Seuraava talouskriisi sattuu entistä kipeämmin

Julkaistu:

Analyysi
EU:n ja Venäjän välillä kytevä kauppasota voi olla Suomellekin uskottua suurempi riski, sillä Suomen ja koko euroalueen talous on nyt rutkasti heikompi kestämään uusia iskuja kuin ennen finanssi- ja eurokriisiä. Siksi seuraava talouskriisi iskee rajummin ja tekee kipeämpää kuin edellinen.


Ukrainan kriisin kärjistyminen Euroopan unionin (EU) ja Venäjän väliseksi kauppasodaksi voi suistaa Suomen ja koko euroalueen takaisin taantumaan.

Uusi talouskriisi ei suinkaan ole ennalta varma tapahtuma, mutta riski lienee olennaisesti suurempi kuin pääministeri Alexander Stubb ja valtiovarainministeri Antti Rinne ovat viime viikkojen lausunnoissaan esittäneet.

Ministerit tuntuvat ennemmin vähätelleen kuin korostaneen talouden riskejä. Ainakaan he eivät ole varoittaneet kansalaisia siitä, että seuraava talouskriisi iskee Suomeen ja muihin euromaihin vielä kipeämmin kuin edellinen.

Kelju varoitus on kuitenkin paikallaan ja perusteltavissa helposti: Suomen ja euroalueen talous on nyt rutkasti heikommassa kunnossa vastaanottamaan uusia iskuja kuin ennen finanssi- ja eurokriisiä.

Kriisi koetellut
eniten Eurooppaa


Siitä on pian kuusi vuotta, kun kansainvälinen finanssikriisi leimahti Yhdysvalloissa. Sieltä se levisi hetkessä Eurooppaan, jota se on toistaiseksi koetellut raskaimmin.

Euroalueella on riehunut oma eurokriisinsä jo viitisen vuotta. Eurokriisi on väistynyt otsikoista, mutta se ei ole ohi.

Kriisivuodet ovat tehneet rujoa jälkeä niin euroalueen julkiseen kuin yksityiseenkin talouteen, ja nyt kriisiin johtaneet ongelmat ovat pahempia kuin ennen kriisiä.

Siksi eurotalous kestää seuraavan kriisin iskuja vielä huonommin kuin edellisen kriisin iskuja.

Eurotalouden heikkous ja haavoittuvuus ilmenee helposti esimerkiksi euroalueen keskuspankin EKP:n julkaisemista taloustilastoista.

Kolme surkeaa
taloustilastoa


EKP:n tilastoista (esimerkiksi tästä ja tästä) ilmenee, että:

1) Euroalueen talous on viiden viime vuoden aikana hädin tuskin kasvanut, ja reaalisesti kokonaistuotannon arvo on nyt selvästi niukempi kuin ennen kriisiä.

2) Euroalueelta on kriisin kuluessa kadonnut miljoona työpaikkaa, ja työttömiä työnhakijoita on nyt kuusi miljoonaa enemmän kuin ennen kriisiä. Työtä vailla on melkein 20 miljoonaa työnhakijaa.

3) Eurotalouden velkataakka on nyt melkein 30 000 miljardia euroa ja lähemmäs 40 prosenttia raskaampi kuin finanssikriisin alkuhetkillä, ja tällä velkaantumisen vauhdilla eurotalous on pian yhtä velkainen kuin Islanti oli ennen omaa kriisiään.

Kuusi vuotta sitten euroalueen talous oli toisin sanoen verrattomasti vahvempi ja vähemmän velkainen kuin nyt – ja silti juuri ylivelkaantuminen kampitti euroalueen edelliseenkin kriisiin.

Ja juuri siksi seuraava kriisi iskee kipeämmin kuin edellinen.

Ei vain julkisen
talouden velka


Euroalueen valtioilla ja muilla keskushallinnon yksiköillä on velkaa enemmän kuin alueen vuotuisen kokonaistuotannon verran. Velkaisuuden suhdeluku on yli sata prosenttia bruttokansantuotteen vuotuisesta arvosta, vaikka euromaiden sopima enimmäismäärä on 60 prosenttia.

