Eurotalous yhä varmemmin Japanin tiellä

Julkaistu:

Analyysi
Euroalueella on nyt takanaan puolet ensimmäisestä talouden kadotetusta vuosikymmenestä. Enää ei liene epäselvää, onko eurotalous Japanin tiellä vai ei. Hämärää on enää, kuinka pitkä ja kuoppainen kinttupolku meitä odottaa.


Osa euromaista kärsii jo kuudetta vuotta talouden lamasta massatyöttömyyksineen. Koko euroalueen talous on heikompi, kokonaistuotanto niukempi ja työttömyys raskaampi kuin kuusi vuotta sitten ennen finanssi- ja talouskriisin alkua.

Eurotalouden lohdutonta yleiskuva on kesän kuluessa synkentynyt lisää, kun talousmoottoriksi ylistetty Saksa näyttää ainakin tilapäisesti hyytyneen. Muutkin suurimmat euromaat, Ranska, Italia ja Espanja, ovat taantumassa tai sen tuntumassa.

Japani tarpoo jo kolmatta vuosikymmentä omalla aneemisella nimikkotiellään ilman kovinkaan vakuuttavia enteitä selvästä toipumisesta.

Euroalue painelee perässä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Muut toipuneet,
eurotalous ei


Maailman suurista talousalueista yksiselitteisesti heikoimmassa kunnossa ovat Japani ja euroalue.

Esimerkiksi Yhdysvaltain ja suurimman euroalueen ulkopuolisen Euroopan unionin (EU) jäsenmaan, Britannian, taloudet ovat toipuneet selvästi euroaluetta vahvemmin. Toki nekin ovat elpyneet kriisistä epätavallisen vaisusti, mutta eivät likimainkaan yhtä heikosti kuin euroalue.

Eurotalouden yhtäläisyydet Japanin 1990-luvun alussa alkaneisiin kokemuksiin ovat niin ilmeiset ja samalla erot Yhdysvaltain ja Britannian viime vuosiin niin selviä, että kyse tuskin on silkasta sattumasta.

Japanin talous ajautui omaan velkakriisiinsä pitkälti omaa syytään. Samoin se sai aikaan talouden "kadotetut vuosikymmenet" pitkälti itse.

Myös euroanemia on osin euromaiden ja EU:n talous- ja rahapolitiikan päättäjien omaa syytä. Ja samaan tapaan Yhdysvaltain ja Britannian nopeampi toipuminen on ainakin osaksi näiden harjoittaman talous- ja rahapolitiikan ansiota.

Yhdysvallat ja Britannia näyttävät ottaneen euroaluetta paremmin opikseen Japanin viime vuosikymmenten talousvirheistä. Euroalue sen sijaan toistaa Japanin virheitä vielä päättäväisemmin kuin Japani itse.

Velkakriisi omaa
eikä muiden syytä


Japani päätyi kriisiinsä samaan aikaan kuin moni länsimaa kävi läpi omia vaikeuksiaan 1990-luvun alussa. EU oli keskellä yhtä lukuisista valuuttakriiseistään, Yhdysvaltoja koetteli säästöpankkikriisi ja taantuma. Suomi syöksyi lamaan.

Japani suistui pitkälti kotikutoiseen kriisiin, joka ei johtunut muun maailman menosta likimainkaan yhtä paljon kuin omista virheistä kriisiä edeltäneinä vuosina ja jopa vuosikymmeninä.

Aivan samoin euroalueen velka- ja talouskriisi on alusta asti ollut pääosin kotoperäinen koettelemus, vaikka esimerkiksi EU:n talouspäättäjät mieluummin syyttävät muita.

Toki euroalueenkin velkakriisi laukesi liikkeelle kansainvälisestä finanssikriisistä, jonka sytytti Yhdysvaltain asuntorahoituksen äkkitörmäys umpikujaan.

Mutta vaikka amerikkalaiset asuntorahoittajat ja -velalliset olisivat olleet kuinka vastuuttomia, eivät he olisi mitenkään voineet aiheuttaa kriisiä edeltäneiden vuosien vikatikkejä euroalueella.

Nyt maksuun lankeavia virheitä tekivät europäättäjät aivan itse. Niiden seurauksia eivät kärsi päättäjät, vaan tavalliset kansalaiset.

