Velka-armahdus loi Saksan talousihmeen

Julkaistu:

Analyysi
Saksan sodanjälkeinen talousihme onnistui pitkälti samoilla keinoilla, joita Kreikan vaalit voittanut Syriza-puolue haluaa Kreikan avuksi. Maailmansodan hävittyään Saksa sai kontolleen jättimäiset sotavelat, mutta sittemmin se sai voittajavaltioilta suuren osan veloistaan anteeksi ja jättimäisen investointiohjelman kaupan päälle.


Kreikan parlamenttivaalit juuri voittanut Syriza-puolue haluaa ylivelkaisen maan avuksi valtion velkojen ainakin osittaista armahdusta sekä talouden vahvistamista kansainvälisen investointituen avulla. Saksan ja Suomenkin poliittinen johto on jo kiirehtinyt torjumaan Syrizan toiveita ennen kuin puolue on ehtinyt niitä virallisesti esittää.

Velka-armahdus koskisi todennäköisimmin muiden eurovaltioiden viiden viime kriisivuoden kuluessa myöntämiä ja takaamia tukiluottoja. Siksi tällaiset toiveet koskevat ensin ja eniten muiden eurovaltioiden päättäjiä. Aihe on vaikea erityisesti Saksan ja Suomen kaltaisten, kovaa talouskuria korostaneiden rahoittajamaiden päättäjille.

Syrizan tavoitteita torjuneet europäättäjät ovat ainakin alkajaisiksi kieltäneet Kreikan velkojen "anteeksi antamisen" esimerkiksi sillä perusteella, että sopimukset ovat sopimuksia ja niistä on pidettävä kiinni.

Velkakysymyksen vaikeutta ilmentää esimerkiksi tapa, jolla Suomen pääministeri Alexander Stubb (kok.) on viime viikkoina vuoron perään torjunut jyrkästi Kreikan velkojen "anteeksi antamisen" ja ilmaissut valmiutensa armahtaa Kreikan velkoja esimerkiksi laina-aikoja pidentämällä ja korkoja alentamalla. Niin kuin sillä olisi taloudellista merkitystä, millä tavalla Kreikan velkataakka ja vastaavasti Suomen ja muiden rahoittajamaiden Kreikka-saatavien arvoa leikataan.

Joka tapauksessa Syrizan massiivinen vaalivoitto merkitsee, että nyt ensimmäiseen euromaahan syntyy EU:n talous- ja kriisipolitiikkaa jyrkästi vastustava hallitus. Se on europäättäjille hämmentävä ja vieras kokemus. Enää ei ole aivan varmaa, voivatko muiden euromaiden päättäjät yhdessä EU-komission kanssa määrätä, mitä Kreikka saa tai ei saa tehdä. Tai mitä Kreikan on pakko tehdä saadakseen seuraavan erän muiden euromaiden rahoitustukea.

Hämmentävää Kreikan vallanvaihdossa on sekin, että Syriza ei edes halua lisää tukiluottoja.

Puolueen talouspoliittinen asiantuntija, Ateenan yliopiston talousprofessori ja Kreikan seuraavan hallituksen valtiovarainministeri Yanis Varoufakis, kertoi tiistaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että Kreikalla on jo ennestään liikaa velkaa eikä se halua lisää.

Syriza ei halua lisää uutta velkaa vanhan päälle niin kuin kriisivuosien "pelastustoimissa" on käynyt, vaan se haluaa päinvastoin keventää vanhastaan liian raskasta velkataakkaa.

Ajatus valtion velka-armahduksesta ei ole Saksallekaan ihka uusi.

Voittajavaltiot armahtivat Saksan velkoja

Kreikan valtio on ennenkin ollut velkavaikeuksissa, mutta silti Euroopan valtioiden viime vuosisadan suurimmat talous- ja velkaonnettomuudet aiheutti Saksa eikä Kreikka. Samoin Euroopan viime vuosisadan suurimman valtion velka-armahduksen vastaanotti Saksa eikä Kreikka.

Kyse oli kummankin maailmansodan häviäjälle määrätyistä sotakorvausveloista. Ensimmäisen sodan velat Saksa jätti ajallaan maksamatta, ja toisen sodan jälkeen se sai ulkomaiset velkansa suurelta osin anteeksi.

Ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot määräsivät jokseenkin kaikki sotakustannukset ja -vahingot Saksan maksettaviksi, vaikka esimerkiksi brittihallituksen sodanjälkeinen valtiovarainministeri John Maynard Keynes varoitti liian raskaan velkarasituksen tuhoisista seurauksista.

Päättäjät eivät kuunnelleet Keynesin talousjärkeilyä tai yhteiskuntarauhan järkkymistä koskevia varoituksia, vaan pitivät velkavaatimuksista tiukasti kiinni. Olivathan sopimukset sopimuksia, ja velkoihin syypään piti maksaa mikä piti maksaa. Velkojen maksaminen ei kuitenkaan onnistunut.

Saksan sotienvälinen talous oli surkeaa kaaosta 1920-luvun hyperinflaatiosta 1930-luvun deflatoriseen lamaan. Lopulta kurjuuteen väsynyt kansa äänesti paremman toivossa työpaikkoja ja kunnian palautusta luvanneet natsit valtaan. Sittemmin natsit lopettivat edellisen sodan velkojen maksamisen ja ryhtyivät valmistelemaan seuraavaa.

Toinen maailmansota oli koko Euroopalle jos mahdollista vielä tuhoisampi kuin ensimmäinen oli ollut. Toinenkin sota päättyi Saksan tappioon, ja Saksa sai siitäkin mittavat sotakorvausvelvoitteet kontolleen. Voittajavaltiot olivat pääosin samat kuin edellisessä sodassa, mutta nyt ne eivät sentään toistaneet samoja velkavirheitä kuin edellisen sodan jälkeen.

Suursota oli ollut siihen mennessä ihmiskunnan historian kallein, ja sen kustannuksista oli niin voittajille kuin häviäjille kertynyt runsaammin velkaa kuin mistään aiemmasta sodasta tai rauhanomaisesta koitoksesta oli konsanaan koitunut. Silti voittajavaltiot katsoivat omankin etunsa kannalta parhaaksi olla painamatta Saksaa sodan häviön ja tuhojen jälkeen vielä pohjattomaan velkasuohon jopa vuosikymmenten ajaksi.

Niinpä Euroopan lähes poroksi polttanut Saksa sai velkojiltaan tuntuvan armahduksen ja mahdollisuuden uuteen alkuun.

Sotavelkojen armahdus ja samoihin aikoihin alulle pantu mittava jälleenrakennus- ja investointituki antoivat ratkaisevaa apua Saksan talousihmeen toteutumiselle.

Valuuttatulot investointeihin eikä velkoihin

Saksan talousihme – sikäläisittäin niin sanottu Wirtschaftswunder – sai alkunsa sotakorvausvelkojen erittäin tuntuvista armahduksista ja erittäin laajamittaisesta kansainvälisestä investointituesta. Ilman näitä tukia Saksalla olisi todennäköisesti vanhoja sotavelkoja yhä rästissä ja maan nousu sodan raunioilta Euroopan talousmoottoriksi olisi yhä pelkkä unelma.

Toisen maailmansodan läntiset voittajavaltiot laativat Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan johdolla niin kutsutun Lontoon velkasopimuksen, jonka perusteella silloin vasta parin vuoden ikäinen Länsi-Saksa sai anteeksi noin puolet kaikista kummankin maailmansodan jäljiltä rästissä olleista ulkomaisista veloistaan. Jäljelle jääneisiin velkoihinsa se sai jopa vuosikymmenien verran lisää maksuaikaa ja korkohuojennuksia.

Saksan velkavastuita ratkaisevasti keventänyt sopimus solmittiin kuukausia kestäneiden neuvottelujen jälkeen vuoden 1953 syksyllä, ja siihen liittyi lopulta iso joukko muitakin kuin alkuperäiset kolme voittajavaltiota. Vuonna 1963 Suomikin liittyi sopimukseen ja antoi omia saataviaan anteeksi.

Nykyisten eurovaltioiden ja varsinkin Kreikan velkamääriin verrattuna Saksan sotienjälkeinen velkamäärä oli pikkurahaa ja siksi velkavastuiden armahtaminenkin koski paljon pienempiä rahasummia kuin Kreikan tukiluotoissa on uhattuna.

Lontoon velkasopimuksen aikaan Länsi-Saksan valtiolla oli velkaa 30 miljardia D-markkaa, josta sopimus leikkasi 15 miljardia. Ennen leikkausta valtion ulkomainen velka vastasi noin viidennestä maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta, ja näin ollen velkaleikkauksen määrä vastasi kymmentä prosenttia yhden vuoden kokonaistuotannon arvosta.

Mutta velkaleikkauksen aikaan Länsi-Saksan pääomaliikkeet olivat vielä tarkoin rajattuja ja sodan jäljiltä hitaasti toipuvan teollisuuden vientitulot niukkoja.

Lontoon sopimus koski Saksan ulkomaisia valuuttavelkoja, joiden hoitaminen olisi vienyt teollisuuden investoinneille tuiki tärkeitä valuuttatuloja. Tärkeämpi suhdeluku olikin ulkomaisen velan suhde vuotuisiin vientituloihin eikä koko talouden tuotannon arvoon. Sopimuksen koskema velka vastasi 160:tä prosenttia vuotuisten vientitulojen arvosta.

Sotakorvaukset Kreikalle yhä rästissä?

Saksan saamien velka-armahdusten merkitystä maan talouden ja yhteiskunnan toipumiseen on tutkittu laajasti. Esimerkiksi Yhdysvaltain Yalen yliopiston taloushistorian professori Timothy Guinnane on arvioinut velkahelpotusten olleen ratkaiseva apu Saksan talouden toipumiselle ja maan talousihmeen toteutumiselle.

Lontoon kauppakorkeakoulun saksalaissyntyinen taloushistorian professori Albrecht Ritschl muistutti Der Spiegel -lehden haastattelussa jo eurokriisin alkupuolella Saksan viime vuosisadan velka-armahduksista. Hän suositteli, että Saksa muistaisi omaa menneisyyttään ennen kuin vaatii nyt pulassa olevilta kriisimailta kohtuuttomasti.

Samainen saksalaislehti julkaisi vuonna 2013 laajahkoa kohua ja kuohuntaa aiheuttaneen kirjoituksen Kreikan valtiovarainministeriön "salaisesta selvityksestä", jonka mukaan Saksalla olisi yhä rästissä nykyarvoltaan yli 160 miljardin euron korvaukset viime sodan miehitysvuosien aikana Kreikalle koituneista vahingoista.

Finanssimarkkinoiden analyysijulkaisu Grant's Interest Rate Observer julkaisi vuoden 2012 Kreikan velkajärjestelyjen aikaan laajan kirjoituksen Saksan miehitysjoukkojen Kreikassa harjoittamasta talous- ja rahapolitiikasta. Se oli lyhyesti sanottuna tuhoisaa.

Miehittäjien komennossa Kreikan keskuspankki joutui aloittamaan "määrälliset kevennykset" vailla vertaa, ja lopulta Kreikan rahasta ja rahataloudesta tuli tuusan nuuskaa. Grant's kuvasi drakman tuhoa kullan hinnan kehityksellä: miehityksen alussa vuonna 1941 yhden unssin sai runsaalla tuhannella drakmalla, mutta vuoden 1944 lopulla unssista joutui jo maksamaan lähemmäs miljoona miljardia drakmaa.

Ainakaan vielä Syriza ei ole tiettävästi muistuttanut Saksaa rästissä olevista sotakorvauksista, mutta ne ovat kriisin kuluessa aika ajoin pulpahdelleet kreikkalaisten tiedostusvälineiden sivuille. Vielä useammin ja vielä herkemmin esiin ovat nousseet Saksan 1950-luvulla saamia velkahelpotuksia koskevat huomautukset.

