Velka-armahdus loi Saksan talousihmeen

Julkaistu:

Analyysi
Saksan sodanjälkeinen talousihme onnistui pitkälti samoilla keinoilla, joita Kreikan vaalit voittanut Syriza-puolue haluaa Kreikan avuksi. Maailmansodan hävittyään Saksa sai kontolleen jättimäiset sotavelat, mutta sittemmin se sai voittajavaltioilta suuren osan veloistaan anteeksi ja jättimäisen investointiohjelman kaupan päälle.


Kreikan parlamenttivaalit juuri voittanut Syriza-puolue haluaa ylivelkaisen maan avuksi valtion velkojen ainakin osittaista armahdusta sekä talouden vahvistamista kansainvälisen investointituen avulla. Saksan ja Suomenkin poliittinen johto on jo kiirehtinyt torjumaan Syrizan toiveita ennen kuin puolue on ehtinyt niitä virallisesti esittää.

Velka-armahdus koskisi todennäköisimmin muiden eurovaltioiden viiden viime kriisivuoden kuluessa myöntämiä ja takaamia tukiluottoja. Siksi tällaiset toiveet koskevat ensin ja eniten muiden eurovaltioiden päättäjiä. Aihe on vaikea erityisesti Saksan ja Suomen kaltaisten, kovaa talouskuria korostaneiden rahoittajamaiden päättäjille.

Syrizan tavoitteita torjuneet europäättäjät ovat ainakin alkajaisiksi kieltäneet Kreikan velkojen "anteeksi antamisen" esimerkiksi sillä perusteella, että sopimukset ovat sopimuksia ja niistä on pidettävä kiinni.

Velkakysymyksen vaikeutta ilmentää esimerkiksi tapa, jolla Suomen pääministeri Alexander Stubb (kok.) on viime viikkoina vuoron perään torjunut jyrkästi Kreikan velkojen "anteeksi antamisen" ja ilmaissut valmiutensa armahtaa Kreikan velkoja esimerkiksi laina-aikoja pidentämällä ja korkoja alentamalla. Niin kuin sillä olisi taloudellista merkitystä, millä tavalla Kreikan velkataakka ja vastaavasti Suomen ja muiden rahoittajamaiden Kreikka-saatavien arvoa leikataan.

Joka tapauksessa Syrizan massiivinen vaalivoitto merkitsee, että nyt ensimmäiseen euromaahan syntyy EU:n talous- ja kriisipolitiikkaa jyrkästi vastustava hallitus. Se on europäättäjille hämmentävä ja vieras kokemus. Enää ei ole aivan varmaa, voivatko muiden euromaiden päättäjät yhdessä EU-komission kanssa määrätä, mitä Kreikka saa tai ei saa tehdä. Tai mitä Kreikan on pakko tehdä saadakseen seuraavan erän muiden euromaiden rahoitustukea.

Hämmentävää Kreikan vallanvaihdossa on sekin, että Syriza ei edes halua lisää tukiluottoja.

Puolueen talouspoliittinen asiantuntija, Ateenan yliopiston talousprofessori ja Kreikan seuraavan hallituksen valtiovarainministeri Yanis Varoufakis, kertoi tiistaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että Kreikalla on jo ennestään liikaa velkaa eikä se halua lisää.

Syriza ei halua lisää uutta velkaa vanhan päälle niin kuin kriisivuosien "pelastustoimissa" on käynyt, vaan se haluaa päinvastoin keventää vanhastaan liian raskasta velkataakkaa.

Ajatus valtion velka-armahduksesta ei ole Saksallekaan ihka uusi.

Voittajavaltiot armahtivat Saksan velkoja

Kreikan valtio on ennenkin ollut velkavaikeuksissa, mutta silti Euroopan valtioiden viime vuosisadan suurimmat talous- ja velkaonnettomuudet aiheutti Saksa eikä Kreikka. Samoin Euroopan viime vuosisadan suurimman valtion velka-armahduksen vastaanotti Saksa eikä Kreikka.

Kyse oli kummankin maailmansodan häviäjälle määrätyistä sotakorvausveloista. Ensimmäisen sodan velat Saksa jätti ajallaan maksamatta, ja toisen sodan jälkeen se sai ulkomaiset velkansa suurelta osin anteeksi.

Ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot määräsivät jokseenkin kaikki sotakustannukset ja -vahingot Saksan maksettaviksi, vaikka esimerkiksi brittihallituksen sodanjälkeinen valtiovarainministeri John Maynard Keynes varoitti liian raskaan velkarasituksen tuhoisista seurauksista.

Päättäjät eivät kuunnelleet Keynesin talousjärkeilyä tai yhteiskuntarauhan järkkymistä koskevia varoituksia, vaan pitivät velkavaatimuksista tiukasti kiinni. Olivathan sopimukset sopimuksia, ja velkoihin syypään piti maksaa mikä piti maksaa. Velkojen maksaminen ei kuitenkaan onnistunut.

Saksan sotienvälinen talous oli surkeaa kaaosta 1920-luvun hyperinflaatiosta 1930-luvun deflatoriseen lamaan. Lopulta kurjuuteen väsynyt kansa äänesti paremman toivossa työpaikkoja ja kunnian palautusta luvanneet natsit valtaan. Sittemmin natsit lopettivat edellisen sodan velkojen maksamisen ja ryhtyivät valmistelemaan seuraavaa.

Toinen maailmansota oli koko Euroopalle jos mahdollista vielä tuhoisampi kuin ensimmäinen oli ollut. Toinenkin sota päättyi Saksan tappioon, ja Saksa sai siitäkin mittavat sotakorvausvelvoitteet kontolleen. Voittajavaltiot olivat pääosin samat kuin edellisessä sodassa, mutta nyt ne eivät sentään toistaneet samoja velkavirheitä kuin edellisen sodan jälkeen.

Suursota oli ollut siihen mennessä ihmiskunnan historian kallein, ja sen kustannuksista oli niin voittajille kuin häviäjille kertynyt runsaammin velkaa kuin mistään aiemmasta sodasta tai rauhanomaisesta koitoksesta oli konsanaan koitunut. Silti voittajavaltiot katsoivat omankin etunsa kannalta parhaaksi olla painamatta Saksaa sodan häviön ja tuhojen jälkeen vielä pohjattomaan velkasuohon jopa vuosikymmenten ajaksi.

Niinpä Euroopan lähes poroksi polttanut Saksa sai velkojiltaan tuntuvan armahduksen ja mahdollisuuden uuteen alkuun.

Sotavelkojen armahdus ja samoihin aikoihin alulle pantu mittava jälleenrakennus- ja investointituki antoivat ratkaisevaa apua Saksan talousihmeen toteutumiselle.

Valuuttatulot investointeihin eikä velkoihin

Saksan talousihme – sikäläisittäin niin sanottu Wirtschaftswunder – sai alkunsa sotakorvausvelkojen erittäin tuntuvista armahduksista ja erittäin laajamittaisesta kansainvälisestä investointituesta. Ilman näitä tukia Saksalla olisi todennäköisesti vanhoja sotavelkoja yhä rästissä ja maan nousu sodan raunioilta Euroopan talousmoottoriksi olisi yhä pelkkä unelma.

Toisen maailmansodan läntiset voittajavaltiot laativat Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan johdolla niin kutsutun Lontoon velkasopimuksen, jonka perusteella silloin vasta parin vuoden ikäinen Länsi-Saksa sai anteeksi noin puolet kaikista kummankin maailmansodan jäljiltä rästissä olleista ulkomaisista veloistaan. Jäljelle jääneisiin velkoihinsa se sai jopa vuosikymmenien verran lisää maksuaikaa ja korkohuojennuksia.

Saksan velkavastuita ratkaisevasti keventänyt sopimus solmittiin kuukausia kestäneiden neuvottelujen jälkeen vuoden 1953 syksyllä, ja siihen liittyi lopulta iso joukko muitakin kuin alkuperäiset kolme voittajavaltiota. Vuonna 1963 Suomikin liittyi sopimukseen ja antoi omia saataviaan anteeksi.

Nykyisten eurovaltioiden ja varsinkin Kreikan velkamääriin verrattuna Saksan sotienjälkeinen velkamäärä oli pikkurahaa ja siksi velkavastuiden armahtaminenkin koski paljon pienempiä rahasummia kuin Kreikan tukiluotoissa on uhattuna.

