Eurokriisi ja se toisenlainen tartuntavaara

Julkaistu:

Analyysi
Kreikan mahdollisen euroeron paluu otsikoihin ei ole ainakaan vielä herättänyt uudestaan finanssimarkkinoiden pelättyä tartuntavaaraa, joka säikyttää pääomaa karkuun muistakin velkaisimmista euromaista. Tartuntavaara ei ole kuitenkaan kadonnut. Se on muuttanut muotoaan, ja se on suurimmillaan siellä, missä euro todennäköisimmin hajoaa: ei markkinoilla vaan vaaliuurnilla.
Saksan poliittinen johto antaa mieluummin Kreikan erota eurosta kuin myöntyy uusiin tukiluottojen tai niiden ehtojen huojennuksiin. Kreikan vaalikyselyjä johtava Syriza-puolue taas luopuu mieluummin eurosta kuin tinkii vaatimuksistaan keventää Kreikan talousahdinkoa tuntuvilla velkaleikkauksilla ja tukiehtojen huojennuksilla.

Suunnilleen näin mustavalkoiselta näyttää europolitiikan uusi vastakkainasettelu velkojamaita johtavan Saksan ja velkaisista velkaisimman Kreikan välillä, jos saksalaisten, kreikkalaisten ja muiden eurooppalaisten tiedotusvälineiden välittämä kuva on edes joten kuten oikea.

Saksalaislehtien mukaan maan poliittinen johto perustelee tinkimätöntä linjaansa sillä, että finanssimarkkinoiden tartuntavaara on nyt ratkaisevasti pienempi kuin Kreikka-kriisin alussa tai vielä pari vuotta sitten.

Tämän tulkinnan mukaan euroalue kestäisi suuremmitta vaikeuksitta yhden Kreikan kaltaisen pienen jäsenmaan eron.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Paluu kansalliseen valuuttaan voisi toki aiheuttaa Kreikalle itselleen ongelmia, mutta finanssimarkkinoiden rauhattomuudet pääomapakoineen eivät enää tarttuisi edes muihin velkaisimpiin euromaihin, kuten Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan.

Ilmeisesti tämä on samaan aikaan oikea ja väärä tulkinta.

Todennäköisesti finanssimarkkinoiden tartuntavaara on kadonnut tai ainakin kutistunut, mutta nyt tilalla on toisenlainen tartuntavaara.

Poliittinen tartuntavaara

Euron hajoamisen riski ei enää perustu finanssimarkkinoiden paineeseen ja pääomavirtojen välittämään tartuntavaaraan niin kuin oli eurokriisin kuumina vuosina 2010–2012. Nyt velkaisimpien euromaiden mahdolliset erohalut tarttuvat maasta toiseen todennäköisemmin vaaliuurnilla kuin finanssimarkkinoilla.

Seuraavan kerran erohalujen aalto voi laueta liikkeelle tämän kuun lopussa, kunhan Kreikka on pitänyt ennenaikaiset parlamenttivaalinsa. Näin käy, jos vaalien alla kannatuskyselyjä johtava vasemmistoradikaali Syriza-puolue voittaa vaalit, nousee hallitusvastuuseen ja pitää kiinni vaalilupauksistaan.

Syriza on vaatinut Kreikan valtion velkataakan erittäin suurta keventämistä, mikä käytännössä tarkoittaisi maan kriisin kuluessa muilta euromailta ja näiden kriisirahastoilta vastaanottamien tukiluottojen tuntuvia leikkauksia. Niitä on jo ennestään kevennetty laina-aikojen pidennyksin ja korkojen huojennuksin, mutta Syriza vaatii velkaleikkauksia.

Puolue on lisäksi vaatinut tukiluottojen ehtoina vaadittujen "talouspakotteiden", kuten julkisen talouden pakkosäästöjen tuntuvia huojennuksia. Se on ilmoittanut "kohtuuttomimpien" vyönkiristysten loppuvan vaaleja seuraavana päivänä, jos se voittaa vaalit.

Saksan poliittinen johto on puolestaan vastannut omilla uhkavaatimuksillaan, joiden mukaan Kreikan on maksettava velkansa ja noudatettava tukiluottojen ehtoja parlamentin ja hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Muuten se saa lähteä.

Jos Syriza voittaa vaalit ja jos se on tosissaan ja jos myös Saksan johto on tosissaan ja pitää tinkimättä kiinni linjauksistaan, voi Kreikan euroero olla yllättävän pian lähellä.

Siitä alkaisi eurokriisin uusi ja ennestään tuntematon jännitysnäytelmä, sanovat Saksan johtajat tai finanssimarkkinoiden toimijat mitä tahansa.

EKP pysäytti finanssitartunnan

Kreikan ennenaikaiset parlamenttivaalit ja ennakkosuosikki Syrizan talouslinjaukset ovat säikäyttäneet finanssimarkkinoiden toimijoita, mutta ainakaan toistaiseksi tämä ei ole näkynyt juuri muualla kuin Kreikan omilla velkakirja- ja osakemarkkinoilla. Kreikan korot ovat kohonneet ja osakekurssit laskeneet.

Muualla korot ja osakekurssit ovat pääpiirteissään pysynet ennallaan koko sen ajan kuin Syriza on toistanut tiukkoja talousvaatimuksiaan ja vaalilupauksiaan. Samoin Kreikan euroeron paluu otsikoihin näyttää jääneet muilta kuin Kreikan omilta markkinoilta huomaamatta.

Finanssimarkkinoiden tartuntavaara onkin todennäköisesti paljon pienempi kuin vaikkapa vielä vuoden 2012 alkupuolella. Sen vuoden syksystä lähtien finanssimarkkinat ovat luottaneet euroalueen keskuspankin EKP:n lupaukseen tehdä "kaikki tarvittava" euron pelastamiseksi.

EKP käytännössä katkaisi finanssimarkkinoiden tartuntavaaran lupaamalla tarvittaessa ostaa markkinoilta "rajoituksetta" kaikkien sellaisten kriisimaiden velkakirjoja, joiden eurojäsenyyteen kohdistui "perusteetonta" epäilyä. Tämä lupaus katkaisi pääomapaon ja käänsi pääomavirran nopeasti takaisin kriisimaihin. Pian korot kääntyivät laskuun.

Korkojen lasku ja euron hajoamisen uhan väistyminen ei estänyt useita eri tavoin eurokriittisiä protestipuolueita saamasta entistä suurempaa kannatusta useimmissa Euroopan unionin (EU) jäsenmaissa viime kevään europarlamentin vaaleissa. Niitä yhdistää tyytymättömyys EU:n ennen kriisiä ja etenkin kriisin aikana harjoittamaan talous- ja rahapolitiikkaan.

EKP:llä ei ole keinoja lepyttää tyytymättömiä kansalaisia eikä se voi estää protestipuolueita menestymästä vaaleissa. Siksi EKP ei pysty pysäyttämään Kreikan mahdollisesta euroerosta alkavaa poliittista tartuntaa niin kuin se pysäytti finanssimarkkinoiden tartunnan.

Protestipuolueet kasvavat

Protestipuolueiden kannatuksesta päätellen äänestävän yleisön tyytymättömyys on ollut suurinta ja kasvanut eniten euroalueen kriisimaissa. Tämä tuskin on yllätys, sillä kriisimaissa myös työttömyys, talousvaikeudet ja vyönkiristykset ovat koetelleet kansalaisia raskaimmin.

Protestipuolueiden suosio ei kuitenkaan rajoitu vain euroalueen pieniin kriisimaihin, kuten Kreikkaan ja Portugaliin. Jyrkästi EU:n talouspolitiikkaa ja jopa euroa vastustavat puolueet ovat kasvattaneet suosiotaan myös Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Britanniassa ja jopa Saksassa, vaikka nämä kaikki eivät ole kriisimaita ensinkään.

Tyytymättömyyden eräänlaiset ääripäät ovat Italian Viiden tähden puolue ja saksalainen Vaihtoehto Saksalle. Italialaispuolue vastustaa euroalueen kriisiaikaista talous- ja rahapolitiikkaa, jotka ovat sen mukaan aivan liian kireitä. Saksalaispuolue vastustaa euroalueen kriisiaikaista talous- ja rahapolitiikkaa, jotka ovat sen mukaan aivan liian löysiä.

Kumpikin haluaisi purkaa euron tai ainakin soisi oman maansa eroavan eurosta.

Ranskan Kansallinen rintama -puolue on kasvattanut suosiotaan paikallis- ja aluevaaleissa sekä kannatuskyselyissä muun muassa arvostelemalla maahanmuuttoa ja vaatimalla maan eroa eurosta ja EU:sta. Britannian Itsenäisyyspuolue haluaisi niin ikään eroon EU:sta.

Kreikan Syriza on ensimmäisenä uusista tai nopeasti kasvaneista protestipuolueista lähellä nousta maansa hallituksen kokoajaksi, mutta se ei ole suinkaan EU- tai euromaiden ainoa erohaluinen tai -valmis protestipuolue. Se voi toimia jopa muiden protestipuolueiden esikuvana.

Tammikuun 25. päivän parlamenttivaalien tulos ja vaalien jälkeiset tapahtumat määrittelevät, eroaako Kreikka eurosta. Ja jos eroaa, eron toteutustapa ja seuraukset määrittelevät, tuleeko erosta muiden euromaiden protestipuolueita kannustava tai varoittava esimerkki.

Onnistunut ero olisi yllyke

Kreikan tai minkä tahansa muun euromaan ero eurosta olisi omanlaisensa uhkayritys, sillä aivan samanlaista yhteisvaluuttaa ei ole aiemmin sen enempää ollut olemassa kuin purettu yhden tai useamman jäsenmaan eroamisin tai erottamisin. Sen sijaan useita suunnilleen samanlaisia rahaliittoja ja muita kansainvälisiä rahajärjestelyjä on tullut ja mennyt.

Toistaiseksi useimpia tavalla tai toisella purkautuneita itsenäisten valtioiden rahaliittoja tai yhteisvaluuttoja on yhdistänyt ainakin kaksi piirrettä. Useimmat niistä ovat ennen pitkää hajonneet kiinteän valuuttakurssin aiheuttamiin ja voimistamiin taloushäiriöihin. Ja yleensä vähäisimmin vaurioin ovat selvinneet ensin eronneet maat.

Näin kävi esimerkiksi 1930-luvun lamavuosina. Rahansa yhteiseen kultakantaan sitoneet maat painuivat lamaan samaan aikaan, mutta oman valuuttansa kullasta ensin irrottaneet maat selvisivät pienimmin vaurioin ja nousivat lamasta nopeimmin. Vastaavasti kultakannassa pisimpään pysyneet maat kärsivät eniten.

Eurossa on rahajärjestelynä samanlaisia piirteitä kuin kultakannassa oli. Yhteistä on esimerkiksi raha- ja valuuttapolitiikan jäykkyys, kun niistä puuttuu kansallinen liikkuma- ja joustovara käytännössä kokonaan. Talouden joustot on pakko saada aikaan finanssi- ja työmarkkinapolitiikan keinoin esimerkiksi juuri sellaisin deflatorisin vyönkiristyksin kuin Kreikassa ja muissa euromaissa on kriisivuosina pantu toteen.

Kultakannasta eroamisen kauheista seurauksista varoiteltiin 1930-luvulla aivan samaan tapaan kuin euroeron seurauksista on nyttemmin varoiteltu. Silti varhain kultakannasta eronnut Britannia selvisi uuden talouskasvun ja vaurastumisen alkuun paljon nopeammin kuin kultakannasta sinnikkäästi kiinni pitänyt ja suurtyöttömyyteen vajonnut Saksa.

Kreikalle voi pian tarjoutua tilaisuus kokeilla, mitä se saa aikaan ikioman valuutan ja itsenäisen rahapolitiikan avulla. Se kokeilu voi toki mennä pahan kerran mönkään. Mutta maan talous on jo valmiiksi niin heikossa jamassa, että pudotus pohjalle ei ole enää kovin suuri.

Sen sijaan onnistuminen ja laman voittaminen olisi sitäkin suurempi muutos parempaan. Siitä lähtisi tartunta muihin euromaihin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Lääkejakelu­sotkussa ryvettyneen Oriolan toimitus­johtaja sai lähtö­passit – hallituksen puheen­johtaja Anssi Vanjoki kertoo miksi

    2. 2

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    3. 3

      Oravan ylimääräinen yhtiökokous erotti hallituksen

    4. 4

      Analyytikko Metson toimitusjohtajan lähdöstä: Todennäköisesti enemmän vetoa Assa Abloyhin kuin työntöä Metsosta

    5. 5

      EU epäilee Ikeaa veronkierrosta – kilpailuosasto aloittaa tutkinnan

    6. 6

      Autioituneet puhelinkopit saivat uuden elämän Lontoossa – nuorilla yrittäjillä ei varaa isompiin liiketiloihin

    7. 7

      Rahoitusalan työriidan sovittelu jumittaa – ”Tilanne on huolestuttava”

    8. 8

      Oriolan toimitusjohtaja vaihtuu – tulos kärsii lääkejakelusotkusta

    9. 9

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    10. 10

      Lääke­tukkuri Oriolan osake kiri peräti 6,3 prosenttia – syynä toimitus­johtajan lähtö

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    2. 2

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    3. 3

      Perustulo teki Ailasta, 54, julkkiksen – uskoo, että töitä voi tulla ”outojen sattumien kautta”

    4. 4

      Lääkejakelu­sotkussa ryvettyneen Oriolan toimitus­johtaja sai lähtö­passit – hallituksen puheen­johtaja Anssi Vanjoki kertoo miksi

    5. 5

      Oriolan toimitusjohtaja vaihtuu – tulos kärsii lääkejakelusotkusta

    6. 6

      Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen?

    7. 7

      Perustulo oli ensin järkytys: lähihoitaja Veera, 30, on tyytyväinen kokeiluun – sai vakituisen työn

    8. 8

      Metson toimitusjohtaja jättää yhtiön – aloitti vasta elokuussa

    9. 9

      Autioituneet puhelinkopit saivat uuden elämän Lontoossa – nuorilla yrittäjillä ei varaa isompiin liiketiloihin

    10. 10

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Espoolainen joulupukki kertoo hintansa – hämmästelee Porvoon pukin taksaa: ”Kuulostaa jo ihan mielettömältä”

    3. 3

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    4. 4

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    5. 5

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    6. 6

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    7. 7

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    8. 8

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    9. 9

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    10. 10

      Muovisissa vesijohdoissa piilee riski – suositellaan juoksuttamaan vettä

    11. Näytä lisää