rohjennut kuuluttaa kovaan ääneen, että kesken ankaran talouskriisin toteen pannut talouden vyönkiristykset ovat olleet "talouspoliittista vesikidutusta" eivätkä talouden tervehdyttämistä.

Moinen suorasukainen tulkinta osuu lähemmäs totuutta kuin europäättäjien yhä sinnikkäästi jatkama populistinen puhe Kreikan "auttamisesta".

Mutta suorapuheisuus ei ole lisännyt Kreikan uuden hallituksen suosiota europiireissä. Sen sijaan Saksan ja Suomenkin päättäjät ovat vastanneet entistäkin yksipuolisemmalla syyttävien sormien osoittelulla ja suoranaisella Kreikan uuden hallituksen kovistelulla.

Nähtävästi euroalueen vakaus ja yhtenäisyys sallii nyt heikoimman jäsenmaan kovisteluakin – kun pankit on jo pelastettu pinteestä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    2. 2

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    3. 3

      Tällaisen sovintoesityksen PAU hylkäsi

    4. 4

      Mihin sinä sijoittaisit 500 euroa juuri nyt? Vastaa Taloussanomien kyselyyn

    5. 5

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    6. 6

      Sähköliitto ilmoitti tukilakkonsa PAUlle

    7. 7

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    8. 8

      IMF: Suomen talous ei ole tasapainossa vuonna 2023

    9. 9

      Kylie Jenner myy enemmistön Kylie Cosmetics -yrityksestään kosmetiikkayhtiö Cotylle – kauppahinta 600 miljoonaa dollaria

    10. 10

      Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – Kuusiston mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    2. 2

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    3. 3

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    4. 4

      Tällaisen sovintoesityksen PAU hylkäsi

    5. 5

      Osapuolet vastasivat työriidan sovintoesitykseen – PAU hylkäsi

    6. 6

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    7. 7

      Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – Kuusiston mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

    8. 8

      IMF: Suomen talous ei ole tasapainossa vuonna 2023

    9. 9

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    10. 10

      Kylie Jenner myy enemmistön Kylie Cosmetics -yrityksestään kosmetiikkayhtiö Cotylle – kauppahinta 600 miljoonaa dollaria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    2. 2

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    3. 3

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    4. 4

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    5. 5

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    6. 6

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    7. 7

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    8. 8

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    9. 9

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    10. 10

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    11. Näytä lisää