Voodoo-loitsut tulivat talouspolitiikkaan

Julkaistu:

Analyysi
Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on uusi talouspolitiikan huolenaihe. Se on EU:n määräämä ja meilläkin lakiin kirjattu julkisen talouden raja-arvo – joka uhkaa rikkoutua, vaikka ei saisi. Tai näin VM ja komissio väittävät, vaikka eivät tiedä asiaa. Rakenteellinen jäämä on silkka arvaus ja kuin talouspolitiikan voodoo-loitsu.


Valtiovarainministeri Antti Rinteellä ja EU-komission väliaikaisella talouskomissaarilla Jyrki Kataisella on ainakin kolme yhteistä puutetta. Niistä voi koitua Suomen taloudelle vakavaa haittaa.

1) Kumpikaan heistä ei tarkalleen tiedä, kasvaako vai taantuuko Suomen talous juuri nyt. He tietävät, millä tolalla talous oli alkuvuonna, mutta tämänhetkistä tai tulevaa he voivat vain arvioida.

2) Kumpikaan heistä ei tiedä, kuinka suuria ovat olleet viime vuosien suhdannevaihteluiden ja muiden satunnaisten muuttujien vaikutukset Suomen kansantalouden ja julkisen talouden tilaan.

3) Kumpikaan heistä ei tiedä senkään vertaa, kuinka suuri olisi Suomen kokonaistuotannon arvo tai julkisen talouden tola tänä tai ensi vuonna ilman suhdannevaihteluiden ja muiden satunnaisten muutosten vaikutuksia.

Nämä puutteet yhdistävät Rinnettä ja Kataista, mutta eivät suinkaan vain heitä.

Alituinen muutos, arvaamattomuus ja usein lähes kaoottinen monimutkaisuus kuuluvat talouden peruspiirteisiin, joten talouden kulloistakin tarkkaa tolaa ei kukaan voi tietää. Sitä on muidenkin kuin Rinteen ja Kataisen pakko tyytyä arvailemaan.

Silti juuri Rinteen ja Kataisen – tai ketkä kulloinkin sattuvat vuorostaan hoitamaan valtiovarainministerin ja talouskomissaarin pestejä – tietämättömyydestä voi koitua vakavaa haittaa.

He päättävät osaltaan Suomen talouspolitiikan linjauksista. Keskeisiltä osin arvailun varassa.

Puolen prosentin
sääntö lukee laissa


Julkisen talouden niin sanottu rakenteellinen jäämä – tai useammin lähinnä rakenteellinen alijäämä – on noussut talouspolitiikan keskeisten työkalujen joukkoon.

Kyse on talouspolitiikan vanhasta perustyökalusta, joka voi olla hyödyllinen vaikka pitkäaikaisten budjettilinjausten suunnittelussa, mutta joka on talouspolitiikan täsmäohjaukseen parhaimmillaan hyödytön ja todennäköisemmin haitallinen.

Vanhan työkalun uusi piirre on lakisääteinen raja-arvo, jonka rikkomisesta voi koitua sapiskat ja rapsut.

Euroopan unionin (EU) taloussopimuksiin ja Suomen lakiin on kirjattu desimaalin tarkkuudella, että Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä ei saa olla suurempi kuin puoli prosenttia vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.

Omituiseksi tämän uuden raja-arvon tekee se, että kyseistä rakenteellista jäämää ei voi mistään havaita saati mitata. Sitä eivät voi Rinne tai Katainen eivätkä muutkaan mitenkään tietää. Sitä ei voi kuin arvata.

Arvailuun ja uskomuksiin perustuvan perusluonteensa takia rakenteellinen jäämä on kuin talouspolitiikan taikaloitsu. Sen avulla tehdään talouspolitiikan voodoota.

Tämä mittari ekonomistien
mielikuvituksen tuotetta


Voodoo on pienehkö Länsi-Afrikassa ja Karibian alueella harjoitettava uskonto – jota esimerkiksi Otavan Uusi sivistyssanakirja kuvasi vielä 1990-luvulla "maagis-uskonnolliseksi kultiksi, jota harjoitetaan salamenoin".

Vanhojen James Bond -elokuvien ystävät muistanevat ensimmäisen Roger Moore -Bondin Elä ja anna toisten kuolla, jossa voodoo-kultilla oli tärkeä osa. Bond-paran oli käydä kalpaten, kun paha voodoo-pappi pisteli näköisnukkea piikeillään.

