Kuka pelastaa Euroopan suurpankit Venäjältä?

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Suomi ja muut euromaat pelastivat kansainväliset suurpankit Kreikasta ja muista euroalueen kriisimaista, kun nämä ajautuivat rahoituskriisiin. Nyt kriisi riehuu Venäjällä – jossa Euroopan suurpankeilla on runsaammat riskit kuin niillä oli Kreikassa. Pankkiunioni voi velvoittaa Suomenkin pelastamaan pankkeja Venäjältä.


Venäjä ei ole Kreikka. Se on kaikin puolin tyystin toista maata. Paitsi, että nyt myös Venäjällä riehuu talous-, rahoitus- ja valuuttakriisi, ja että myös Venäjällä suurimpia ulkomaisia riskirahoittajia ovat Länsi-Euroopan suurpankit.

On vielä epävarmaa, kärjistyykö Venäjän kriisi samanlaiseen rahoituksen umpikujaan ja pääomapaniikkiin kuin Kreikassa kävi vuoden 2010 keväällä. Samoin se on epävarmaa, kuka pelastaa Euroopan suurpankit Venäjältä, jos näin käy.

Kreikasta ja sittemmin muistakin euroalueen kriisimaista, Irlannista, Portugalista ja Espanjasta pankit pääsivät pinteestä, kun Suomi ja muut euromaat ryhtyivät rahoittamaan kriisimaiden velkojen maksua massiivisin tukiluotoin.

Europäättäjät naamioivat nämä yhteensä satojen miljardien eurojen tukiluotot vaikeuksiin joutuneiden euromaiden pelastustalkoiksi, vaikka kyse oli lähinnä Ranskan, Saksan, Britannian ja muiden suurten pankkimaiden suurpankkien pelastamisesta.

Ilman kriisimaille myönnettyjä tukiluottoja niiden ulkomaiset rahoittajapankit olisivat joutuneet itse kärsimään ottamiensa riskien toteutumisen ja niistä koituvat tappiot. Sitä ne eivät olisi kestäneet, vaan ne olisivat kaatuneet kotivaltioidensa veronmaksajien syliin. Nyt näin ei käynyt, kun Suomi ja joukko muita sivullisia maita otti osaa pankkien tukemiseen.

Venäjällä Länsi-Euroopan suurpankkien riskit ovat suurempia kuin ne olivat Kreikassa, mutta niiden pelastaminen voi olla poliittisesti vaikeampaa. Ainakaan pankkien pelastamista ei naamioitane Venäjän pelastustalkoiksi, sillä Venäjä ei ole euromaa eikä edes EU:n jäsenmaa vaan päinvastoin EU:n talouspakottein painostama ulkovalta.

Juuri EU:n määräämät talouspakotteet ovat osaltaan kasvattaneet pankkien Venäjä-saataviin liittyviä riskejä.

Valuuttavelat paisuvat

Venäjään ja venäläisiin lainasaataviin liittyvät riskit ovat viime kuukausina ja viikkoina kasvaneet railakkaasti, mutta nämä riskit eivät ole vielä muuttuneet lopullisiksi luottotappioiksi. Suuria ulkomaisia valuuttaluottoja alkaa kuitenkin erääntyä ensi vuoden mittaan ilman varmuutta uudesta rahoituksesta saati takaisinmaksusta.

Venäläisvelallisten rahoitusta rajoittavat lukuisat varta vasten rahoitustoimintoja koskevat EU:n ja Yhdysvaltain määräämät talouspakotteet. Pakotteet estävät venäläispankkeja ja -yrityksiä uusimasta ulkomaisia luottojaan ainakaan suurilla länsimarkkinoilla tai länsimaisten pankkien avulla muuallakaan.

Pakotteiden on tarkoitus taivutella Venäjää EU:n ja Yhdysvaltain vaatimuksiin Ukrainan kriisissä. Taivuttelun tulokset ovat epävarmempia kuin se, että pakotteet ovat jo pahentaneet Venäjän talous- ja rahoituskriisiä.

Viime kuukausina ja viikkoina Venäjän ahdinkoa on pahentanut raakaöljyn suoranainen hintaromahdus. Se on lyhyen ajan kuluessa melkein puolittanut Venäjälle elintärkeän vientihyödykkeen maailmanmarkkinahinnan ja maan öljytulot.

Talouspakotteiden ja öljyromahduksen yhteisvaikutus on painanut Venäjän ruplan rajuimpaan syöksyyn sitten vuoden 1998 edellisen ruplakriisin. Tämä taas on ollut omiaan heikentämään venäläispankkien ja -yritysten kykyä maksaa ulkomaisia valuuttavelkojaan, kun takaisinmaksun aika koittaa.

Ruplan arvon romahtaminen on paisuttanut ulkomaisten valuuttaluottojen rupla-arvon muutamassa kuukaudessa suurin piirtein kaksinkertaiseksi. Venäläispankkien ja -yritysten nimissä on suurin piirtein 500 miljardin euron arvoiset valuuttavelat. Niiden maksamiseen tarvitaan joko yhtä runsaita valuuttatuloja tai tuplasti entinen määrä ruplia ja vapaa pääsy valuuttamarkkinoille.

