Masokistinen talouspolitiikka johtaa talousanemiaan

Julkaistu:

Analyysi
Hallitus tasapainoilee budjettiriihen linjauksia muka yllättyneenä talouden heikosta yleiskunnosta. Talouden anemian ei kuitenkaan pitäisi olla yllätys, sillä se on seurausta EU:n ja Suomenkin varta vasten harjoittamasta masokistisesta talouspolitiikasta. Samaa talouden temppurataa on kuitenkin tarkoitus jatkaa.


Pääministeri Alexander Stubb (kok.) tapaili ilmeisesti julkikuvaansa nuorekasta ja rentoa riehakkuutta, kun hän esiintyi viime viikolla elävänä tikkatauluna hölmöilyryhmä Duudsonien temppuradalla.

Kyseinen hupiryhmä nousi alun perin tv-julkisuuteen masokistisilla tempuillaan, kuten kaahammalla elävinä törmäysnukkeina autonromuilla seiniä päin tai kiinnittämällä nitojalla julisteita toistensa nahkaan.

Olipa temppuryhmän huumori mistään kotoisin tai ei, viime viikolla pääministeri kiinnittyi ryhmän suunnittelemaan suurikokoiseen pyörivään tikkatauluun eläväksi maalitauluksi.

Laajasti julkisuuteen levinneistä valokuvista päätellen tapaus oli pääministerin mielestä hauska.

Nyt Stubb ja hänen luotsaamansa hallitus temppuilee valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion suuntaviivoja keskiviikon ja torstain budjettiriihessä.

Stubbin hallitus jatkaa samaa talouspolitiikan temppurataa, jolle edelliset hallitukset lähtivät kokeilemaan onneaan.

Talouspolitiikan masokistinen viritys ei ole sentään Duudsonien keksintöä. Se perustuu hallitusohjelmaan, valtiovarainministeriön esityksiin ja Euroopan unionin (EU) komission vaatimuksiin.

Yllätys, jonka ei
pitäisi olla yllätys

EU:n komissio, euroalueen keskuspankki EKP ja Suomen valtiovarainministeriökin ovat jo pitkään joutuneet toistuvasti heikentämään talousennusteitaan.

Ennusteissa pilkistäviä orastavan nousun merkkejä on toistuvasti ollut pakko lykätä taas seuraavan puolen vuoden päähän.

Talouden anemia näyttää toistuvasti yllättäneen juuri samat päättäjät, joiden toimet ovat kyseisen anemian keskeisiä syitä. Hämmentynyttä selittelyä vaikeista olosuhteista on kuulunut vyönkiristyksiä komentaneesta komissiosta lähtien.

Sen ei kuitenkaan pitäisi olla enää usean vuoden kenttäkokeiden jälkeen yllätys, että kesken ankaran velka- ja talouskriisin varta vasten toteen pannut vyönkiristykset ovat heikentäneet eivätkä suinkaan vahvistaneet taloutta.

Siitä huolimatta Stubbin hallitus aloittaa budjettiriihensä aivan samanlaisissa hämmentyneissä tunnelmissa – ja aikoo päättäväisesti ja yksituumaisesti jatkaa vyönkiristyksiä.

Taloutta vaivaa eniten
kysynnän heikkous

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö BCA Research kiteyttää talouden aneemisen kokonaiskuvan osuvasti viime viikonloppuna asiakkailleen jakelemassaan raportissa:

– Maailmantalouden keskeinen ongelma on kokonaiskysynnän heikkous, kun yksityinen talous pihistelee kulutustaan vanhojen velkojensa keventämiseksi ja perinteisesti suuret kysynnän lähteet, Yhdysvallat ja Kiina, ovat supistaneet kansainvälistä kysyntäänsä, tiivistää BCA raportissaan.

Viime vuosina Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje on supistunut tuntuvasti. Samaan aikaan Kiinan talouskasvu on hidastunut ja siirtänyt painoa tuontiriippuvaisista investoinneista kotimaiseen kulutuskysyntään.

Kumpikin muutos on ollut suuri ja supistanut muiden maiden, kuten euromaiden, mahdollisuuksia vientivetoiseen kasvuun.