Julkisen talouden niin sanottu rakenteellinen jäämä on puolestaan talouspolitiikan mittari ja ohjauskeino – jonka esimerkiksi analyysiyhtiö Lombard Street Researchin veteraaniekonomisti Brian Reading määritteli vuoden 2012 maaliskuussa "ekonomistien mielikuvituksen tuotteeksi".

Vanhojen taloustapahtumien "ystävät" muistanevat euromaiden talouspäättäjien suuret kriisikokoukset tuona keväänä. Niissä Suomi muiden joukossa sopi muun muassa EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen "parantamisesta" entistä yksityiskohtaisemmin talouspolitiikan säännöin.

Yksi tuolloin sovittu uusi sääntö on rakenteellisen jäämän rajoittaminen korkeintaan puoleen prosenttiin vuoden kokonaistuotannon arvosta.

Tämän uuden säännön toteutuminen ei ilmene Tilastokeskuksen eikä edes EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin tavanomaisista taloustilastoista. Se ilmenee komission ja Suomessa lisäksi valtiovarainministeriön (VM) laskelmista.

Niiden lukemat eivät perustu talouden tosiasioihin niin kuin normaalit taloustilastot. Ne ovat "ekonomistien mielikuvituksen tuotetta".

Vanha kunnon apuväline
mutta ei pikkutarkka mittari


Rakenteellinen jäämä tarkoittaa sitä julkisen talouden ali- tai ylijäämää, joka jää jäljelle, kun todellisesta ali- tai ylijäämästä vähennetään suhdannevaihtelun ja muiden satunnaisten muuttujien vaikutus.

Tällä mittarilla pyritään arvioimaan, kuinka keveää tai tiukkaa talouspolitiikan viritys on suhteessa suhdanteiden yli ulottuvaan talouden trendikasvuun.

Rakenteellinen jäämä ei kuitenkaan ole tosiasioihin perustuva tarkka mittari vaan parhaimmillaankin "vain" suuntaa antava arvio ja yleensä keskeisiltä osin silkkaa arvailua.

Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta seikasta, että rakenteellisen jäämän keskeiset muuttujat ovat arvioita eivätkä tosiseikkoja.

Suhdannevaihteluiden vaikutusta julkisen talouden ali- tai ylijäämään tai varsinkaan talouden pitkäaikaista kasvutrendiä tai kasvupotentiaalia ei ole mahdollista tietää kuin ehkä vuosien kuluttua, ja silloinkin kyse on pitkälti tulkinnoista eikä tiedosta.

Niinpä nämä rakennejäämän keskeiset muuttujat ovat arvioita tai arvauksia jopa vuosien ajan sen jälkeen, kun niiden perusteella on tehty talouspolitiikan voodoota.

Suomi rikkoo rajaa
ehkä jo tänä vuonna


Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on saanut tehtäväkseen vahtia, että VM laskee rakenteellisen jäämän muodollisesti oikein.

Viime vuonna laatimassaan laajahkossa tarkastusraportissa virasto kuvaa VM:n laskelmat pääpiirteissään oikeiksi, joskin osin erilaisiksi kuin EU-komission vastaavat laskelmat.

Samassa raportissa VTV korostaa likimain joka sivulla, että rakenteellista jäämää kuvaavat laskelmat perustuvat keskeisiltä osin arvionvaraisiin muuttujiin, ja että tällaisilla laskelmilla syntyy parhaimmillaankin perin epävarmoja lukemia.

Suurin epävarmuus hämärtää suhdannevaikutuksia, kansantalouden potentiaalista tuotantoa sekä todellisen tuotannon ja tuon potentiaalin välistä niin sanottua tuotantokuilua koskevia arvioita.

VTV muistuttaa lisäksi, että sekin on EU-maiden kesken epäselvää ja tulkinnallista, minkälaiset toimet milloinkin tulkitaan kertaluontoisiksi ja satunnaisiksi.

Tahtoo sanoa, että käytännössä joka ikinen rakenteellisen jäämän keskeinen muuttuja on arvion varainen ja näin ollen parhaimmillaankin epävarma arvaus.

Tämä ei estäne komissiota puuttumasta Suomen tai muiden jäsenmaiden mahdollisiin sopimusrikkomuksiin. Eikä tämä estä VM:ää varoittamasta Suomen ehkä rikkovan rakenteellisen jäämän rajaa jo tänä vuonna.

