Nolla on eurotalouden ja -korkojen uusi normaali

Julkaistu:

Analyysi
Talouskasvun ja korkojen vaihtelu on omanlaistaan epävakautta, jollaisesta euroalue näyttää pääsevän eroon. Eurotalouden uusi vakaus on tosin toista maata kuin päättäjät haluaisivat: talous halvaantuu kohti absoluuttista vakautta, jossa mikään ei liiku ja nolla on uusi normaali.


Eurotalouden kolme keskeistä "sykekäyrää" lähestyvät absoluuttisen vakaata nollaviivaa. Näin käy, kun talouden kasvuvauhti, kuluttajahintojen muutosvauhti ja alueen keskeiset korot hidastuvat samaan aikaan kohti seisahtuneisuuden tilaa.

Nolla on eurotalouden uusi normaali, kun kasvu lakkaa ja keskeisten talousmittareiden muutosvauhti jämähtää nollaan prosenttiin.

Eurotalouden hiipuminen kohti absoluuttista vakautta edustaa omanlaistaan talous- ja rahapoliittista kohtalon ivaa, sillä juuri talous- ja rahoitusolojen vakaus kuuluu euroalueen talouspäättäjien keskeisiin tavoitteisiin.

Kasvun kaikkoaminen ja talouden halvaantuminen merkitsee kirjaimellista vakautta – mutta tuskin sellaista vakautta, jollaisesta europäättäjät ovat ennen kriisiä ja kriisin kuluessa unelmoineet.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Halusivat tai eivät, juuri tällaisen nollavakauden europäättäjät ovat kuitenkin aikaan saaneet. Keskeisiltä osin omin toimin ja niiden tahattomin sivuvaikutuksin.

Seuraava näytös tässä talouden murhenäytelmässä nähtäneen tämän viikon torstaina. Silloin on euroalueen keskuspankin EKP:n vuoro osaltaan vakauttaa taloutta kohti uutta normaalia, nollaa.

Turha odottaa EKP:n
neuvostolta liikoja


Euroalueen rahapolitiikan linjauksista ja toteutuksesta vastaa EKP:n neuvosto, joka kokoontuu seuraavan kerran tarkastelemaan ja tarvittaessa säätämään alueen rahaoloja tämän viikon torstaina.

Mitään merkittävää uutta neuvostolta tuskin on odotettavissa, joten EKP tuottanee ainakin suurelle osalle rahoitusmarkkinoiden toimijoita taas yhden pettymyksen.

Valtaosa euroalueen taloutta seuraavista markkinaekonomisteista ja taloustutkijoista on jo kuukausien ajan patistellut EKP:ta ryhtymään entistä riuskempiin rahapolitiikan tukitoimiin alueen talousanemian helpottamiseksi.

Patistelijat uskovat, että enää entistä voimakkaammat rahapoliittiset tukitoimet voivat estää euroaluetta luisumasta samanlaiseen talouden lamaannukseen, jollaista Japani on potenut jo parin "menetetyn" vuosikymmenen ajan.

Tiukasti tulkiten euroalue on jo hukannut yhden vuosikymmenen talouskasvun, ja nyt uusien hukkavuosien todennäköisyys näyttää jo kasvaneen suureksi.

Iso joukko markkinaekonomisteja ja taloustutkijoita pelkää, että eurotalous voi jo olla umpikujassa, jossa EKP ei mahda enää juuri muuta kuin pitää korot nollassa ja kokeilla yhä uusia rahaelvytyksen keinoja.

Onpa nollakoroista tai EKP:n muista rahakokeista loukun purkamisessa apua tai ei, voi nollakasvu- ja nollakorkokausi venyä vuosien mittaiseksi niin kuin Japanissa kävi.

Japanin kokemus tuskin estää euroaluetta seuraamasta samaa tietä.

Rahapolitiikka
menetti tehonsa


Talous- ja rahoitustutkimuksen kielellä talouden umpikujaa on mahdollista kuvata likviditeetti- ja/tai turvallisuusloukuksi, niin kuin Suoman Pankin tutkimuspäällikkö Jouko Vilmunen kuvaa pankin tuoreen tutkimustiedotteen pääkirjoituksessaan.

Talous on ajautunut finanssikriisin jälkeen loukkuun, jossa yksityinen talous arkailee uutta velanottoa ja keskittyy ennemmin vanhojen velkojen maksuun sekä turvallisten säästökohteiden haalimiseen.

Kotitalouksien ja yritysten kulutus- ja investointihalut ovat heikkoja tai supistuvat, jolloin koko talouden kokonaiskysyntä heikkenee ja talous taantuu.

Tavanomainen rahapolitiikka on tehotonta eivätkä keskuspankin nollakorot tai rajoittamaton rahoituksen tarjonta pankeille saa uutta luotonantoa vauhtiin.

Vilmunen huomauttaa, että hallitusten harjoittamalla talouspolitiikalla voi olla paljon tehokkaampia keinoja talouden loukun purkamiseen kuin tehonsa jo menettäneellä tavanomaisella rahapolitiikalla.

Hän muistuttaa aiheellisesti myös siitä, että keskuspankki on osa talouden kokonaisuutta eikä suinkaan muusta taloudesta irrallisessa tyhjiössä.

