Pörssiuutiset

Miinuskorko kuppaa tallettajaa

Julkaistu:

Analyysi
Ensimmäiset saksalaispankit piiskaavat jo suuria tallettajia miinusmerkkisillä raippakoroilla – samaan tapaan kuin EKP piiskaa pankkeja keskuspankkitalletusten miinuskorolla. Suomessakin pankkitilien reaalikorot jäävät jo tuntuvasti pakkaselle. Näin syyttömät maksavat tahtomattaan kriisin hintaa.


Saksan toiseksi suurin pankki, Commerzbank, on päättänyt "rangaista" suurten rahasummien tallettajia eräänlaisella raippamaksulla, jonka vaikutuksesta suurten talletusten todellinen tuotto painuu lievästi negatiiviseksi. Saksalaislehdet ovat kuvanneet ilmiötä suorasukaisesti "rankaisukoroksi".

Aiemmin suurten eurotalletusten miinuskoron tai sitä vastaavan raippamaksun on ottanut käyttöön joukko kansainvälisiä suurpankkeja ja tiettävästi yksittäiset pienet saksalaispankit. Miinuskoroista on kertonut esimerkiksi The Wall Street Journal -talouslehti.

Talletusten miinuskorko tai sitä vastaava tallettajalta perittävä talletusmaksu on poikkeuksellinen kummajainen, sillä normaalisti pankit maksavat tallettajille korkoa eikä päinvastoin. Talletukset ovat pankeille tuiki tärkeää varainhankintaa, jonka avulla ne rahoittavat toimintaansa, kuten luotonantoa.

Perinteisesti talletukset ovat olleet pankeille edullista varainhankintaa – mutta eivät yleensä sentään niin edullista, että säästäjät maksaisivat talletuksistaan pankeille korkoa. Sitä miinuskorko käytännössä kuitenkin tarkoittaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Miinuskorkoa "saava" tallettaja käytännössä maksaa pankille siitä hyvästä, että luovuttaa varojaan pankin käyttöön.

Pankkitalletuksiin asti levinnyt miinuskorko on tuore esimerkki euroalueen keskuspankin EKP:n yhä kokeellisemman rahapolitiikan omalaatuisista sivuvaikutuksista.

Viime kesäkuussa EKP painoi pankkien ylimääräisille varantotalletuksille maksamansa koron ensi kertaa nollan alapuolelle -0,10 prosenttiin, ja siitä syyskuussa vielä -0,20 prosenttiin.

EKP:n ensimmäisestä miinuskorosta ei kulunut puoltakaan vuotta ennen kuin euroalueen ensimmäiset talletuspankit panivat vahingon kiertämään ja alkoivat rangaista omia talletusasiakkaitaan miinuskoroilla.

Keppiä ja porkkanaa

Euroalueen pankit ovat yleisesti laskeneet talletusasiakkaille maksamiaan talletuskorkoja sitä alemmas mitä alemmas EKP on kriisin kuluessa painanut omia ohjauskorkojaan, mutta talletusten miinuskorot ovat uusi ja erikoinen ilmiö. Talletuskorot ovat laskeneet Suomessakin. EKP on laskenut ohjauskorkojaan kriisin kuluessa monta kertaa, ja nyt sen keskeinen ohjauskorko on enää hiuksen hienosti nollan yläpuolella, 0,05 prosenttia. Tätä hieman korkeampi maksuvalmiusluottojen korko on 0,30 prosenttia ja keskuspankkitalletusten korko -0,20 prosenttia. Lukemat ovat historiallisen matalia.

Ohjauskorkojen painaminen nollan prosentin tuntumaan on ollut keskeinen keino, jolla EKP on yrittänyt hillitä finanssi- ja velkakriisin vaikutuksia ja osaltaan elvyttää euroalueen taloutta. Koronlaskujen tärkein tavoite on ollut avittaa velallisia selviytymään velkojensa hoidosta ja samalla auttaa pankkeja välttymään suuremmilta luottotappioilta kuin ne olisivat kestäneet.

Korot ja niiden laskeminen eivät koske vain velallisia ja pankkeja, vaan myös säästäjiä, kuten pankkien talletusasiakkaita. Tallettajille korkojen lasku on merkinnyt korkotulojen supistumista siinä kuin velalliset ovat nauttineet korkomenojensa kevenemisestä.

EKP kertoo omilla verkkosivuillaan, että rahapolitiikan toimien tarkoitus ei ole sen enempää velallisten palkitseminen kuin tallettajien rankaiseminenkaan. Oli tarkoitus tai ei, juuri näin koronlaskut ovat kuitenkin vaikuttaneet – Suomea myöten.

Negatiivinen reaalikorko

Aivan samat EKP:n koronlaskujen vaikutukset tuntuvat Suomessa kuin muissakin euromaissa. Näin on siitä huolimatta, että yksikään suomalaispankki ei ole tiettävästi laskenut yhdenkään tilityyppinsä talletuskorkoa negatiiviseksi. Talletuskorot ovat alimmillaan käytännössä nollakorkoisia mutta eivät vielä sentään miinuskorkoisia. Toki suomalaispankkienkin käytännössä korottomien käyttelytilien todellinen nettokorko jää helposti negatiiviseksi, jos olemattomasta nimelliskorosta vähennetään kortti- tai verkkopankkimaksujen kaltaisten kustannusten vaikutus.

Samoin meilläkin tallettajien "nauttima" talletusten reaalinen korkotuotto jää valtaosin selvästi negatiiviseksi, kun talletuskorosta vähennetään inflaation vaikutus.