VM paljastanee sopimusrikkomuksen syyskuun puolivälissä esiteltävässä talousennusteessaan. Samalla selvinnee, minkälaisia taikakeinoja talouspolitiikan voodoo seuraavaksi vaatii.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tältä näyttää Postin kohutussa pikarekrytoinnissa – Eliel sai kuulla lakosta vasta jonottaessaan sisään

    2. 2

      A-Katsastus aloitti yt-neuvottelut – toimitusjohtaja Kivikoski: Alalla ylikapasiteettia

    3. 3

      Paljon puhuva näky kilpailijan varastossa: näin joulupakettien lähettäjät alkoivat vältellä Postia

    4. 4

      Eläkeläisten rikkain joukko saa jopa 24 000 euroa kuukaudessa – katso tästä, mihin ryhmään itse kuulut

    5. 5

      Ulkopolitiikka-lehti: Baltian maat riitelevät Rail Balticasta, Vesterbacka pitää kiinni Tallinna-tunnelista

    6. 6

      Finnair aikoo vaihtaa koneitaan vähemmän päästöjä tuottaviin – maksaa jopa 4 miljardia euroa

    7. 7

      Näin syntyi Lapin-matkailun iso hitti – Jussilla välähti, kun hän näki innokkaiden turistien epämukavat olot

    8. 8

      Mitä tehdä talolle, jota kukaan ei halua? ”Älytön inhimillinen tragedia”

    9. 9

      Singles Day käyntiin hurjalla tahdilla Kiinassa – Alibaban myynti saavutti miljardin dollarin rajan 68 sekunnissa

    10. 10

      Hämmennys Postin lajittelukeskuksen aitaan leikatusta aukosta jatkuu – työntekijä: sisään pyrkivät valikoitiin nimilistan perusteella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Eläkeläisten rikkain joukko saa jopa 24 000 euroa kuukaudessa – katso tästä, mihin ryhmään itse kuulut

    2. 2

      Tältä näyttää Postin kohutussa pikarekrytoinnissa – Eliel sai kuulla lakosta vasta jonottaessaan sisään

    3. 3

      Paljon puhuva näky kilpailijan varastossa: näin joulupakettien lähettäjät alkoivat vältellä Postia

    4. 4

      Hämmennys Postin lajittelukeskuksen aitaan leikatusta aukosta jatkuu – työntekijä: sisään pyrkivät valikoitiin nimilistan perusteella

    5. 5

      Posti mainostaa rekrytointitapahtumaa keskellä lakkoa

    6. 6

      OP:n yt-neuvottelut päättyivät, potkut enintään 290:lle

    7. 7

      Finnair aikoo vaihtaa koneitaan vähemmän päästöjä tuottaviin – maksaa jopa 4 miljardia euroa

    8. 8

      Postilakko toi nimettömän uhkailun Paltan some-tileille – ”Henkilöön menevä uhkailu ei kuulu työelämään”

    9. 9

      Ulkopolitiikka-lehti: Baltian maat riitelevät Rail Balticasta, Vesterbacka pitää kiinni Tallinna-tunnelista

    10. 10

      JHL:n tukilakko iskee rautateiden tavaraliikenteeseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Avioero teki Annelista, 72, miljonäärin ja tulokuningattaren – ex-mies sai ehdottoman vankeustuomion

    2. 2

      Erkki tilasi lämpöpumpun, sitten alkoi farssi: tutuksi tulivat perintätoimisto, juristit, haastemies ja käräjäoikeus

    3. 3

      Maksatko aina suoraan tililtä? Asiantuntija kertoo, missä tilanteissa kannattaisi hyödyntää luottoa

    4. 4

      Laskut ja korvaukset, joulukortit, paketit, lehdet – näin kuukauden postilakko vaikuttaisi arkeen

    5. 5

      Nikosta, 29, tuli parissa vuodessa miljonääri tuurilla – ”Niitä jaettiin käytännössä ilmaiseksi kaikille”

    6. 6

      ”Japanin Ikeaksi” kuvattu Muji avaa jättimyymälän Suomeen – 500 lahjakassin tekstissä piilee yllättävä Suomi-vitsi

    7. 7

      Vantaalainen Albion, 25, kirjoitti nimensä vero­koneeseen ja yllättyi – näin paljon vartijana ja pysäköinnin­valvojana työskennellyt tienasi

    8. 8

      Sipilä pesee hallituksen kädet laittomiksi todetuista kikyistä – SAK:n puheenjohtaja tyrmistyi

    9. 9

      Järvenpään K-Citymarket on valittu maailman parhaaksi ruokakaupaksi – ”Teimme sen!”

    10. 10

      Yritti miljonääriksi 500 päivässä – näin tienasi Lauri Salovaara: ”En koe, että minun pitää nostaa palkkaa”

    11. Näytä lisää