Periaatteessa Syriza ei ole ainakaan toistaiseksi vaatinut edes vaalilupauksissaan Kreikalle sen enempää kuin samanlaisen tilaisuuden uuteen alkuun, jonka Saksa sai toisen maailmansodan jälkeen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seinäjoen Ideapark avautui ja Elina oli ensimmäisenä jonossa: ”Toivottavasti siellä olisi Teemu Selänne”

    2. 2

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    3. 3

      Ministeri Paatero syytti Postia rikkureiden käytöstä lakon aikana – työnantajan edustaja puolustautuu: ”Vuokratyön esteet poistuivat jo 2015!”

    4. 4

      Asukkaille valtavat taloudelliset vahingot: Rivitalo uppoaa Pälkäneellä, kulut juoksevat vaikka rakennus on asumiskelvoton

    5. 5

      Tästä postilakossa on kyse

    6. 6

      Osa ikäihmisistä nipistää ruuasta, koska ei saa käteistä – pankit eivät vastaa hätähuutoon: ”Emme pysty olemaan joka paikassa”

    7. 7

      Rautatiealan Unioni pysäyttää rautateiden tavaraliikenteen vuorokaudeksi – tukee postilakkoa

    8. 8

      Saksan pelättiin jo suistuneen taantumaan – yllätti repäisemällä talouden kasvuun

    9. 9

      Kommentti: Käytätkö rahaa kuten itse haluat vai toimitko kuten äitisi tai isäsi?

    10. 10

      Postin neuvotteluissa ei ratkaisua, lakko jatkuu – Pau:n Nieminen: ”Keskustelun sävy hieman muuttui”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    2. 2

      Asukkaille valtavat taloudelliset vahingot: Rivitalo uppoaa Pälkäneellä, kulut juoksevat vaikka rakennus on asumiskelvoton

    3. 3

      Postin neuvottelut käynnistyivät – tunnelma jääkylmä: ”Kun toinen haluaa 40 prosentin palkanalennuksia niin sellaista sopimusta ei tule”

    4. 4

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    5. 5

      Ministeri Paatero syytti Postia rikkureiden käytöstä lakon aikana – työnantajan edustaja puolustautuu: ”Vuokratyön esteet poistuivat jo 2015!”

    6. 6

      Postin neuvotteluissa ei ratkaisua, lakko jatkuu – Pau:n Nieminen: ”Keskustelun sävy hieman muuttui”

    7. 7

      Tästä postilakossa on kyse

    8. 8

      Osa ikäihmisistä nipistää ruuasta, koska ei saa käteistä – pankit eivät vastaa hätähuutoon: ”Emme pysty olemaan joka paikassa”

    9. 9

      Postisuma seisoo – Posti myöntää: Kirjeet saattavat maata päiväkaupalla maaseudun laatikoissa

    10. 10

      Valtio-omistaja syynää tänään Postin vuokra­työvoiman käyttöä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Erkki tilasi lämpöpumpun, sitten alkoi farssi: tutuksi tulivat perintätoimisto, juristit, haastemies ja käräjäoikeus

    2. 2

      Maksatko aina suoraan tililtä? Asiantuntija kertoo, missä tilanteissa kannattaisi hyödyntää luottoa

    3. 3

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    4. 4

      Laskut ja korvaukset, joulukortit, paketit, lehdet – näin kuukauden postilakko vaikuttaisi arkeen

    5. 5

      Nikosta, 29, tuli parissa vuodessa miljonääri tuurilla – ”Niitä jaettiin käytännössä ilmaiseksi kaikille”

    6. 6

      ”Japanin Ikeaksi” kuvattu Muji avaa jättimyymälän Suomeen – 500 lahjakassin tekstissä piilee yllättävä Suomi-vitsi

    7. 7

      Sipilä pesee hallituksen kädet laittomiksi todetuista kikyistä – SAK:n puheenjohtaja tyrmistyi

    8. 8

      Järvenpään K-Citymarket on valittu maailman parhaaksi ruokakaupaksi – ”Teimme sen!”

    9. 9

      PAU:lta kova väite: Tästä Postin aitaan leikatusta reiästä livahti töihin 20 vuokratyöntekijää – katso kuvat ja video

    10. 10

      Kaksi pakastinta hurisee Valton, 80, talossa auringon voimalla – mies otti hatkat sähköverkosta jo 80-luvulla

    11. Näytä lisää