Jos velalliset, kuten venäläiset yritykset ja pankit, eivät saa uutta ulkomaista rahoitusta vanhojen valuuttavelkojensa maksamiseen, ovat ulkomaiset rahoittajapankit pinteessä.

Siitä ei ole minkäänlaista ennakkotietoa, mikä tai kuka pankkeja pelastaa, jos kriisi uhkaa Venäjällä muuttaa riskejä tappioiksi.

Se on kuitenkin jo tiedossa, että Länsi-Euroopan suurpankeilla on Venäjällä pelissä suurempi määrä saatavia kuin niillä oli Kreikassa ennen kuin Kreikka "kaatui" ja ennen kuin Suomi ja muut euromaat ryhtyivät siirtämään Kreikka-riskejä pankeilta veronmaksajille.

Suuremmat riskit kuin Kreikassa

Länsi-Euroopan suurten pankkimaiden pankeilla on Venäjällä erityyppisiä lainasaatavia ja muita saatavia yhteensä 115 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan Euroopan ulkopuolisten suurten pankkimaiden, Yhdysvaltain ja Japanin, pankkien saatavat, kipuavat kaikkien ulkomaisten pankkien Venäjä-saatavat yhteensä 155 miljardiin euroon.

Eniten Venäjä-saatavia on Ranskan (35 miljardia euroa) ja Italian (20 miljardia euroa) pankeilla. Suuria Venäjä-riskejä on myös Yhdysvaltain (19 miljardia euroa), Japanin (14 miljardia euroa), Saksan (13 miljardia euroa), Itävallan (13 miljardia euroa), Hollannin (12 miljardia euroa) ja Britannian (11 miljardia euroa) pankeilla.

Luvut ilmenevät Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n kansainvälisistä pankkitilastoista, ja niissä ovat mukana ulkomaisten pankkien kaikki saatavat valtiolta ja muilta julkisen talouden yksiköiltä, yksityisiltä liikeyrityksiltä, rahoitusalan yrityksiltä ja kotitalouksilta. Tuoreimmat luvut ovat kesäkuun lopulta.

Ruotsin pankeilla on tilastojen mukaan vajaan seitsemän miljardin euron Venäjä-saatavat, mutta sen sijaan Suomen pankit eivät erotu näistä tilastoista edes suurennuslasilla.

Vastaavien BIS:n pankkitilastojen perusteella ulkomaisilla pankeilla oli Kreikasta erityyppisiä saatavia "vain" vähän yli sata miljardia euroa, kun Kreikka "kaatui".

Euromaat myönsivät Kreikalle ja muille kriisivaltioille yhteensä satojen miljardien eurojen hätäluotot, joiden avulla nämä maksoivat pois kansainvälisten pankkien erääntyviä luottoja korkoineen. Nyt tukiluotot ovat kriisivaltioiden veronmaksajien velkoja muiden euromaiden veronmaksajille.

Venäjältä eurooppalaispankkeja tuskin on mahdollista pelastaa samanlaisin verukkein kuin pulaan joutuneista euromaista, sillä pankkituen verhoilu Venäjän pelastamiseksi lienee missä tahansa EU-maassa poliittisesti mahdoton ajatus. Tämä ei ehkä kuitenkaan estä euromaita taas pelastamasta pankkeja pinteestä.

Sitä varten on pankkiunioni.

Pankkiunionille käyttöä

Euromaat ovat perustaneet niin sanottua pankkiunionia vaiheittain siirtääkseen suurimpien pankkiensa valvonta- ja pelastus- tai lopetusvastuun yksittäisiltä euromailta uusien ylikansallisten toimielinten vastuulle. Tällaisia ovat euroalueen keskuspankin EKP:n yhteydessä vasta toimintansa aloittanut keskitetty pankkivalvontaviranomainen ja seuraavaksi toimeen ryhtyvä keskitetty kriisienratkaisuviranomainen.

Venäjällä saattaa paraikaa kyteä näiden uusien valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaisten ensimmäinen yhteinen pankkikriisi.

EKP toteutti euroalueen suurimmille pankeille tasetarkastukset ja stressitestit, joiden tarkoitus oli tuoda esiin kaikki taseissa piilevät riskit ja pääomapuutteet ennen kuin pankit siirtyvät euromaiden yhteiselle vastuulle. EKP luonnehti testejä perusteellisiksi ja ankariksi.

Tarkastukset olivat ilmeisesti niin tiukat kuin EKP:n arvioiden mukaan oli mahdollista tehdä ilman, että rahoitusmarkkinoiden vakaus olisi vaarantunut tarkastusten tuloksista. Tasetarkastukset ja pankkien rasituskokeet eivät oikeastaan voineet olla muuta kuin näytösluontoiset, sillä tarkastusten tarkastus oli kohentaa eikä vaarantaa markkinoiden vakautta.