Euroalue on kärsinyt maailman kaikista talousalueista raskaimmin kriisivuosista – ja samaan aikaan itse pahentanut kärsimyksiään. Näin arvioi BCA.

Yhtiön ekonomistit eivät erikseen arvioi Suomen asemaa talouden kansainvälisessä yleiskuvassa, mutta meikäläiset vaivat ovat aivan samaa lajia ja pääosin samaa perua kuin muualla euroalueella.

Kaikki kasvun lähteet
kuihtuvat samaan aikaan

Suomen tai minkä tahansa muun kansantalouden kokonaiskysyntä syntyy kolmesta kysynnän lähteestä. Ne ovat kotimainen yksityinen kysyntä, kotimainen julkinen kysyntä ja ulkomainen kysyntä eli nettovienti (viennin arvo vähennettynä tuonnin arvolla).

Muita kysynnän lähteitä ei kansantalouden kokonaiskuvassa ole.

Työttömyyden kasvu, epävarmuus työpaikoista ja ennestään liiankin suureksi kertynyt velkataakka ovat heikentäneet kotitalouksien kulutusintoa.

Sama epävarmuus tulevasta ja esimerkiksi tuotannon siirtäminen ulkomaille ovat heikentävät yritysten investointihaluja ainakin kotimaassa.

Näin koko yksityinen kysyntä on polkenut paikoillaan tai supistunut.

Vientivetoistakaan kasvua ei ole kuulunut, kun suuri osa Suomen tärkeimmistä vientimarkkinoista potee samaa anemiaa kuin Suomi.

BCA muistuttaa, että tällaisissa oloissa ainoastaan julkinen talous olisi kyennyt ylläpitämään kokonaiskysynnän kasvua, jos vain talouspolitiikan päättäjät olisivat tajunneet ja halunneet.

Mutta etenkään euroalueella päättäjät eivät tätä joko tajunneet tai halunneet. Mieluummin he ovat vaatineet itseltään ja toisiltaan "kurinalaista" talouspolitiikkaa – eli omanlaistaan talouspoliittista masokismia.

Deflaatiopaineissa
ei mitään yllättävää

BCA:n ekonomistit huomauttavat, että kesken velka- ja talouskriisin toteen pannut julkisen talouden kiristykset eivät palauta julkisen talouden tasapainoa, vaan heikentävät talouden kuntoa ja voimistavat talouteen kertyneitä deflaatiopaineita.

Talouspolitiikan päättäjillä olisi ollut keinoja tukea kokonaiskysyntää joko julkista kulutusta kasvattamalla tai kannustamalla yksityistä kysyntää esimerkiksi verotusta huojentamalla.

Sen sijaan talouspolitiikan päättäjät ovat pitäneet kiinni "oikeauskoisista" periaatteista, kuten talouskurin ihanteesta, niin kuin BCA tulkitsee.

Tämä on tarkoittanut esimerkiksi yksityisen talouden kulutuskykyä ja investointihaluja entisestään heikentäviä veronkorotuksia, menoleikkauksia ja erityyppisiä hallinnollisia haittoja.

Etenkin euroalueella harjoitettu talouspolitiikka on näissä oloissa ollut BCA:n mukaan omiaan voimistamaan talouden anemiaa eikä itse taloutta.

Talouteen syntyneille – tai paremminkin vasta vasten synnytetyille – ristipaineille on jäänyt vain yksi tapa purkautua: kokonaiskysynnän ja yleisen hintakehityksen heikkeneminen.

– Euroalueen luisuminen deflatoriseen stagnaatioon (talouden seisahtuneisuuteen) on tästä klassinen esimerkki, kiteyttää BCA.

Talouspolitiikkaa
Duudsonien malliin

Pääministeri Stubbilla ja hänen hallituksellaan on vastassaan aivan samat kansantalouden "luonnonlait" kuin koko euroalueella. Samoin vastassa on yhä selvempiä seurauksia aiemmista  talouspolitiikan linjauksista.

Talouden ajankohtaiset vaikeudet ovat varsin selvä osoitus myös EU:n kaavamaisten taloussääntöjen sisään rakennetuista haittavaikutuksista. Ne ennemmin voimistavat kuin tasoittavat talouden suhdannevaihteluita.

Talous- ja velkakriisiä edeltäneinä "hyvinä aikoina" EU:n taloussäännöt sallivat kasvua kiihdyttäneen yltäkylläisen talouspolitiikan, kunhan alijäämä- ja velkarajat eivät rikkoutuneet.

Nyt samojen rajojen noudattaminen edellyttää talouden jarrujen painamista kesken taantuman.

Julkisen talouden alijäämäisyyden ja velkaisuuden kaavamaiset rajoitukset painostavat parhaillaan Suomenkin hallitusta kiristävään talouspolitiikkaan siitä riippumatta, mitä siitä seuraa koko kansantaloudelle.

Vaikka siitä seuraisi talouspolitiikan muunnelma samanlaisesta itsensä kiusaamisesta, jollaisen parissa pääministeri Stubb viime viikolla hupaili Duudsonien temppuradalla.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    2. 2

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    3. 3

      Lähtölaukaus mansikkasesongille: näin paljon maksaa litra Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa

    4. 4

      Bruce Oreckin suurhanke alkaa muodostua – Kaurismäkien ravintolat ja elokuvateatteri ovat vasta alkua

    5. 5

      EKP:n Draghin elvytyspuheet sytyttivät sanasodan Trumpin kanssa

    6. 6

      Uusi tutkimus kumoaa väitteet Nokian epäonnistumisen syistä – ei johtunut johtajien käytöksestä

    7. 7

      Taksiliitto haluaa taksamittarit takaisin – suorat sanat uudistuksesta: ”Kuluttaja on suurin häviäjä”

    8. 8

      Legendaarinen helsinkiläis­ravintola Corona löysi uuden kodin: Aki Kaurismäki ja Bruce Oreck yhteistyöhön – ”Olen siitä ylpeä ja iloinen”

    9. 9

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    10. 10

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    2. 2

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    3. 3

      Legendaarinen helsinkiläis­ravintola Corona löysi uuden kodin: Aki Kaurismäki ja Bruce Oreck yhteistyöhön – ”Olen siitä ylpeä ja iloinen”

    4. 4

      Lähtölaukaus mansikkasesongille: näin paljon maksaa litra Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa

    5. 5

      Taksiliitto haluaa taksamittarit takaisin – suorat sanat uudistuksesta: ”Kuluttaja on suurin häviäjä”

    6. 6

      Uusi tutkimus kumoaa väitteet Nokian epäonnistumisen syistä – ei johtunut johtajien käytöksestä

    7. 7

      Hittijuoma loppui hyllyiltä Suomessa – S-ryhmän päällikkö harmittelee yhtä asiaa

    8. 8

      Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät – Pohjoismaihin syntyy kolmen miljardin euron digijättiläinen

    9. 9

      LM ja HS: Ex-työministeri Jari Lindström ilmoittautui työttömäksi – TE-toimiston työntekijä hiljeni langan päässä

    10. 10

      Bruce Oreckin suurhanke alkaa muodostua – Kaurismäkien ravintolat ja elokuvateatteri ovat vasta alkua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    2. 2

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    3. 3

      Kerrostalon putkiremontin hinta tuplaantui, osasyy peräisin sota-ajalta – ”Kaikki ovat ihan kauhuissaan”

    4. 4

      Nainen myi omakoti­talonsa – 10 vuotta myöhemmin ex-avo­mies tempaisi väitteen tuuli­kaapista ja vaati paljon rahaa

    5. 5

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    6. 6

      Hittijuoma loppui hyllyiltä Suomessa – S-ryhmän päällikkö harmittelee yhtä asiaa

    7. 7

      LM ja HS: Ex-työministeri Jari Lindström ilmoittautui työttömäksi – TE-toimiston työntekijä hiljeni langan päässä

    8. 8

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    9. 9

      Posti muuttaa pakettien toimituksia koko Suomessa

    10. 10

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    11. Näytä lisää