Pörssiuutiset

Vain he voivat erottaa Kreikan eurosta

Julkaistu:

Analyysi
Kuka tai mikä vain ei voi erottaa Kreikkaa eurosta. Sen voivat tehdä vain Kreikan omat parlamentaarikot – tai EKP:n neuvoston jäsenet.
Kreikan kriisin uusi kärjistyminen on herättänyt jälleen hämmentynyttä ihmettelyä ja osin kiivasta väittelyä siitä, voiko Kreikka erota rahaliitosta tai voivatko muut jäsenmaat antaa Kreikalle lähtöpassit.

Poliittisesti hienotunteinen tulkinta kuuluu yhä, että euro on "peruuttamaton". Mutta niin kuin mainoslauseet usein, tämäkin väittämä on markkinointihenkinen iskulause eikä totta.

Kreikka tai mikä tahansa muukin euromaa voi itse päättää erota rahaliitosta, mutta muut euromaat eivät voi yhdessä tai erikseen erottaa toista jäsenmaata.

Kreikan erosta voi päättää vain maan oma parlamentti, mutta ei Suomen eduskunta eikä edes Saksan liittopäivät.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ainoa ulkopuolinen mahti, joka voi käytännössä pakottaa Kreikan eroamaan rahaliitosta, on euroalueen keskuspankki EKP. Tosin sekään ei voi tehdä eropäätöstä Kreikan puolesta, mutta sillä on käytännön keinot painostaa Kreikka eroamaan jopa vasten tahtoaan.

Erota voi mutta erottaa ei

Eromahdollisuus ja yksittäisen jäsenmaan mahdollisuus päättää omasta erostaan käy ilmi esimerkiksi tutkimusraportista, jossa EKP:n lainopillinen tutkimusyksikkö tekee selkoa eroamisen ja erottamisen sopimus- ja lakiteknisistä näkökohdista.

EKP julkaisi erotutkimuksen jo ennen eurokriisin varsinaista leimahtamista vuoden 2009 lopussa, mutta tutkimusraportti "Withdrawal and expulsion from the EU and EMU – Some reflections" (EU:sta ja EMU:sta eroaminen ja erottaminen – joitakin näkökohtia) löytyy edelleen keskuspankin monipuolisilta verkkosivuilta.

Selonteon mukaan jäsenmaat voivat itse erota, mutta ne eivät voi päättää toistensa eroamisesta tai erottamisesta.

Raportin mukaan EU:n sopimukset tunnustavat eron mahdollisuuden, mutta talous- ja rahaliitto EMU:n jäsenyyttä koskevat sopimukset eivät lausu eroamisesta sanaakaan. Siksi omaan valuuttaan palaava maa voi joutua eroamaan molemmista päästäkseen eroon eurosta.

Toki eroamisesta koituisi myös melkoinen määrä käytännön haasteita, kuten kenties vuosien mittaisia oikeusriitoja yksityisten ja julkisten velkojien ja velallisten saatavista ja veloista. Mutta erosta koituvat hankaluudet ja haasteet ovat eri asia kuin euron peruuttamattomuus.

Sitä EKP:n raportti ei kerro, että vaikka millään jäsenmaan ulkopuolisella mahdilla ei ole valtaa erottaa jäsenmaata, on yhdellä mahdilla keinot pakottaa jäsenmaa eroamaan.

Eikä sitä, että tuo mahti on EKP.

Rahapoliittinen niskalaukaus

Edes EKP:n ylin päättävä toimielin eli pankin neuvosto ei voi tehdä muodollista päätöstä Kreikan tai muunkaan jäsenmaan erottamisesta. Mutta EKP:n neuvosto voi päättää toimista, jotka käytännössä pakottavat Kreikan tai muun epäsuosioon joutuneen jäsenmaan eroamaan.

Riittää, että EKP vetää kansalliselta pankkijärjestelmältä niin sanotusti töpselin seinästä – tai karkeammin sanottuna antaa pankeille rahapoliittisen niskalaukauksen. Siihen neuvostolla on keinot ja valta, jos tarve vaatii ja hermot kestävät.