Lontoon velkasopimuksen aikaan Länsi-Saksan valtiolla oli velkaa 30 miljardia D-markkaa, josta sopimus leikkasi 15 miljardia. Ennen leikkausta valtion ulkomainen velka vastasi noin viidennestä maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta, ja näin ollen velkaleikkauksen määrä vastasi kymmentä prosenttia yhden vuoden kokonaistuotannon arvosta.

Mutta velkaleikkauksen aikaan Länsi-Saksan pääomaliikkeet olivat vielä tarkoin rajattuja ja sodan jäljiltä hitaasti toipuvan teollisuuden vientitulot niukkoja.

Lontoon sopimus koski Saksan ulkomaisia valuuttavelkoja, joiden hoitaminen olisi vienyt teollisuuden investoinneille tuiki tärkeitä valuuttatuloja. Tärkeämpi suhdeluku olikin ulkomaisen velan suhde vuotuisiin vientituloihin eikä koko talouden tuotannon arvoon. Sopimuksen koskema velka vastasi 160:tä prosenttia vuotuisten vientitulojen arvosta.

Sotakorvaukset Kreikalle yhä rästissä?

Saksan saamien velka-armahdusten merkitystä maan talouden ja yhteiskunnan toipumiseen on tutkittu laajasti. Esimerkiksi Yhdysvaltain Yalen yliopiston taloushistorian professori Timothy Guinnane on arvioinut velkahelpotusten olleen ratkaiseva apu Saksan talouden toipumiselle ja maan talousihmeen toteutumiselle.

Lontoon kauppakorkeakoulun saksalaissyntyinen taloushistorian professori Albrecht Ritschl muistutti Der Spiegel -lehden haastattelussa jo eurokriisin alkupuolella Saksan viime vuosisadan velka-armahduksista. Hän suositteli, että Saksa muistaisi omaa menneisyyttään ennen kuin vaatii nyt pulassa olevilta kriisimailta kohtuuttomasti.

Samainen saksalaislehti julkaisi vuonna 2013 laajahkoa kohua ja kuohuntaa aiheuttaneen kirjoituksen Kreikan valtiovarainministeriön "salaisesta selvityksestä", jonka mukaan Saksalla olisi yhä rästissä nykyarvoltaan yli 160 miljardin euron korvaukset viime sodan miehitysvuosien aikana Kreikalle koituneista vahingoista.

Finanssimarkkinoiden analyysijulkaisu Grant's Interest Rate Observer julkaisi vuoden 2012 Kreikan velkajärjestelyjen aikaan laajan kirjoituksen Saksan miehitysjoukkojen Kreikassa harjoittamasta talous- ja rahapolitiikasta. Se oli lyhyesti sanottuna tuhoisaa.

Miehittäjien komennossa Kreikan keskuspankki joutui aloittamaan "määrälliset kevennykset" vailla vertaa, ja lopulta Kreikan rahasta ja rahataloudesta tuli tuusan nuuskaa. Grant's kuvasi drakman tuhoa kullan hinnan kehityksellä: miehityksen alussa vuonna 1941 yhden unssin sai runsaalla tuhannella drakmalla, mutta vuoden 1944 lopulla unssista joutui jo maksamaan lähemmäs miljoona miljardia drakmaa.

Ainakaan vielä Syriza ei ole tiettävästi muistuttanut Saksaa rästissä olevista sotakorvauksista, mutta ne ovat kriisin kuluessa aika ajoin pulpahdelleet kreikkalaisten tiedostusvälineiden sivuille. Vielä useammin ja vielä herkemmin esiin ovat nousseet Saksan 1950-luvulla saamia velkahelpotuksia koskevat huomautukset.

Periaatteessa Syriza ei ole ainakaan toistaiseksi vaatinut edes vaalilupauksissaan Kreikalle sen enempää kuin samanlaisen tilaisuuden uuteen alkuun, jonka Saksa sai toisen maailmansodan jälkeen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Pyöräliitto varoittaa ilmaisista polkupyöristä – laatu niin huono, ettei huoltamokaan suostu korjaamaan

    2. 2

      S-ryhmä päätti alentaa kotimaisen kalan hintaa – Katso vertailu: Kuinka vastaavat Kesko ja Lidl?