Kotitalouksien pankkitileillä on yhteensä runsaan 80 miljardin euron talletusvarallisuus, jolle pankit maksavat Suomen Pankin kokoamien tilastojen mukaan keskimäärin 0,40 prosentin korkoa. Kun tästä nimelliskorosta vähennetään Tilastokeskuksen viime kuussa mittaama tasan yhden prosentin vuosi-inflaatio, jää erotukseksi -0,60 prosentin reaalikorko.

Näin tallettaja saa Suomessakin EKP:n rahapolitiikan sivuvaikutuksista näpeilleen ja jää tappiolle. Tallettaja jää tappiolle, jos talletuskorot pysyvät nykyisellään tai laskevat lisää, ja jos inflaatio pysyy nykyisellään tai kiihtyy lisää.

Todennäköisesti tallettajan tappiot ennemmin kasvavat kuin supistuvat tai pysyvät edes nykyisellään, sillä EKP on viime kuukaudet vihjaillut pitävänsä ohjauskorkonsa nollan prosentin tuntumassa vielä ties kuinka pitkään ja tekevänsä "kaiken tarvittavan" kiihdyttääkseen inflaatiovauhdin nykyistä kovemmaksi.

Jos EKP:n tahto toteutuu, kärsii tallettaja Suomea myöten yhä raskaampia menetyksiä. Näin kriisiin syyttömät säästäjät joutuvat tahtomattaan kantamaan kriisin kustannuksia.

Tulonsiirto tallettajilta velallisille

Korkojen ja koronlaskujen vaikutukset velallisiin, pankkeihin ja tallettajiin ovat tarkoin korkoja säätelevän EKP:n tiedossa. Niinpä sekin on EKP:n tiedossa, että nollakorkopolitiikan ja selvästi korkotasoa korkeamman inflaation yhteisvaikutuksena syntyy negatiivinen reaalikorko. EKP:n rahapolitiikalleen asettama tavoite on vähän alle kahden prosentin inflaatiovauhti, jota se on luvannut tavoitella kaikin keinoin. Viime kuukausina euroalueen vuotuinen inflaatiovauhti on hidastunut alle puoleen prosenttiin, mutta keskuspankin johtajat ovat miltei päivittäin vakuuttaneet tekevänsä miltei mitä tahansa inflaation kiihdyttämiseksi.

Käytännössä EKP tavoittelee euroalueelle keskimäärin kahden prosentin verran miinukselle painuvaa reaalikorkoa.

Negatiivisen reaalikoron on tarkoitus kannustaa säästäjiä vähentämään säästämistään ja sen sijaan käyttämään rahojaan kulutukseen ja investointeihin. Samoin negatiivisen reaalikoron on tarkoitus kannustaa hakemaan pankeista lisää velkaa kulutukseen ja investointeihin.

EKP uskoo, että negatiivinen reaalikorko elvyttää euroalueen taloutta. Näin ei ole kuitenkaan vielä käynyt.

Toistaiseksi negatiivinen reaalikorko on huojentanut lähinnä velallisten taloutta. Se on toiminut kuin EKP:n välittämä mittava tulonsiirto velallisille. Sen ovat kustantaneet tallettajat ja muut nolla- ja miinuskoroista kärsineet säästäjät.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Antti katseli urakoulutuksessa, kun kouluttaja luki kalvoja ääneen – sitten tajuntaan iski karu totuus

    2. 2

      Kova pakkanen iski autoihin: hinauksia kolminkertainen määrä – Hinausautokeskuksen tj kertoo maagisesta pakkasrajasta, sen jälkeen ”akut alkavat hyytyä”

    3. 3

      Pakkanen tulee kalliiksi – 12 vinkkiä, joilla voi säästää jopa yli tonnin vuodessa

    4. 4

      Uusien asuntojen kauppaa uhkaa sukellus  –  ”Nyt on tapahtunut paluu arkeen”

    5. 5

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    6. 6

      Sähkön kulutus nousi tänä aamuna talven ennätykseen

    7. 7

      Fiva: Suomessakin merkkejä kurssien manipuloinnista – riski jäädä kiinni suurempi kuin Ruotsissa

    8. 8

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    9. 9

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    10. 10

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kova pakkanen iski autoihin: hinauksia kolminkertainen määrä – Hinausautokeskuksen tj kertoo maagisesta pakkasrajasta, sen jälkeen ”akut alkavat hyytyä”

    2. 2

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    3. 3

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    4. 4

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    5. 5

      Pakkanen tulee kalliiksi – 12 vinkkiä, joilla voi säästää jopa yli tonnin vuodessa

    6. 6

      Uusien asuntojen kauppaa uhkaa sukellus  –  ”Nyt on tapahtunut paluu arkeen”

    7. 7

      Antti katseli urakoulutuksessa, kun kouluttaja luki kalvoja ääneen – sitten tajuntaan iski karu totuus

    8. 8

      Kiinteistön­välittäjät: asunto­kaupoilla näkyy tänä vuonna voimakkaasti vanheneminen

    9. 9

      Kiinteistönvälittäjät: Uusista osakeasunnoista on jo ylitarjontaa

    10. 10

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    5. 5

      Kova pakkanen iski autoihin: hinauksia kolminkertainen määrä – Hinausautokeskuksen tj kertoo maagisesta pakkasrajasta, sen jälkeen ”akut alkavat hyytyä”

    6. 6

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    7. 7

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    10. 10

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    11. Näytä lisää