Raakaöljy on halventunut jyrkästi, mutta se on yhä kallista - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Halpaa öljyä, mutta ei enää hullunhalpaa

Öljyn halpeneminen piristää taloutta kuin kansalaisten ostovoimaa kohentava palkankorotus ja sen kallistuminen rasittaisi kasvua kuin ostovoimaa leikkaava raippavero. Öljyn hinnan vaihtelut eivät kuitenkaan kumoa luonnon lakeja: öljyä ei synny lisää, vaikka hinta olisi mikä. Hullunhalpa öljy on jo poltettu.

. ­

3.12.2014 6:01 | Päivitetty 3.12.2014 10:04

Maailman raakaöljymarkkinat menivät ainakin hetkeksi tolaltaan, kun öljyntuottajamaiden järjestö Opec ilmoitti viime viikolla pitävänsä tuotantomääränsä ennallaan hintojen voimakkaasta laskusta huolimatta. Niinpä öljy on jatkanut jyrkkää halpenemistaan.

Opecin päätös pitää kiinni entisistä tuotantotavoitteistaan oli yllätys, sillä yleensä järjestö on mieluummin supistanut tuotantoa kuin katsonut hintojen laskua passiivisesti sivusta. Ja nyt lasku on ollut vieläpä jyrkkää: tärkeimpien öljylaatujen barrelihinnat ovat laskeneet viime heinäkuun noin 110 dollarista viime päivien noin 70 dollariin.

Lähinnä Persianlahden alueen ja Afrikan suuria öljyntuottajamaita edustava järjestö piti kiinni tuotantomääristään, sillä se katsoi öljymarkkinoilla hintoja rasittavan ylitarjonnan olevan peräisin muualta kuin järjestön jäsenmaista. Käytännössä Opec tulkinnee ylituotannon virtaavan markkinoille pääosin Yhdysvalloista, jonka tuotanto onkin viime vuosina kasvanut voimakkaasti.

Yhdysvallat on edelleen suuri öljyn nettotuoja eikä -viejä niin kuin Opecin jäsenmaat tai vaikkapa Venäjä, mutta Yhdysvaltain oman tuotannon voimakas kasvu on supistanut tuonnin tarvetta merkittävästi. Niin sanotun liuskeöljyn tuotanto on kääntänyt Yhdysvaltain tuotannon vuosia jatkuneesta alamäestä kasvuun.

Yhdysvaltain lisäksi tuotanto on kasvanut myös esimerkiksi Irakin ja Libyan kentillä. Samaan aikaan maailman talouskasvu ja öljyn kysynnän maailmanlaajuinen kasvu ovat heikentyneet tuntuvasti. Näiden muutosten yhteisvaikutuksesta on syntynyt ainakin tilapäistä öljyn ylitarjontaa niin kuin Opec tulkitsee ja barrelihintojen lasku viittaa.

Samaan aikaan öljypörssien pelureilla on toki ollut runsaasti huolenaiheitakin, kuten maailman suurimpiin kuuluvan tuottajan, Venäjän, sotatoimet Ukrainassa ja maan länsisuhteiden viileneminen sekä alati epävakaan Lähi-idän rauhattomuudet. Huolet eivät ole kuitenkaan nostaneet barrelihintoja yhtä paljon kuin ylitarjonta on niitä laskenut.

Öljyn halpeneminen ei olekaan ollut itsestään selvää, eikä öljyllä ole tästä eteenpäinkään yhtä ainoaa mahdollista hintakehitystä. Eikä se ole ainakaan lasku.

Useampi hyötyy kuin kärsii

Raakaöljyn halpeneminen on ilmiselvä takaisku vain öljynviejämaille, useimmille öljy-yhtiöille ja todennäköisesti myös öljyn kanssa kilpailevien vaihtoehtoisten energialähteiden kehittäjille. Mutta useimmille muille öljyn halpeneminen on kuin taloutta elvyttävä piristysruiske.