Kriisi johtuu kuplasta
eikä sen puhkeamisesta


Ylivoimaisesti tärkein syy ensin Japanin ja nyttemmin euroalueen vaikeuksien pitkittymiseen on kriisiä edeltäneiden vuosien hillitön velkaantuminen.

Vastoin yllättävän yleistä väärinkäsitystä velkakriisiä ei aiheuttanut Japanissa eikä euroalueella velkakuplan puhkeaminen vaan velkamäärän paisuminen kuplaksi. Pahimmat virheet tehtiin ennen kriisiä, vaikka niitä on toki jatkettu kriisin aikanakin.

Japanin 1980-luvun loppua kohti hillittömästi paisunut velkakupla oli vertaansa vailla, mutta myös euroalueen kokonaisvelkamäärä paisui euroalueen ensimmäisen vuosikymmenen aikana radikaalisti – rutkasti raskaammin kuin olisi pitänyt.

Velkaa kertyi talouden eri osiin tuhansien miljardien eurojen verran enemmän kuin ylivelkaantuneilla kotitalouksilla, yrityksillä, finanssilaitoksilla, valtioilla ja lopulta kansantalouksillakaan on varaa maksaa.

Velkakupla paisui ensin Japanissa ja myöhemmin euroalueella osin siksi, että talous- ja rahapolitiikan päättäjät luulivat itsestään liikoja ja uskoivat kykyihinsä hallita ja ajoissa hillitä velkavetoista talouskasvua.

Liian suuret luulot olivat vääriä, ja niinpä uhkarohkeaan velkavipuun perustunut talouden kasvumalli karahti kiville – ja velkakupla puhkesi.

Japanissa kupla puhkesi alun kolmatta vuosikymmentä sitten, euroalueella puolisen vuosikymmentä sitten. Japanin kupla ei ole vielä pihissyt tyhjäksi, ja euroalueen kupla on paisunut lisää.

Japanin virheet
pahensivat kriisiä


Japanin talous- ja rahapolitiikan päättäjät tekivät pian velkakuplan puhkeamisen ja talouden alamäen alkamisen jälkeen kaksi kohtalokasta virhettä, joiden seurauksista maan talous osin kärsii edelleen.

Ensin Japanin keskuspankki BoJ (lyhenne maan rahaviranomaisen englanninkielisestä nimestä Bank of Japan) ryhtyi hillitsemään velkaantumista ja inflaatiopaineita aivan liian myöhään.

Kupla oli jo muutenkin puhkeamaisillaan ja inflaatio vaihtumaisillaan deflaatioksi. Rahapolitiikan liian myöhäinen kiristäminen ei estänyt kuplaa syntymästä saati puhkeamasta vaan voimisti kriisin tuhovoimaa.

Myöhemmin BoJ pakotti korot nollaan prosenttiin ja ryhtyi moniin muihin rahapolitiikan voimakkaisiin elvytystoimiin, mutta vahingot olivat jo tapahtuneet.

Maan talouspolitiikan päättäjät pahensivat vahinkoja ryhtymällä kamppailemaan julkisen talouden velkaantumista ja budjettialijäämän kasvamista vastaan voimakkain julkisen talouden tasapainottamistoimin.

Kesken poikkeuksellisen voimakkaan ja deflatorisen velkakriisin toteen pannut julkisen talouden kiristykset kääntyivät saman tien tarkoitustaan vastaan.

Julkisen talouden vyönkiristykset heikensivät enemmän kansantaloutta kuin julkista velkaantumista – joten julkisen talouden suhteellinen velkaantuminen sen kuin kiihtyi.

Euroalueen talouspäättäjät ovat sulkeneet silmänsä Japanin varoittavilta esimerkeiltä ja sen sijaan toistaneet määrätietoisesti täsmälleen samoja virheitä.

Vyötä kireälle ja
raharuuvit tiukalle


Euroalueen talouspolitiikkaa komentava EU:n komissio on kriisin alusta asti pitänyt tiukasti kiinni Saksan ja Suomenkin tukemasta tulkinnastaan, jonka mukaan eurokriisi talttuu ja talous toipuu tehokkaimmin julkisen talouden vyönkiristyksin.

Alueen rahapolitiikasta määräävä EKP puolestaan katsoi aiheelliseksi ehkäistä kuvittelemiaan inflaatiopaineita koronnostoin 2008 ja 2011. Sen jälkeen se on ylläpitänyt tuntuvasti muita isoja keskuspankkeja kireämpää rahapolitiikkaa.


Talous- ja rahapolitiikan linjaukset ovat merkinneet Japanin virheiden toistamista sillä erolla, että euroalueen virheet eivät ole rasittaneet vain yhtä maata vaan samaan aikaan isoa joukkoa toinen toistensa tärkeitä kauppakumppaneita.

Nollakasvukin
olisi saavutus


Kesken vuosikymmeniin ankarimman velka- ja talouskriisin toteen pannut vyönkiristykset ovat EU:n talouspäättäjien mukaan olleet välttämättömiä. Se on kuitenkin vain heidän tulkintansa, kun taas talouden sakkaaminen on tosiasia – nyt Saksaa myöten.

Täsmälleen Japanin tapaan myös euroalueen raha- ja talouspolitiikan ennenaikaiset kiristykset ovat heikentäneet kokonaistuotantoa enemmän kuin hillinneet julkisen talouden velkaantumista.

Lopputulos on kääntynyt talouspäättäjien tarkoitusta vastaan: julkisen talouden alijäämien ja suhteellisten velkamäärien kasvu on kiihtynyt eikä suinkaan talttunut.

Eurotalous jarruttaa pitkälti alueen talous- ja rahapolitiikan omien vikatikkien takia Japanin tiellä – jolla nollakasvu olisi ilouutinen mutta deflatorinen taantuminen todennäköisempää.

Jos talous- ja rahapolitiikan vikatikkejä kertyy vielä lisää, voi euroalueen tie osoittautua vielä kuoppaisemmaksi ja kurjemmaksi kinttupoluksi kuin Japanin tie.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Rkp:n Henriksson Ylen Ykkösaamussa: Sotesta on syntymässä kaaos maahan

    2. 2

      HS: Mehiläinen keksi keinon päästä hoitamaan oululaisia verovaroilla

    3. 3

      Työntekijöille ei enää riitä asuntoja Inarissa – meteoriitti voi laajentaa asuntopulan myös Nellimiin

    4. 4

      Suomalainen Ville osti kahden miljoonan taalan aterian – ja antaa sen pois

    5. 5

      Eläinlääkärissä käynti on kallistunut selvästi 10 vuodessa – ketjuuntuminen uhkaa nostaa hintoja lisää

    6. 6

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    7. 7

      Viro korotti alkoholi­veroa ja viinaralli siirtyi Latviaan – Tulli: Kyllä sitä jouset pohjassa tuodaan

    8. 8

      Arvaisitko, minne Suomesta viedään lonkeroa tai tillivotkaa? ”Suomi on jälkijättöinen maa”

    9. 9

      Orjatöitä vai rentoa meininkiä yli tonnin palkalla? Näin lukijat ajattelevat työkokeiluista

    10. 10

      Matkahuollon vika nyppii yrittäjää Black Fridayna – pieni verkkokauppa teki ”radikaalin ratkaisun”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    2. 2

      Orjatöitä vai rentoa meininkiä yli tonnin palkalla? Näin lukijat ajattelevat työkokeiluista

    3. 3

      Matkahuollon vika nyppii yrittäjää Black Fridayna – pieni verkkokauppa teki ”radikaalin ratkaisun”

    4. 4

      Viro korotti alkoholi­veroa ja viinaralli siirtyi Latviaan – Tulli: Kyllä sitä jouset pohjassa tuodaan

    5. 5

      HS: Mehiläinen keksi keinon päästä hoitamaan oululaisia verovaroilla

    6. 6

      Suomalainen Ville osti kahden miljoonan taalan aterian – ja antaa sen pois

    7. 7

      Rakennuslehti: Uudisasunnon hinta pomppasi 55 000 euroa – ”kasinopeli” nostaa nyt asuntojen hintoja

    8. 8

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    9. 9

      Arvaisitko, minne Suomesta viedään lonkeroa tai tillivotkaa? ”Suomi on jälkijättöinen maa”

    10. 10

      Onko lompakkosi sisältö kuin saksalaisella vai lähempänä portugalilaista?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    3. 3

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    4. 4

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    5. 5

      Ilkka, 62, nostaa eläkettä ja käy kokopäivätöissä – ”Kyllä tässä pääsee voitolle”

    6. 6

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    7. 7

      Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    10. 10

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    11. Näytä lisää