Alueen koko velkataakka on kuitenkin rujosti raskaampi kuin pelkän julkisen talouden velkamäärä kertoo.

Euromaiden kotitalouksilla, teollisuus- ja palveluyrityksillä, finanssialan yrityksillä ja julkisen talouden yksiköillä oli viime vuoden lopussa velkaa yhteensä 103 000 miljardia euroa.

Alueen kokonaisvelkamäärä on toisin sanoen kymmenen kertaa suurempi kuin pelkän julkisen talouden velkamäärä, ja kokonaisvelkamäärällä laskettu velkaisuuden bkt-suhdeluku on yli tuhat prosenttia.

Islannin velkaisuusaste kävi 1 700 prosentissa ennen kuin hillitön hurjastelu päättyi kyyneliin finanssikriisin alkupuolella. Euroalue ei ainakaan vielä ole kuin Islanti, mutta euroalueella kriisi on kiihdyttänyt velkaantumista eikä supistanut niin kuin Islannissa.

Ennen finanssi- ja eurokriisin alkamista euroalueen kokonaisvelkataakka oli 74 000 miljardia euroa. Velkaa oli "vain" kahdeksan kertaa vuotuisen kokonaistuotannon verran, ja velkaisuuden suhdeluku oli "vain" 800 prosenttia.

Islannin velkaantumishuippuun on toki vielä matkaa eikä sekään välttämättä upota euroaluetta sillä tavoin kuin pienen Islannin. Mutta entistä raskaampi velkataakka on silti liian suuri entistä heikomman talouden hoidettavaksi, kun seuraava kriisi leimahtaa. 

Sataako lopulta
taivaalta euroja?


Entistä raskaammasta velkamäärästä ja entistä heikommasta taloudesta syntyy seuraavaa kriisiä pahentava yhteisvaikutus. Julkisella taloudella tai muillakaan talouden toimijoilla ei ole ensi kriisin leimahtaessa senkään vertaa voimia kuin viimeksi.

Julkisen talouden päättäjät ovat viidettä vuotta julistaneet, että elvytysvaraa ei ole ja alijäämät ja velkaantuminen on pakko taltuttaa ensi tilassa. Julistukset eivät ole estäneet alijäämiä ja velkaa karttumasta, mutta europäättäjien voi silti olla hyvin vaikea nopeasti kääntyä vyönkiristäjistä elvyttäjiksi.

Niinpä seuraava kriisi päätynee entistäkin nopeammin ja suoraviivaisemmin alueen keskuspankin EKP:n syliin. Tosin senkin perinteiset keinot ovat vähissä, kun korot ovat jo valmiiksi nollan tuntumassa ja rahoituksen tarjonta rajoituksetonta.

Euroalueen seuraava talouskriisi ei olekaan vain ankarampi kuin edellinen, vaan se on mitä todennäköisimmin myös "rahapoliittisesti jännittävämpi". Ehkä jo ensi kriisin päätteeksi taivaalta sataa euroja.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    3. 3

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    4. 4

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    5. 5

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    6. 6

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    7. 7

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    8. 8

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    9. 9

      Pankkipalveluihin isoja uudistuksia syksyllä – tulossa täytenä yllätyksenä suurelle osalle suomalaisista

    10. 10

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    2. 2

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    3. 3

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    4. 4

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    5. 5

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    6. 6

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    7. 7

      EK tyrmää ajatuksen 6-tuntisesta työpäivästä: ”Tehty työaika on jo Euroopan toiseksi lyhyin”

    8. 8

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    9. 9

      Näin elää eläkeläinen maalla ja kaupungissa – luvut paljastavat selvät erot

    10. 10

      Tilastokeskus: Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juhani ja Silja eivät halua antaa asuntoaan ”ilmaiseksi” – rajun muuttotappion kunnassa on kaupan yli 100 omakotitaloa

    2. 2

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    3. 3

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    4. 4

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    5. 5

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    8. 8

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    9. 9

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    10. 10

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    11. Näytä lisää