Töpselin vetäminen seinästä ja varsinkin rahapoliittinen niskalaukaus ovat vertauskuvallisia ilmaisuja eivätkä suinkaan keskuspankin toimenpidevalikoiman virallista sanastoa.

Vertauskuvat eivät kuitenkaan ole liioittelevia, sillä ääritapauksessa Kreikan tai minkä tahansa rahoituskriisiin ajautuneen euromaan rahaliikenne ja rahoitushuolto voivat EKP:n päätöksellä pysähtyä vaikka yhdessä yössä.

Rahoitushuollon äkkipysähdys tarkoittaisi rahatalouden "verenkierron" seisahtumista ja heti perään ainakin virallisen kansantalouden halvaantumista. Tällaisesta halvauksesta päästäkseen maan olisi jokseenkin pakko erota eurosta ja siirryttävä korvaavaan rahajärjestelmään.

Vielä EKP ei ole vetänyt töpseliä seinästä yhdenkään maan pankeilta, mutta kriisin aiemmissa vaiheissa se on tiettävästi käyttänyt tätä mahdollisuutta painostuskeinona ensin Irlannissa vuonna 2010 ja pari vuotta myöhemmin Kyproksella.

Uhka oli aivan sama Irlannissa ja Kyproksella kuin nyt Kreikassa: jos pankeilta loppuu muun rahoituksen jälkeen vielä keskuspankin hätärahoitus, ne joko kaatuvat tai sulkevat ovensa.

Jos tämä uhka toteutuu Kreikan kaltaisessa euromaassa, ja jos se samalla riitautuu EKP:n ja muiden euromaiden kanssa, voi sen olla käytännössä pakko ottaa käyttöön kansallinen valuutta saadakseen pankit taas auki ja talouden rattaat edes joten kuten pyörimään.

EKP:n varoituslaukaus

Yksi viime päivien kriittisistä Kreikka-uutisista oli EKP:n yllätyspäätös, jonka mukaan Kreikan valtion omat tai sen takaamat velkakirjat eivät enää kelpaa vakuudeksi EKP:n rahoitusoperaatioissa.

Tämä oli kreikkalaispankeille kelju käänne, sillä ne ovat viime kuukausina menettäneet yleisön talletuksia kiihtyvällä tahdilla, eivätkä ne saa korvaavaa rahoitusta muualta kuin keskuspankilta.

Tällä päätöksellä EKP ei kuitenkaan vielä vetänyt kreikkalaispankkien töpseliä seinästä, vaan antoi vasta vakavan varoituksen.

Pankit voivat vielä hakea talletuspakoa korvaavaa hätärahoitusta Kreikan oman keskuspankin niin sanotusta ELA-rahoituksesta. Pankit voivat saada sitä löyhemmin vakuusvaatimuksin mutta korkeammin kustannuksin kuin tavallista keskuspankkirahoitusta.

ELA-rahoitus on kansallisen keskuspankin vastuulla eikä koko eurojärjestelmän vastuulla niin kuin tavanomainen keskuspankkirahoitus. Silti kansallisen keskuspankin on saatava ELA-rahoitukseen lupa EKP:n neuvostolta, joka myös määrää rahoituksen enimmäismäärän.

Mitä ilmeisimmin Kreikan keskuspankki hyväksyy yhä Kreikan valtion velkakirjat ja valtion takaamat velkakirjat oman ELA-rahoituksensa vakuudeksi. Se on maan pankkijärjestelmän ja käytännössä koko maan rahatalouden viimeinen elämänlanka.

EKP:n neuvoston jäsenet voivat päättää kahden kolmasosan enemmistöllä, että myös ELA-rahoitus on lopetettava. Näin käynee, jos neuvosto katsoo Kreikan valtion tai kreikkalaispankit maksukyvyttömiksi.

Se olisi yhtä kuin töpselin vetäminen seinästä.

Välirikko veisi kohti eroa

Kreikan pankeilla oli vuonna 2012 runsaimmillaan arviolta 120 miljardia euroa oman maan keskuspankin myöntämää ELA-rahoitusta käytössään. Kriisin aikana samanlaista kansallista hätärahaa oli suuria määriä myös ainakin Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Kyproksen pankeilla.

Viime aikoina kreikkalaispankeilla on ollut vain vähän ELA-rahoitusta ja tavanomaistakin keskuspankkirahoitusta alle 60 miljardia euroa. Mutta tähän tuli muutos, kun Kreikan valtio menetti vakuuskelpoisuutensa EKP:n rahoitusoperaatioissa.

Tästä viikosta alkaen pankit joutuvat siirtämään arviolta ainakin 35 miljardin euron arvosta lyhytaikaista rahoitushuoltoaan ELA-rahoituksen varaan. Ja tarve kasvaa, jos talletuspako jatkuu. Lokakuun jälkeen pankit ovat menettäneet lähemmäs 20 miljardin euron talletukset.

EKP perusteli Kreikan valtion reputtamista sillä, että se ei katso Kreikan uuden hallituksen enää noudattavan kriisirahoituksen ehtoja. Tiukka tulkinta tuli ennen kuin Kreikan hallitus on kunnolla päässyt neuvottelemaan vaatimuksistaan muiden euromaiden edustajien kanssa.

Kreikan hallitus on vaatinut huomattavia huojennuksia hätärahoituksen aiheuttamaan velkataakkaan ja rahoituksen ehtoina Kreikalta vaadittuihin julkisen talouden kiristyksiin. Muiden euromaiden päättäjät ovat toistaiseksi pääosin torjuneet vaatimukset.

Euromaiden rahaministereiden niin sanottu euroryhmä kokoontuu tänään keskiviikkona ja ensi viikolla neuvottelemaan Kreikan vaatimuksista.

Sopu lykkäisi euron hajoamista kauemmas tulevaisuuteen. Välirikko sitä vastoin veisi euroaluetta taas yhden askelen lähemmäs Kreikan eroa – oma-aloitteista tai EKP:n avustamaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    2. 2

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    3. 3

      HS: Risto Siilasmaa avautuu Jorma Ollilan raivokohtauksista: ”Elop kyyneleet silmissä, pelon ilmapiiri edesauttoi Nokian tuhoa...”

    4. 4

      Kommentti: Superkuusikko kiskoo vielä osakkeita ennätykseen, korkokäyrästä näkyy vakava varoitus

    5. 5

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    6. 6

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    7. 7

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    8. 8

      Venäjän öljyntuottajilla menee nyt paremmin kuin koskaan

    9. 9

      ”Olen nähnyt näitä laiskoja turjakkeita” – 4 yrittäjää perustelee, miksi irtisanomista pitäisi helpottaa

    10. 10

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    2. 2

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    3. 3

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    4. 4

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    5. 5

      Kommentti: Superkuusikko kiskoo vielä osakkeita ennätykseen, korkokäyrästä näkyy vakava varoitus

    6. 6

      HS: Risto Siilasmaa avautuu Jorma Ollilan raivokohtauksista: ”Elop kyyneleet silmissä, pelon ilmapiiri edesauttoi Nokian tuhoa...”

    7. 7

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    8. 8

      Venäjän öljyntuottajilla menee nyt paremmin kuin koskaan

    9. 9

      Mira Kasslin kertoo, millaista kiinteistönvälittäjän arki on: ”Bisnes on äärimmäisen raakaa”

    10. 10

      Britannian sisäpolitiikka nostaa puntakorkoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nelihenkinen perhe muutti Saarijärvelle askeettiseen mökkiin täysin keskelle korpea – rahaa menee vain 800 €/kk

    2. 2

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    3. 3

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    4. 4

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    5. 5

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    6. 6

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    7. 7

      Yhdestä sähköautosta nousi myrsky taloyhtiössä – näin kiista lopulta ratkesi

    8. 8

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    9. 9

      ”Huippusijainnilla” paritalon puolikkaan myynyt antoi väärää tietoa ostajalle – myyjälle napsahti kymppitonnien lasku

    10. 10

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    11. Näytä lisää