Kriisipuheet kuin talouden kummitusjunasta

Julkaistu:

Analyysi
Talouspäättäjien puheet tihkuvat kauhukuvia Suomen talouden kohtalon hetkistä. Uhka voi olla tosi, mutta rahoitusmarkkinoilla siitä ei näy merkkejä. Tunnelma on kuin talouden oudossa kummitusjunassa: kuljettaja pelottelee matkustajia mutta tarjoilee samalla rauhoittavia.


Talouspäättäjät ovat hyvän aikaa varoitelleet kuulijoitaan Suomen talouden kohtalon hetkistä. Varoitusten mukaan Suomi on ajautumaisillaan milloin Kreikan ja milloin taas Japanin tielle.

Kumman tahansa tien päässä Suomeakin odottaa varoittajien mukaan taloudellinen perikato. Siellä väijyy deflaatiota, velkavankeutta ja luottoluokitusten laskua sun muuta luottamuksen menetystä ja epävakautta.

Pahaenteinen kriisitunnelma ja vaihtoehdottomuuden ahdas pakkorako näyttävät painostavan puolue-, työmarkkina- ja kuntapolitiikan vastentahtoisiin uudistuksiin luottamuksen säilyttämiseksi – ja sen oikean kriisin välttämiseksi.

Pelottavat uhkakuvat kestävyysvajeesta ja muista talouden vitsauksista ovat varjostaneet mutta samalla ajaneet eteenpäin eläkeuudistusta, sosiaali- ja terveysalan sote-uudistusta, kuntauudistusta ja erilaisia hankkeita työmarkkinoiden uudistamiseksi.

Ja joka tapauksessa varoittajat vaativat, että julkisen talouden velkaantuminen on katkaistava. Samoin palkkakehitys olisi välttämättä saatava pysymään kilpailijamaita vaisumpana. Tai muuten meidät hukka perii.

Uhkakuvat voivat olla aiheellisia ja talouden riskit aitoja. Mutta silti kriisitunnelma perustuu toistaiseksi ennemmin pelotteluun ja puheisiin kuin talouden tosiasioihin.

Keskuspankkiiri puhuu
yhtä ja tekee toista


Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen lienee jokseenkin kiistatta suomalaisen talouskeskustelun ja -vaikuttamisen avainhenkilöitä. Hänen sanansa painaa koko euroalueen rahapolitiikan linjauksissa ja päätöksissä, ja hänen sanansa painaa kotimaisen talouspolitiikan tulkinnoissa.

Liikanen on myös kotimaisen talouskeskustelun keskeisiä suunnan näyttäjiä ja tunnelman luojia.

Hän on useissa viime kuukausien puheenvuoroissaan korostanut talouden uhkakuvia ja talouspolitiikan vaikeita mutta välttämättömiä vaatimuksia. Hänen puheensa ovat olleet omiaan vahvistamaan talouden kriisitunnelmaa.

Talouden ja talouspolitiikan riskien esiin tuomiseen on epäilemättä hyvät perusteensa. Samoin vaaroista varoittaminen on yleensä viisaampaa kuin niiden aiheeton vähättely.

Silti juuri Liikasen varoituksen sanoja leimaa omanlaisensa erikoinen ristiriita.

Hän varoittaa Suomea sellaisesta luottamuksen menettämisestä, jollaisesta ei näy todellisilla "luottamuksen markkinoilla" eli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla pienintäkään ennusmerkkiä.

Eriskummalliseksi tämän ristiriidan tekee se, että nuo rahoitusmarkkinoiden ennusmerkit ovat tiessään tai ainakin epävireessä pitkälti juuri euroalueen keskuspankin EKP:n toimien takia.

On pitkälti Liikasen ja muiden EKP:n ylimpien päättäjien ansiota tai syytä, että euroalueen luottamus- ja kriisimittarit ovat sikin sokin.

Korot kertovat
luottamuksesta


Suomenkin talouskehitys ja talouspolitiikan luottamus voivat olla vaakalaudalla niin kuin pääjohtaja Liikanen varoitti eduskunnan talousvaliokunnassa syyskuun alussa pitämässään puheessa.

Tuosta vaakalaudasta ei ole kuitenkaan muita todisteita kuin sitä koskevat varoitukset ja muut puheenvuorot ja tulkinnat.

Rahoitusmarkkinoiden mittarit eivät kerro mitään luottamuksen rakoilusta saati loppumisesta. Ne kertovat päinvastoin likimain rajattomasta luottamuksesta.

Suomen valtion markkinakorot ovat nyt matalampia kuin milloinkaan aiemmin ja vain hiuksen hienosti korkeampia kuin euroalueen luottovaltion Saksan korot.

Valtio saa parin vuoden mittaan asti tuoretta lainarahaa nollakorolla tai lievästi negatiivisella korolla. Kymmeneen vuoteen asti lainarahaa liikenee markkinoiden ahneiksi moitituilta sijoittajilta prosentin korolla tai sitäkin halvemmalla.