    3. 3

      Inderes: Länsikuluttajat saattavat jättää Huawein hyllylle Trumpin takia

    4. 4

      Suomalaisgini valittiin maailman parhaaksi, Valvira kielsi tuotteen markkinoinnin – virkamies esittää maarajoitusta Suomelle

    5. 5

      Fortum rakentaa Närpiöön ensimmäisen oman tuulivoimapuistonsa Suomessa

    6. 6

      OP: ”Kauppasodan kärjistyminen kiristää Suomen näkymiä muita maita enemmän” – talouskasvu hidastuu vähitellen

    7. 7

      Lukija: Kotimyyjä kauppasi eläkeläiselle hormin ”perusteellisen korjauksen” – parin tunnin urakka maksoi 3 500 euroa

    8. 8

      Yhdysvallat lykkää vientikieltoa Huaweille

    9. 9

      Ford aikoo irtisanoa 7 000 työntekijää – joka kymmenes saa lähteä

    10. 10

      Helsingin telakan kauppa sinetöity –  uusi venäläisomistaja uskoo pakoteasian ratkenneen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaisgini valittiin maailman parhaaksi, Valvira kielsi tuotteen markkinoinnin – virkamies esittää maarajoitusta Suomelle

    2. 2

      Pyöräliitto varoittaa ilmaisista polkupyöristä – laatu niin huono, ettei huoltamokaan suostu korjaamaan

    3. 3

      S-ryhmä päätti alentaa kotimaisen kalan hintaa – Katso vertailu: Kuinka vastaavat Kesko ja Lidl?

    4. 4

      Lukija: Kotimyyjä kauppasi eläkeläiselle hormin ”perusteellisen korjauksen” – parin tunnin urakka maksoi 3 500 euroa

    5. 5

      Ford aikoo irtisanoa 7 000 työntekijää – joka kymmenes saa lähteä

    6. 6

      ”Yksinasuvia ei pidä erityisesti tukea, mutta ei rangaistakaan” – asiantuntija pitää leskeneläkettä syrjivänä

    7. 7

      Kommentti: Saksa voisi opettaa jotain korvaamatonta Suomen hallitus­neuvottelijoille

    8. 8

      Yhdysvallat lykkää vientikieltoa Huaweille

    9. 9

      Kysely: Tämä piirre pomojen käytöksessä ottaa nuoria aivoon – ”Sietokyky huomattavasti matalampaa”

    10. 10

      Viinaturismi kääntyi taas kasvuun – Virosta tuotiin miljoona litraa enemmän kuin vuotta aiemmin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kokenut kassa: Uusi lähimaksuraja laukaisi asiakkaissa omituisen piirteen – lisää riskejä ja hidastaa asiointia

    2. 2

      Haluaisitko eläkkeelle etuajassa? Vaihtoehtoja on neljä – ja niillä jopa kymmenientuhansien eurojen erot

    3. 3

      Näin SAK:n ”verotsunami” osuisi suomalaisiin: ”Kostomentaliteetti tästä paistaa”

    4. 4

      Suomalaisgini valittiin maailman parhaaksi, Valvira kielsi tuotteen markkinoinnin – virkamies esittää maarajoitusta Suomelle

    5. 5

      Yksi tekstiviesti sinetöi Reino-tossujen kohtalon – ”Tosi surkea homma, että tämän teit”

    6. 6

      Yrittäjä osoittaa selvän syyn Suomea vaivaavaan hitsaajapulaan: ”Kävin pajassa, jossa en olisi päivääkään töissä”

    7. 7

      Lehdenjakaja nosti 56 lainaa ja osti 37 000 euron auton – silloin velkojien mitta täyttyi

    8. 8

      Simo oli yli 40 vuotta työelämässä ja jäi osaeläkkeelle – määrättiin uudestaan työnhakijaksi: ”Tilanne on hiukka pöljä”

    9. 9

      Perheyrittäjältä täysmyllytys SAK:n verolinjauksille: ”Eivät ne voi olla noin tyhmiä!”

    10. 10

      Pyöräliitto varoittaa ilmaisista polkupyöristä – laatu niin huono, ettei huoltamokaan suostu korjaamaan

    11. Näytä lisää