Suurin osa maailman maista, yrityksistä ja kotitalouksista tarvitsee öljyä muodossa tai toisessa suoriutuakseen jokapäiväisistä askareistaan, kuten matkustamisesta, lämmittämisestä ja tuotannon ylläpitämisestä.

Useimmille öljyn käyttäjille öljy on välttämätön polttoaine ja väistämätön kustannus. Siksi öljyn halpeneminen merkitsee useimmille maille, kansalaisille ja yrityksille sitä, että välttämättömän energialaskun jälkeen jää muuhun käyttöön entistä enemmän rahaa. Tämä tarjoaa mahdollisuutta joko käyttää entistä enemmän rahaa kulutukseen ja investointeihin tai kasvattaa säästöjä.

Ranskalaispankki Societe Generale arvioi laajassa öljykatsauksessaan, että nykyisillä talouden rakenteilla jokainen barrelihinnan 20 dollarin lasku kiihdyttää maailman kokonaistuotannon kasvuvauhtia noin prosenttiyksikön neljänneksellä. Vaikutukset toki vaihtelevat maittain ja yrityksittäin.

Entistä edullisemman energian edullisista talousvaikutuksista kirjoittaa myös analyysiyhtiö GaveKal Research. Sen mukaan Japani ja euroalue hyötyvät öljyn suurina nettotuojina enemmän kuin vaikkapa Yhdysvallat, jolla on laajaa omaakin tuotantoa. Yhtiön mukaan öljylaskun keveneminen on useimmille maailman kuluttajille kuin ostovoimaa kohentava veronalennus.

Katsaukset muistuttavat, että vaikka öljyn halpeneminen on osittain seurausta talouden ja kysynnän heikkoudesta, koituu siitä itsestään puolestaan kokonaiskysyntää elvyttävää vaikutusta.

Öljyn ja muunlaisen energian halpeneminen on useimmille kotitalouksille ja yrityksille hyvä uutinen siitä riippumatta, että esimerkiksi euroalueen keskuspankki EKP kantaa suurta huolta yleisen inflaatiovauhdin heikkenemisestä. Energian halpeneminen kutistaa paraikaakin euroalueen inflaatiolukuja, mutta tämä tuskin on suuren suuri huolenaihe muille kun EKP:lle.

Yksi selvä öljyn halpenemisesta koituva haitta lienee se, että vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittäminen hidastuu ja käy sitä kannattamattomammaksi mitä enemmän öljy halpenee.

Kallistuminen jarruttaisi taloutta

Öljy on nyt halvempaa kuin viime kesänä, mutta ei likimainkaan yhtä halpaa kuin esimerkiksi finanssikriisin alkuaikoina vuoden 2008 lopussa saati Aasian talouskriisin jälkeen vuonna 1998. Viisi vuotta sitten yksi öljybarreli maksoi maailman öljypörsseissä alimmillaan noin 40 dollaria, ja runsaat 15 vuotta sitten hinta käväisi alle 15 dollarissa.

Hinnan voimakkaalla laskulla on todennäköisesti nyt samantapaisia vaikutuksia kysyntään ja tarjontaan kuin ennenkin, vaikka hinta ei nyt painuisi edes aiempiin pohjalukemiin.

Yksinkertaisin vaikutus on, että entistä edullisempi hinta houkuttelee kulutusta kasvamaan entistä vahvemmin. Jos näin käy, muuttuu kulutuksen kasvu vaihteeksi hintaa nostavaksi tai ainakin laskua vaimentavaksi markkinavoimaksi.

Tarjonnan niin sanottu hintajousto on heikompaa tai ainakin hitaampaa. Öljyntuottajien investoinnit uusiin tuotantoalueisiin ja -menetelmiin ovat suuria ja hidasliikkeisiä projekteja, jotka eivät lisää tai vähennä tuotantoa hetkellisten hintavaihteluiden mukaan.

