Missä vika – Ruotsin talous kasvaa mutta Suomen ei

Julkaistu:

Analyysi
Suomi sukelsi syvemmälle ja toipuu hitaammin kuin Ruotsi, vaikka talouksissa on enemmän yhteisiä piirteitä kuin eroja. Yksi selitys kasvuerolle löytynee valuutoista: Ruotsilla on oma valuutta, Suomella ei. Kruunu pehmensi Ruotsin kriisiä mutta euro pahensi Suomen kriisiä. Yritysjohdolle euro on silti vaikea puheenaihe.


Elinkeinoelämän johtajat julkaisivat viime viikolla tuoreen hätähuudon Suomen teollisuustuotannon, talouskasvun ja työllisyyden alamäestä. Johtajien huoli on aiheellinen ja perusteltu, mutta kriisianalyysiä vaivaa ainakin yksi suuri sokea piste.

Yritysjohtajien analyysi Suomen talouden kunnosta ja näkymistä on varsin ankea, ja apean katselmuksen perusteet ovat jokseenkin vastaansanomattomia.

Kuka tahansa muukin kuin vientiteollisuuden johtaja tai vasta työpaikkansa menettänyt paperi- tai elektroniikkainsinööri voi nähdä taloustilastoista, että Suomen teollisuus ja koko kansantalous ovat vakavissa vaikeuksissa.

Tilastoja tarkastelemalla selviää vaikeuksitta esimerkiksi se, että Suomen teollisuus ja kansantalous ovat kärsineet viime vuosien koettelemuksista raskaammin ja ovat nyt olennaisesti heikommissa kantimissa kuin vaikkapa Ruotsin teollisuustuotanto ja kansantalous.

Maavertailu Suomen ja Ruotsin välillä sisältää samalla viitteen yritysjohtajien kriisianalyysin sokeasta pisteestä.

Suomella ei ole omaa valuuttaa mutta Ruotsilla on. Yritysjohtajien sokea piste on euro.


Neljä teesiä mutta ei
sanaakaan eurosta


Teollisuusjohtajien hätähuuto peräänkuuluttaa talouspolitiikan päättäjiltä ripeitä ja kestäviä korjaustoimia teollisuuden ja työllisyyden turvaamiseksi. Huolensa lisäksi he esittävät lääkitystä pahimpiin pulmiin.

Yritysjohtajat kutsuvat talouslääkkeitään neljän teesin manifestiksi. Sen julkaisija on Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Tämä neljän esityksen ohjelmajulistus suosittelee

1) verotuksen ja sääntelyn keventämistä,

2) tutkimus-, koulutus- ja kansainvälistymismenojen kasvattamista,

3) energia-, rahoitus- ja tietoliikennehuollon parantamista, ja

4) työmarkkinoiden joustavuutta.

Ohjelmajulistus koskettelee toisin sanoen useita poliittisesti herkkiä teemoja ja niin sanottuja rakenteellisia uudistuksia.

Mutta yksi Suomen talouden keskeisistä ja vaikuttavimmista rakenneongelmista jää tyystin käsittelemättä. Ohjelmajulistuksessa ei ole sanaakaan eurosta ja yhteisvaluutan vaikutuksista Suomen talousongelmien taustalla.

Valuuttakysymysten jättäminen tyystin käsittelemättä on erikoista, kun kyse on sentään vientiteollisuuden yritysjohtajista.

Vientiyritysten johtajille pitäisi olla itsestään selvää, että valuutat ja valuuttakurssimuutokset vaikutuksineen ovat vientiyrityksille samoin kuin Suomen kaltaiselle avoimelle kansantaloudelle yhtä tärkeitä kuin muutkin kansainväliseen kilpailuasemaan vaikuttavat muuttujat.

Jyrkin pudotus
ja hitain nousu


Suomen ja Ruotsin ja miksei muidenkin Pohjoismaiden talousvertailu piirtää selkeän mutta suomalaisittain apean kuvan menestyjistä ja menettäjistä. 

Kuusi vuotta sitten finanssi- ja talouskriisi iski samaan aikaan ja suunnilleen samalla voimalla kaikkiin muihin Pohjoismaihin kuin Norjaan ja Islantiin. Norja sai suojaa öljytuloista ja Islanti oli upota pankkisaagansa kustannuksiin, mutta Suomi, Ruotsi ja Tanska vastaanottivat kriisin ensi aallot suunnilleen tasavertaisina.

Pian kriisin alkamisen jälkeen nousivat esiin erot Pohjoismaiden välillä, ja erityisesti korostuvat erot Suomen ja Ruotsin välillä.

Suomen kokonaistuotannon (bruttokansantuote, bkt) arvo supistui kriisin alussa vuosina 2007–2008 rajummin kuin Ruotsin. Sen koomin Suomen talous ei ole toipunut ennalleen saati kasvanut mutta Ruotsi on sekä toipunut ennalleen että jatkanut siitä kasvua.

Ruotsin tavoin myös Norjan talous on nyt selvästi vahvempi ja kokonaistuotanto runsaampi kuin kriisin alkaessa kuutisen vuotta sitten.

Suomen reaalinen bkt on nyt kuutisen prosenttia pienempi kuin ennen kriisiä, mutta Ruotsi ja Norja ovat kasvaneet saman verran. Islannin bkt on yhä hieman niukempi kuin juuri ennen kriisiä, mutta sekin on silti kyennyt kääntämään taloutensa kasvuun.

Pohjoismaista vain Suomi ja Tanska näyttävät jämähtäneen pitkittyvän taantuman kouriin.

Neljä kruunua
ja yksi euro


Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö Capital Economics on parahiksi laatinut Suomen taloutta koskevan raportin, jossa se vertailee Suomen ja muiden Pohjoismaiden talouskehitystä ja -näkymiä.

Yhtiön ekonomistit puntaroivat huolellisesti kansantalouksien eroja ja yhtäläisyyksiä, kun he etsivät mahdollisia syitä Suomen etenkin Ruotsia heikompaan talouskuntoon.

Toisin kuin suomalaiset yritysjohtajat, analyysiyhtiön ekonomistit eivät kaihda puntaroida valuuttojen vaikutuksia vientituloista elävien avointen talouksien menestykseen – tai menestyksen puutteeseen.

He kiinnittävät huomiota muihinkin eroihin Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä, mutta kaikista eroista ilmeisin ja olennaisin on heidän mukaansa se, että kaikista Pohjoismaista vain Suomi on vaihtanut oman kansallisen valuuttansa kaikkien euromaiden yhteisvaluuttaan euroon.

Tanskalla on yhä oma kruununsa, mutta sekin on sitonut kruununsa kurssin erittäin pienellä vaihteluvälillä euroon, joten käytännössä Tanskakin joutuu noudattamaan euromaiden talous- ja rahapolitiikkaa.

Tanskan kruunun eurokytkös selittää, miksi kriisistä toipuminen on ollut Suomen jälkeen seuraavaksi huterinta Tanskassa.

Kruunu jousti
mutta euro ei


Ruotsin ja Norjan kruunut heikkenivät pian kansainvälisen talouskriisin alettua hyvin voimakkaasti suhteessa maailman päävaluuttoihin, kuten suhteessa euroon. Samaan aikaan Suomen valuutta euro ei heikentynyt suhteessa muihin valuuttoihin vaan päinvastoin se vahvistui – etenkin suhteessa länsinaapureiden kruunuihin.

Jokainen suomalaisen vientiyrityksen johtaja ymmärtää varsin hyvin, mitä Ruotsin kruunun heikkeneminen ja Suomen euron vahvistuminen tekee suomalaisen tuotannon hintakilpailukyvylle kansainvälisillä markkinoilla.

Kriisin alkushokin jälkeen Ruotsin kruunu on vahvistunut suhteessa euroon ja muihin päävaluuttoihin, mutta etenkin kriisin alkuvaiheessa kruunun kurssi toimi tehokkaana talouden iskunvaimentimena, jollainen Suomelta puuttui ja yhä puuttuu.

Yli puolet Suomen viennistä suuntautuu muualle kuin muihin euromaihin, joten euron vahvuus kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla on merkinnyt Suomen vientiyrityksille alituista kilpailurasitetta.

Capital Economicsin ekonomistien mukaan Suomenkin oma valuutta olisi melkoisella varmuudella toiminut kriisiä ja sen seurauksia pehmentävänä iskunvaimentimena – jos Suomella olisi oma valuutta eikä euroa.

Todennäköisesti suomalaiset yritysjohtajatkin ymmärtävät tämän oikein hyvin, vaikka jättävätkin manifestissaan koko valuutta-aiheen tyystin käsittelemättä.

Jos taas Suomen vientiteollisuuden johtajat eivät ymmärrä valuuttojen ja niiden kurssimuutosten vaikutusta ulkomaankaupan sujumiseen, on Suomi pahemmassa pinteessä kuin pelkät taloustilastot tai yritysjohtajien manifestit kertovat.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    2. 2

      Lähtölaukaus mansikkasesongille: näin paljon maksaa litra Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa

    3. 3

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    4. 4

      Taksiliitto haluaa taksamittarit takaisin – suorat sanat uudistuksesta: ”Kuluttaja on suurin häviäjä”

    5. 5

      Bruce Oreckin suurhanke alkaa muodostua – Kaurismäkien ravintolat ja elokuvateatteri ovat vasta alkua

    6. 6

      EKP:n Draghin elvytyspuheet sytyttivät sanasodan Trumpin kanssa

    7. 7

      Legendaarinen helsinkiläis­ravintola Corona löysi uuden kodin: Aki Kaurismäki ja Bruce Oreck yhteistyöhön – ”Olen siitä ylpeä ja iloinen”

    8. 8

      Facebook julkisti oman valuutan – toivoo ”Librasta” kilpailijaa dollarille

    9. 9

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    10. 10

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    2. 2

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    3. 3

      Legendaarinen helsinkiläis­ravintola Corona löysi uuden kodin: Aki Kaurismäki ja Bruce Oreck yhteistyöhön – ”Olen siitä ylpeä ja iloinen”

    4. 4

      Lähtölaukaus mansikkasesongille: näin paljon maksaa litra Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa

    5. 5

      Taksiliitto haluaa taksamittarit takaisin – suorat sanat uudistuksesta: ”Kuluttaja on suurin häviäjä”

    6. 6

      Uusi tutkimus kumoaa väitteet Nokian epäonnistumisen syistä – ei johtunut johtajien käytöksestä

    7. 7

      Hittijuoma loppui hyllyiltä Suomessa – S-ryhmän päällikkö harmittelee yhtä asiaa

    8. 8

      Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät – Pohjoismaihin syntyy kolmen miljardin euron digijättiläinen

    9. 9

      LM ja HS: Ex-työministeri Jari Lindström ilmoittautui työttömäksi – TE-toimiston työntekijä hiljeni langan päässä

    10. 10

      Bruce Oreckin suurhanke alkaa muodostua – Kaurismäkien ravintolat ja elokuvateatteri ovat vasta alkua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    2. 2

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    3. 3

      Kerrostalon putkiremontin hinta tuplaantui, osasyy peräisin sota-ajalta – ”Kaikki ovat ihan kauhuissaan”

    4. 4

      Nainen myi omakoti­talonsa – 10 vuotta myöhemmin ex-avo­mies tempaisi väitteen tuuli­kaapista ja vaati paljon rahaa

    5. 5

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    6. 6

      Hittijuoma loppui hyllyiltä Suomessa – S-ryhmän päällikkö harmittelee yhtä asiaa

    7. 7

      LM ja HS: Ex-työministeri Jari Lindström ilmoittautui työttömäksi – TE-toimiston työntekijä hiljeni langan päässä

    8. 8

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    9. 9

      Posti muuttaa pakettien toimituksia koko Suomessa

    10. 10

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    11. Näytä lisää