Vilmunen ei kuitenkaan edusta Suomen Pankkia EKP:n neuvostossa, vaan siellä rahapolitiikan linjaamiseen ja säätämiseen ottaa osaa pääjohtaja Erkki Liikanen.

Joukko raskaan sarjan analyysiyhtiöitä, kuten BCA Research, Capital Economics, Lombard Street Research, Oxford Research ja GaveKal Research, on viime kuukausien katsauksissaan arvostellut EKP:n neuvostoa ankarasti.

Niiden mukaan EKP:n neuvosto toimii kuin tyhjiössä.

EKP vaatinut
vyönkiristyksiä


EKP:n edellinen pääjohtaja Jean-Claude Trichet alkoi pian kansainvälisen finanssi- ja talouskriisin alkuelvytysten jälkeen vaatia eurotalouden vakauttamista "talouskasvua elvyttävien vyönkiristysten" avulla.

Hänen pääjohtajakautensa päätteeksi EKP myös nosti ohjauskorkoa juuri ennen euroalueen oman velkakriisin repeämistä euron kohtalon kamppailuksi täysine pääomapaniikkeineen.

EKP:n nykyinen pääjohtaja Mario Draghi on aivan viime aikoihin asti vaalinut ja vaatinut samaa "oikeauskoista" talouskuria kuin Trichet ennen häntä. Tämä on ollut mieleen EU:n ja euroalueen talouspolitiikkaa ohjaavalle EU:n komissiolle.

Yhdessä EKP ja komissio ovat esimerkiksi Saksan ja Suomenkin vahvalla tuella painostaneet kaikkia euromaita harjoittamaan tuntuvasti kireämpää talouspolitiikkaa kuin vuosikymmeniin vakavimman velka- ja talouskriisin oloissa muuten olisi ollut asian laita.

Arvostelijoiden mukaan tarpeettoman ja jopa haitallisen kireä talouspolitiikan viritys on keskeinen syy siihen, että euroalueen kokonaistuotanto on yhä olennaisesti niukempi kuin ennen talouskriisin alkamista vuonna 2007.

Tämän tulkinnan mukaan se on osin EKP:n ja komission syytä, että eurotalous on hukannut ensimmäisen kasvun vuosikymmenensä.

Myös hintakehitys
lähestyy nollavauhtia


Talouden vaipuminen kohti nollakasvua on ollut omiaan heikentämään myös euroalueen yleistä hintakehitystä, joka on viime ajat hiipunut yhä lähemmäs nolla-inflaatiota.

Yleisen inflaatio-vauhdin hidastuminen helpottaa toki euromaiden kansalaisten arkisia rahahuolia, mutta EKP:n neuvoston ja sitä yhä hanakammin patistelevien markkinaekonomistien mielestä inflaation hidastuminen on ongelma.

EKP:n neuvosto tai ekonomistien enemmistö eivät hyväksy yleisen hintatason todellista vakautta, vaan ne haluavat kuluttajahintojen kaiken aikaa kohoavan.

Tarkemmin sanottuna EKP:n neuvosto haluaa hintojen kohoavan keskimäärin vajaan kahden prosentin vuosivauhtia. Tämä ei ole onnistunut pitkään aikaan. Viime kuukausina euroalueen vuosi-inflaatio on hidastunut alle puoleen prosenttiin.

Nolla-inflaatio ja jopa deflaatio hintojen yleisine laskuineen on nyt verrattomasti lähempänä kuin EKP:n oma ihanne-inflaatio.

Nollakoroista voi
olla etua ja haittaa


Analyysiyhtiöiden ekonomistit uskovat, että EKP vielä havahtuu talouden riskeihin ja ryhtyy uusiin tukitoimiin deflaation ehkäisemiseksi. Näin käy ennen pitkää, joskaan tuskin tämän viikon torstaina.

Esimerkiksi BCA Researchin ekonomistit huomauttavat, että EKP on jo myöhässä eikä talouden tai inflaation piristäminen ole sen keinoilla enää yhtään sen helpompaa kuin pitkiksi venähtäneet ja pääosin tehottomiksi jääneet yritykset ovat Japanissa olleet.

Siksi nyt myös EKP on omanlaisessaan loukussa.

Se joutunee pitämään korot nollan tuntumassa ja yrittämään muunlaisia rahapolitiikan elvytyskeinoja jopa vuosien ajan – saamatta välttämättä aikaan toivomiaan tuloksia mutta kykenemättä muuhunkaan.

Velallisille tämä on samaan aikaan hyvä ja huono näkymä:

Korkojen pysyminen matalina helpottaa vanhojen velkojen hoitamista – ellei pitkittyvä taantuma keljuine seurauksineen vie velanhoitokykyä.

Pitkittyvä nollakorkokausi on myös säästäjille ja sijoittajille hyvä ja huono näkymä:

Nollakorot ja EKP:n raharuiskeet voivat hivuttaa finanssivarallisuuden hintoja kuinka ylös tahansa – mutta samalla paisuvat seuraavat kuplat, joilta suojautuja joutuu sietämään nollatuottoja ties kuinka pitkään.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    9. 9

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    5. 5

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    6. 6

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    10. 10

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää