Uusi kylmä sota jarruttaisi maailman talouskasvua - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

EU pelaa uhkapeliä – kylmä sota myrkkyä taloudelle

EU haastaa Venäjän kanssa riitaa Ukrainassa, vaikka sai vasta kaksi vuotta sitten Nobelin rauhanpalkinnon. Meneillään on vaarallinen uhkapeli, joka käy ilman sotimistakin kalliiksi kaikille osapuolille. Uusi kylmä sota olisi kauppasotineen ja kasvavine sotilasmenoineen myrkkyä maailmantaloudelle.

13.8.2014 6:01 | Päivitetty 13.8.2014 22:02

Siitä ei ole edes kahta vuotta, kun EU:n johtajat vastaanottivat arvostetun Nobelin rauhanpalkinnon Norjan Oslossa. EU sai palkinnon muun muassa siitä hyvästä, että se on vuosikymmeniä uurastanut eurooppalaisen rauhan puolesta.

Nyt EU on osin omasta aloitteestaan ajautunut vuosikymmeniin jyrkimpään vastakkainasetteluun Venäjän kanssa ja repii yhdessä tämän kanssa uutta juopaa idän ja lännen välille Ukrainassa.

Näin on käynyt siitä huolimatta, että Nobel-komitea kiitteli EU:ta muun muassa juuri idän ja lännen välisen vastakkainasettelun päättymisestä ja siitä, että "EU:n vakauttava vaikutus on auttanut Eurooppaa muuttumaan sotien mantereesta rauhan mantereeksi".

Jos Saksan suurimman talouslehden Handelsblattin kustantaja Gabor Steingart saisi päättää, Nobel-komitea todennäköisesti pyytäisi EU:ta luopumaan rauhanpalkinnostaan.

Hätähuuto uudensodan vaarasta

Ajatus EU:n rauhanpalkinnon perumisesta syntyy poikkeuksellisen voimakkaasta ja kaikin puolin muutoinkin poikkeuksellisesta mielipidekirjoituksesta, jonka Steingart julkaisi lehdessään ja sen verkkosivuilla (saksaksi, englanniksi ja venäjäksi) viime viikon lopulla.

Saksalaiskustantaja arvostelee ravistelevassa kirjoituksessaan Saksan ja EU:n päättäjiä mielettömästä uhkapelistä, johon nämä ovat Ukrainassa ryhtyneet. Hän ei asetu Venäjän tai sen puoleen kenenkään muunkaan puolelle, vaan sodan uhkaa ja järjetöntä uhopolitiikkaa vastaan.

Steingartin mukaan "Länsi on (Ukrainassa) väärällä tiellä" ja se johtaa suoraa päätä umpikujaan – jonka päässä voi olla sama karsea kohtalo kuin Eurooppa koki sata vuotta sitten.

Silloin toinen toistensa tärkeimmät kauppakumppanit ja naapurit olivat juuri käyneet toistensa kimppuun asein – ja ensimmäinen maailmansota oli alkanut. Kaikki siihen selkkaukseen sekaantuneet maksoivat hirvittävän hinnan.

Myös Ukrainan uho uhkaa käydä kalliiksi.

Kaikki häviävät,jos kriisi kärjistyy

Varsinkaan sivullisen on jokseenkin mahdoton saada luotettavaa selkoa, kenen syytä Ukrainan kriisin syttyminen ja kärjistyminen alun perin ovat. Siihen ei Steingartkaan yritä vastata.

Mutta se on jo nyt helpompi havaita, että kriisin keskeiset osapuolet ovat omilla toimillaan ja vastatoimillaan ennemmin kärjistäneet kuin lievittäneet kriisiä. EU mukaan luettuna.

"Vastapuolen" syyttely, painostaminen ja uhkailu on johtanut ainakin saman veroisiin vastatoimiin, joten lopulta yksikään osapuoli tuskin saavuttaa haluamaansa eikä yksikään osapuoli hyödy, vaan kaikki menettävät.

Yleensä varsin maltillisen Handelsblattin kustantaja täräyttää tekstissään suoraan, että Saksan ja EU:n johtajat eivät parhaillaan edistä kenenkään etua Ukrainassa. Yhtä suoraan hän täräyttää senkin, että Venäjän kanssa riidan haastaminen on vastoin Saksan ja saksalaisten etuja.

Analyysiyhtiö BCA Research tarkastelee Ukrainan kriisiä ja muita viimeaikaisia rauhattomuuksia puhtaasti talouden ja pääomamarkkinoiden vinkkelistä, mutta päätyy samaan johtopäätökseen saksalaiskustantajan kanssa:

Uusi kylmä sota olisi myrkkyä taloudelle – varsinaisesta sotimisesta puhumattakaan.

Kylmä sota söisi"rauhan osingon"

Ukrainan lisäksi rauhattomuudet ovat lisääntyneet muuallakin lähi-idästä kaukoitään.

BCA arvioi levottomuuksien jo alkaneen rasittaa maailman talouskehitystä. Se jakeli kansainvälisille sijoittaja-asiakkailleen aihetta käsittelevän erikoisraportin "Geopolitics and markets" viime viikolla.

Raportissa BCA:n ekonomistit muistuttavat, että maailman talouskasvu sai valtaisan sykäyksen ensin kylmän sodan päättymisestä ja heti perään Venäjän, Itä-Euroopan ja Kiinan avautumisesta.

Yhtiö kutsuu tuota voimakasta kasvusykäystä maailmantalouden "rauhan osingoksi" (Peace Dividend). Talous ja elintaso miltei kaikkialla maailmassa kohenivat voimakkaasti, kun sotilasmenot supistuivat ja maailmankauppa kasvoi voimakkaasti sekä maailmanpoliittinen epävarmuus väheni.

Nyt BCA näkee eri puolilla esiin nousseita merkkejä tuon "rauhan osingon" hupenemisesta ja varoittaa vastakkaisen kehityksen vaarasta.

Sen mukaan uusi kylmä sota olisi taloudelle tuntuva rasite, kun tuottamattomiin sotilasmenoihin alkaisi taas kulua entistä suurempi osa kansantalouksien voimavaroista ja maailmanpoliittinen epävarmuus heikentäisi kansalaisten ja yritysten tulevaisuuden uskoa – ja kulutus- ja investointihaluja.

Kriisejä kytee muuallakinkuin Ukrainassa

BCA muistuttaa, että Ukraina ei ole suinkaan ainoa rauhattomaksi muuttunut maailmankolkka.

EU:n ja Venäjän lisäksi napit vastakkain ovat myös Yhdysvallat ja Venäjä. Maapallon toisella puolella sapeleita kalistelevat keskenään Kiina ja Japani. Myös Yhdysvaltain välit Kiinan kanssa ovat aika ajoin tulehtuneet kireiksi. Lähi-idän ruutitynnyri rätisee kaiken aikaa.

Jos talouden viime vuosikymmenten mittaan nauttima "rauhan osinko" nyt hupenee Ukrainaan ja muihin kriiseihin, varoittaa BCA laskun lankeavan raskaammin EU:n kuin esimerkiksi Yhdysvaltain taakaksi.

Näin käy siksi, että Yhdysvaltain talous on vahvempi kestämään iskuja kuin useimpien EU-maiden taloudet. Ja siksi, että Yhdysvaltain suorat tai epäsuorat kauppasuhteet Venäjään ovat verrattomasti niukemmat kuin useimmilla EU-mailla.

Ehkä siinä on kaksi hyvää syytä, miksi Handelsblattin Steingart varoittaa Saksan ja EU:n päättäjiä pelaamasta järjetöntä uhkapeliään – ja "ratkomasta" Ukrainan kriisiä mielettömän uhopolitiikan keinoin.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?