Minkäänlaista ennettä valtiontalouden umpikujasta tai rahoituskriisistä maksuhäiriöineen ei näy sen enempää luottoriskimarkkinoiden noteerauksissa.

Niin sanottujen luottoriskijohdannaisten hinnat kertovat, että sijoittajista epäluuloisimmatkin uskovat Suomen valtion maksavan velkansa 98-prosenttisella varmuudella.

Rahoitusmarkkinoiden luottamus Suomen valtioon velanmaksajana on maailman kaikista valtioista suunnilleen kuudenneksi lujinta.

Euroopan maista vaikkapa Portugalin ja Unkarin luottamus on noteerausten perusteella yhä vaakalaudalla, mutta ei Suomen.

Luottamusmittarit
pois tolaltaan


Rahoitusmarkkinoiden noteerauksien ilmentämä kuva Suomen valtion likimain rajattomasta luottamuksesta on omalla kummallisella tavallaan yhtä epämääräinen kuin pääjohtaja Liikasen ja muiden talouspäättäjien puheita leimaava kriisitunnelma.

Yhtä hyvin kuin talouspuheiden uhkakuvia voi vähätellä pelkiksi puheiksi, voi markkinanoteerausten rajatonta luottamusta luonnehtia harhaiseksi. Siksi kukaan ei voi kuin arvailla valtion nauttiman luottamuksen todellista heikkoutta tai vahvuutta.

Rahoitusmarkkinoiden normaali hintamekanismi on ollut pahanpäiväisesti epävireessä ainakin siitä lähtien, kun EKP ja muut maailman suurimmat keskuspankit ryhtyivät taltuttamaan finanssi- ja talouskriisin vaikutuksia kuutisen vuotta sitten.

Keskuspankit ovat kriisivuosien mittaan toteuttaneet ja yhä toteuttavat erilaisia valtioiden velkakirjamarkkinoiden ja pankkien erittäin mittavia tukitoimia. Ne ovat tuntuvasti laskeneet valtioiden ja muiden velallisten korkoja.

Muun muassa juuri EKP:n erityyppisten tukitoimien vaikutuksesta eurovaltioiden markkinakorot ovat laskeneet alimmilleen vuosikymmeniin tai milloinkaan. Näin on käynyt siitä huolimatta, että esimerkiksi Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt ja talouspäättäjien huoli kestävyysvajeesta on kasvanut.

Onpa keskuspankkien kriisitoimista ollut yleistä hyötyä tai ei, ovat ne joka tapauksessa saattaneet rahoitusmarkkinoiden hintamekanismit ja todelliset luottamusmittarit pois tolaltaan.

Niinpä on makuasia, haluaako Suomenkin valtion luotettavuutta arvioida velkakirjamarkkinoiden noteerausten vai pääjohtaja Liikasen ja muiden talouspäättäjien kriisivaroitusten perusteella.

Talouden kummitusjunassa jää matkustajien arvioitavaksi, onko tunnelissa oikeasti pelottavaa vai ei.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    2. 2

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    3. 3

      Täälläpäin Suomea ihmiset saavat suurimpia perintöjä – katso oman kuntasi tilanne

    4. 4

      Kiinan talouskasvu oli hitainta 27 vuoteen

    5. 5

      Kommentti: Mistä kaikille kauppakeskuksille riittää asiakkaita?

    6. 6

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    7. 7

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    8. 8

      Rakennusalan poikkeuksellisen suuresta petosvyyhdistä syytteet 16 ihmiselle

    9. 9

      Katso, miten 1000 ja 5000 euroa olisi tuottanut muualla kuin tilillä – yksi sijoitus ylitse muiden

    10. 10

      Kommentti: Möläytin kyläpaikassa jotain, mitä ei olisi pitänyt – raha-asiat ovat monimutkaisempia kuin itse olettaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    3. 3

      Kommentti: Möläytin kyläpaikassa jotain, mitä ei olisi pitänyt – raha-asiat ovat monimutkaisempia kuin itse olettaa

    4. 4

      Rakennusalan poikkeuksellisen suuresta petosvyyhdistä syytteet 16 ihmiselle

    5. 5

      Täälläpäin Suomea ihmiset saavat suurimpia perintöjä – katso oman kuntasi tilanne

    6. 6

      Kommentti: Mistä kaikille kauppakeskuksille riittää asiakkaita?

    7. 7

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    8. 8

      Ericssonin tulos löi odotukset

    9. 9

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    10. 10

      Punta ponkaisi ylimmilleen viiteen kuukauteen brexit-sovun jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    5. 5

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    6. 6

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    7. 7

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    8. 8

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    9. 9

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    10. 10

      Historiallinen linna myynnissä Varkaudessa – hintapyyntö 60 000 euroa: ”Ollaan valmiina myymään myös kodiksi”

    11. Näytä lisää