Näytösluontoisten rasituskokeiden riskioletuksiin ei kuulunut euromaiden saati koko alueen vaipuminen deflatoriseen taantumaan. Eikä stressioletuksiin kuulunut Venäjän ajautuminen talous-, rahoitus- ja valuuttakriisiin.

Suomikin voi päätyä talkoisiin

EKP:n "luottamusta ja vakautta vahvistavat" testitulokset ovat vasta runsaan kuukauden ikäiset, kun iso osa euromaista on jo deflatorisessa taantumassa tai uupumaisillaan sellaiseen. Ja Venäjän talous-, rahoitus- ja valuuttakriisi on tosiasia.

Tasetarkastusten ja rasituskokeiden läpäisemät pankit ovat nyt virallisesti EKP:n valvontavastuulla, ja kaikki EKP:n valvontavastuulla olevat pankit päätyvät tuota pikaa myös keskitetyn kriisinratkaisuviranomaisen vastuulle.

Tämä koskee esimerkiksi niitä Ranskan, Italian, Saksan, Itävallan ja Hollannin suurpankkeja, joiden taseissa muhii mittavia Venäjä-riskejä.

Pankkiunionin julkilausuttuihin poliittisiin periaatteisiin kuuluu, että seuraavaksi pankkien tappioita kärsivät niiden yksityiset rahoittajat eivätkä veronmaksajat. Täsmälleen samanlaiset periaatteet olivat voimassa ja ne pettivät Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa.

Todennäköisesti nämä periaatteet pettävät taas, kun pankkikriisi seuraavan kerran uhkaa useita suuria Euroopan maita samaan aikaan. Silloin talousviranomaiset huomaavat taas, että "rahoitusvakaus" on tärkeämpi kuin ennen kriisiä julki lausutut poliittiset periaatteet.

Se tahtoo sanoa, että pankkiunionin kautta Suomi voi päätyä pelastamaan suurten euromaiden pankkeja turvaan myös Venäjältä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    2. 2

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    3. 3

      Bruce Oreckin suurhanke alkaa muodostua – Kaurismäkien ravintolat ja elokuvateatteri ovat vasta alkua

    4. 4

      Taksiliitto haluaa taksamittarit takaisin – suorat sanat uudistuksesta: ”Kuluttaja on suurin häviäjä”

    5. 5

      Lähtölaukaus mansikkasesongille: näin paljon maksaa litra Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa

    6. 6

      EKP:n Draghin elvytyspuheet sytyttivät sanasodan Trumpin kanssa

    7. 7

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    8. 8

      Taksiliitto ilahtui hallitusohjelmasta – toimitusjohtaja kertoo karun esimerkin, kuinka verottajaa nykyisin vedätetään

    9. 9

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    10. 10

      Legendaarinen helsinkiläis­ravintola Corona löysi uuden kodin: Aki Kaurismäki ja Bruce Oreck yhteistyöhön – ”Olen siitä ylpeä ja iloinen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    2. 2

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    3. 3

      Legendaarinen helsinkiläis­ravintola Corona löysi uuden kodin: Aki Kaurismäki ja Bruce Oreck yhteistyöhön – ”Olen siitä ylpeä ja iloinen”

    4. 4

      Lähtölaukaus mansikkasesongille: näin paljon maksaa litra Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa

    5. 5

      Taksiliitto haluaa taksamittarit takaisin – suorat sanat uudistuksesta: ”Kuluttaja on suurin häviäjä”

    6. 6

      Uusi tutkimus kumoaa väitteet Nokian epäonnistumisen syistä – ei johtunut johtajien käytöksestä

    7. 7

      Hittijuoma loppui hyllyiltä Suomessa – S-ryhmän päällikkö harmittelee yhtä asiaa

    8. 8

      Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät – Pohjoismaihin syntyy kolmen miljardin euron digijättiläinen

    9. 9

      LM ja HS: Ex-työministeri Jari Lindström ilmoittautui työttömäksi – TE-toimiston työntekijä hiljeni langan päässä

    10. 10

      Bruce Oreckin suurhanke alkaa muodostua – Kaurismäkien ravintolat ja elokuvateatteri ovat vasta alkua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    2. 2

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    3. 3

      Kerrostalon putkiremontin hinta tuplaantui, osasyy peräisin sota-ajalta – ”Kaikki ovat ihan kauhuissaan”

    4. 4

      Nainen myi omakoti­talonsa – 10 vuotta myöhemmin ex-avo­mies tempaisi väitteen tuuli­kaapista ja vaati paljon rahaa

    5. 5

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    6. 6

      Hittijuoma loppui hyllyiltä Suomessa – S-ryhmän päällikkö harmittelee yhtä asiaa

    7. 7

      LM ja HS: Ex-työministeri Jari Lindström ilmoittautui työttömäksi – TE-toimiston työntekijä hiljeni langan päässä

    8. 8

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    9. 9

      Posti muuttaa pakettien toimituksia koko Suomessa

    10. 10

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    11. Näytä lisää