Hinnan lasku todennäköisesti hidastaa uusien tuotantoinvestointien aloituksia tai siirtää ne toistaiseksi hyllylle, mutta jo alkaneita hankkeita ei hevin panna jäihin. Ennen pitkää kuitenkin uuden tuotannon "tulviminen" heikkenee ja hintojen laskupaine hellittää. Lopulta hitaastikin kasvava kysyntä saavuttaa taas tarjonnan, ja vaaka heilauttaa hinnat taas nousun suuntaan.

Hintojen ja tuotannon vuorovaikutuksia kuvaa esimerkiksi brittipankki RBS laajassa öljyanalyysissaan. Pankki kuvaa senkin, miten aikanaan tarjonnan ja kysynnän tasapaino muuttuu taas ylikysynnäksi ja hintojen nousu alkaa taas houkutella hintojen laskun aikaan hyllylle joutuneita investointeja toteutukseen ja tuotantoon.

Hintojen noususta taas seuraa vastakkaisia talousvaikutuksia kuin hintojen laskusta nyt koituu. Useimpien maiden, kansalaisten ja yritysten kustannukset kasvavat ja talouskasvu heikkenee haitallisen inflaation vaikutuksesta, kun muuhun kulutukseen ja investointeihin jää entistä vähemmän varaa. EKP:lle tämä olisi ristiriitainen kokemus, sillä se haluaa inflaation kiihtyvän mutta tuskin kuitenkaan talouden heikkenevän.

Öljyn kallistumisesta sitä vastoin hyötyisivät öljyntuottajamaat ja öljy-yhtiöt sekä kaikki öljyn kanssa kilpailevia vaihtoehtoisia energiamuotoja kehittävät yritykset.

Öljy on rajallinen luonnonvara

Öljyn halpeneminen helpottaa talousanemiaa ja uusi kallistuminen heikentäisi talouden kasvuvoimaa, mutta lyhytaikaisen hintavaihtelun takana vaikuttaa muunlaisiakin voimia kuin tavanomaiset talouden "lainalaisuudet". Öljymarkkinoiden taustalla vaikuttavat nimittäin oikeatkin luonnonvoimat.

Raakaöljy on sanamukaisesti rajallinen luonnonvara, jota ei synny maan kamaraan pisaraakaan lisää, vaikka hinta kipuaisi kuinka korkealle. Viime vuosikymmeninä on ennemmin käynyt päinvastoin, kun hinnan nousu on kiihdyttänyt perinteisten tuotantoalueiden tuotantoa ja samaan aikaan houkutellut tuotantoa asteittain yhä vaikeammille ja vaarallisemmille alueille, kuten valtamerten syvänteisiin ja arktisille merialueille.

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova GMO-varainhoitoyhtiö muistuttaa uusimmassa neljännesvuosikatsauksessaan asiakkaitaan öljyn rajallisuudesta ja talouden yhä vaarallisen suuresta öljyriippuvuudesta.

Yhtiön mukaan öljyn satunnaista halpenemista on turha tulkita merkiksi maailman paluusta halvan energian runsaudensarvien äärelle. Ennemmin kyse on tilapäisestä notkahduksesta pitkällä ja kuoppaisella tiellä yhä kalliimman energian oloihin.

GMO:n mukaan halvan energian aika päättyi viimeistään vuosituhannen vaihteen aikoihin, ja sen jälkeen uusien tuotantokelpoisten öljylähteiden löytyminen on sekä hidastunut että muuttunut vuosi vuodelta kalliimmaksi. Yhtiön mukaan paluuta aidosti ja pysyvästi halpaan energiaan ei ole odotettavissa ainakaan ennen kuin jokin uusi energiamuoto kykenee aidosti syrjäyttämään öljyn.

Siihen asti öljyn hinta vuoroin nousee ja vuoroin laskee, mutta satunnaisen vaihtelun taustalla vallitsevat hintapaineet hilaavat hintatrendiä ylöspäin. Tämä taas on lukuisine heijastusvaikutuksineen omiaan jarruttamaan maailman talouskasvua sitä enemmän mitä sitkeämpää talouden öljyriippuvuus on ja mitä kalliimmaksi öljy kipuaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?