Suomi-sijoitukset painoivat suomalaisia työeläketuottoja OECD-maiden vertailussa - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Eläketuotot kärsivät Suomi-sijoituksista

Kotimaiset arvopaperit ja vakavaraisuussääntely heikensivät suomalaisten työeläkevakuuttajien tuotoja, kun niitä vertailtiin muihin merkittäviin eläkerahastoiviin OECD-maihin.

3.12.2014 12:51 | Päivitetty 3.12.2014 13:08

Suomen heikko talouskehitys ja kotimaan suuret sijoitussalkut painoivat Suomen työeläkesijoitusten tuottoja, kun niitä vertailtiin kuuden OECD-maan kesken. Keskitason alle jäivät erityisesti yksityisalojen eläkevakuuttajat, kun taas julkisaloilla päästiin suunnilleen keskiarvotasoille.

Maiden eläkerahastojen vuotuiset reaalituotot ovat vaihdelleet 4,8–10,2 prosentin välillä viimeisen viiden vuoden aikana. Suomessa keskimääräinen reaalituotto oli 6,2 prosenttia.

Yksityisalojen eläkevakuuttajien sijoitusten tuotto oli 5,6 prosenttia, vaihteluvälin ollessa 3,3–6,0 prosenttia. julkisalojen eläkevakuuttajat pääsivät parempiin tuottoihin, keskimäärin 7,3 prosenttiin vuodessa. Niillä vaihtelua oli 4,3–7,9 prosenttia.

– Eroa tulee siitä, että julkisalojen vakuuttajat eivät ole vakavaraisuussääntelyn alaisia. He pystyvät määrittämään oman riskitasonsa vapaammin kuin yksityisalojen vakuuttajat, Telan analyytikko Maria Rissanen sanoi Taloussanomille.

Tuottoeroa syntyi myös kotimaisuusasteen eroista. Yksityisen sektorilla työeläkevakuuttajien tuottoihin vaikutti huomattavasti sijoitusten suuri kotimaan painotus, joka oli lähes 40 prosenttia. Julkisaloilla kotimaisuusaste oli noin 20 prosenttia.

Vakuutettujen ja vakuuttajien synergiaa

Erot juontuvat historiaan. Julkisalojen eläkevakuuttajat aloittivat varantojen kartuttamisen 1980–1990-luvun taitteessa, jolloin pääomamarkkinat avautuivat. Oli luontevaa sijoittaa kotimaihin ja ulkomaille ilman historian painolastia, kuten yksityisellä puolella, joka alkoi kerryttää rahaa jo 1960-luvulta, Rissanen sanoo.

– Historia kantaa nykypäivään. Yritykset maksavat työeläkemaksut, joten on luonnollista, että osa rahastoiduista maksuista sijoitetaan takaisin kotimaan kohteisiin. Siinä on tietty vuorovaikutussuhde ja synergiaetuja.

Kotimaan painottaminen sijoituksissa toimii hyvin, kun kotimaan talouskasvu on vahvaa, mutta viime vuosina kehitys on ollut heikkoa. Myös Ruotsissa sijoitusten kotimaisuusaste on suuri, 50–60 prosenttia, mutta eläkerahastojen reaalituotot ovat pysyneet korkeina Ruotsin vahvan talouskasvun ansiosta.

– Toisaalta asian voi kääntää niinkin, että eläkevakuuttajamme eivät ole hylänneet Suomea, vaikka taloustilanne on ollut heikko, Rissanen huomauttaa.

Eläketurvakeskuksen ja Työeläkevakuuttajat Telan selvityksessä mukana olivat Suomen ja Ruotsin lisäksi Hollanti, Tanska, Norja ja Britannia. Näiden maiden tuotot ovat olleet selvästi korkeampia kuin OECD-maiden eläkesijoitusten tuottojen keskiarvo. Se on 3,1 prosenttia vuodessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?