Tärkeät pörssi-indeksit putosivat viime viikon aikana lähes kolme prosenttia sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Laajan Standard & Poor's 500 -indeksin viikkonotkahdus oli suurempi kuin kertaakaan kahteen vuoteen.
Viikon aikana markkinoita saattoi hetkauttaa paitsi Venäjälle asetetut lisäpakotteet sekä, ristiriitaista kyllä, Yhdysvalloista kantautuneet myönteiset talousluvut. Liittovaltion keskuspankki Fed on nimittäin luvannut rajoittaa varsin löysää rahapolitiikkaansa, jos Yhdysvaltain talous- ja työllisyysnäkymät paranevat.
– Tämä on hieman perverssi tilanne, Varainhallinta Tresorin sijoitusjohtaja Petri Ukkola sanoo.
Fed supistaa paraikaa talouskriisin aikana aloitettua mittavaa lainaosto-ohjelmaansa. Heinäkuun lopussa ohjelmaa karsittiin 10 miljardilla dollarilla 25 miljardiin dollariin kuukaudessa. Lisäksi keskuspankki on antanut ymmärtää, että kriisin aikana nollan pintaan laskettua ohjauskorkoa nostettaisiin vähitellen.
– [Keskuspankin] korkoliikkeiden ennakointi vaikuttaa nyt kaikkiin markkinoihin, eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sanoo.
Talouskasvun kiihtyminenei viittaa kuplaan
Etenkin Yhdysvalloissa viime viikon pudotus katkaisi pitkäaikaisen kurssinousun. Kriitikoiden mukaan Yhdysvaltojen keskuspankki on ajanut osakkeiden kurssit liian korkealle tarjoamalla yksityisille sijoittajille helppoa rahaa. Kesäkuussa myös sveitsiläispankki UBS varoitti sijoittajille suunnatussa Weight Watchers –kirjeessä, että osakkeet ovat yliarvostettuja.
Myös Fed itse varoitti viime viikolla, että joidenkin some- ja bioteknologiayhtiöiden osakkeiden arvo on paisunut liian suureksi.
Sekä Ukkola että Ritakallio arvioivat kuitenkin, että rahapolitiikan kiristymisen vaikutukset tasaantuvat pitkällä aikavälillä.
– Kun katsotaan Yhdysvaltain kiihtyvää talouskasvua, ei voida sanoa, että osakemarkkinoille olisi syntynyt isoa kuplaa, Ritakallio tuumii.
Osakkeille ei olejuuri vaihtoehtoja
Ritakallio myöntää silti, että osakkeissa on houkuttanut paitsi yhtiöiden hyvät tulokset myös muiden sijoituskohteiden heikot tuottonäkymät. Esimerkiksi huhti–kesäkuussa amerikkalaisindeksien osakekurssit ovat toistaiseksi nousseet nopeammin kuin yhtiöiden tulokset.
Osakkeiden kalleutta ja halpuutta mittaava, niin sanottu Shillerin kausitasoitettu p/e- eli price (hinta) to earnings (tulot) -luku vajosi talouskriisin aikana alle historiallisen keskiarvonsa, mutta nyt se on taas noussut kohisten. Sen mukaan osakkeet ovat nyt miltei yhtä kalliita kuin juuri ennen finanssikriisiä.
Joukkopako osakkeista edellyttäisi myös muita, parempia sijoituskohteita. Tällä hetkellä esimerkiksi valtionlainojen eli bondien korot ovat pohjassa, eikä niistä ole imemään rahaa osakemarkkinoilta.
– Saksan (pitkä) korko on 1,1 ja jenkkikorko 2,5 (prosenttia). Nykyisellä inflaatiovauhdilla osakesijoittajan kannattaa huolehtia vasta kuuden prosentin bondikoroista. Kysymys on puhtaasti siitä, että sijoittajilla ei ole oikeastaan vaihtoehtoja, Ukkola sanoo.
Kyyti voi olla kovaa,jos korot nousevat nopeasti
Fedin johtaja Janet Yellen varoitti kesäkuussa, että keskuspankki saattaa nostaa korkoja nopeammin kuin sijoittajat osaavat odottaa. Ritakallio mukaan kyyti voi olla pörsseissä kovaa, jos korot nousevat nopeasti.
– Sellaisessa tilanteessa osakekursseilla on ollut taipumus tehdä 5–10 prosentin korjausliikkeitä.
Jos ja kun Fed lähtee nostamaan korkoja, dollari todennäköisesti vahvistuu euroon verrattuna.
– Tällä on positiivinen vaikutus globaaleille eurooppalaisille vientiyrityksille, Ritakallio sanoo.
Ukkolan mukaan euron heikentyminen voisi myös purra Euroopan osakekursseja painavaan deflaatiopelkoon. Euroalueen inflaatio on nyt ennätysmatala: 0,4 prosenttia.
Euroopassa kurssitovat kehittyneet heikosti
Toisin kuin indeksit Atlantin läntisellä puolella, eurooppalaiset osakeindeksit ovat kehittyneet heikosti tänä vuonna. Noustuaan maltillisesti alkuvuoden indekseihin tuli korjausliike kesällä. Sen jälkeen esimerkiksi keskeinen Stoxx 50 -indeksi oli jopa alempi kuin vuoden alussa.
– Eurooppalaisilla osakemarkkinoilla heikkous tulee siitä, ettei sen paremmin talouskasvu kuin yritysten tuloskasvukaan ole kiihtynyt siihen tahtiin, että se olisi puoltanut osakekurssien parempaa kehitystä, Ritakallio arvioi.
Heikon talouskehityksen takia Euroopan keskuspankki EKP saattaa Ukkolan mukaan lähteä Yhdysvaltain Fedin kanssa vastakkaiseen suuntaan.
Kun liittovaltion keskuspankilta odotetaan tiukempaa rahapolitiikkaa syksyn aikana, EKP:n odotetaan päinvastoin höllentävän politiikkaansa ja mahdollisesti jopa ryhtyvän samantapaisiin osto-ohjelmiin kuin Fed.
– Ei täällä Euroopassa pahin ole ohi niin kuin oli kuviteltu, Ukkola sanoo.
Ukraina painaakursseja Euroopassa
Euroopassa kursseja painaa myös Ukrainan kriisi. Toisin kuin Yhdysvalloilla, monilla eurooppalaisilla yrityksillä ja valtioilla on merkittävää kauppaa Venäjän kanssa ja keskeistä liiketoimintaa itänaapurissa.
– Vielä pari vuosikymmentä sitten öljyn hinta olisi tällaisessa tilanteessa reagoinut voimakkaasti ja sillä olisi ollut Yhdysvaltoihin isompi merkitys, Ritakallio pohtii.
Nyt Yhdysvaltojen kulku kohti energiaomavaraisuutta on johtanut siihen, etteivät konfliktit öljyntuotannon keskeisillä alueilla enää vaikuta maan talouteen samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Aiemminkaan maailmanpoliittiset kriisit ilman selvää kytköstä reaalitalouteen tai energiaan eivät ole pörssejä juurikaan hetkauttaneet.
– Useiden maailmanhistoriallisesti tärkeiden kriisien kuten Pearl Harborin hyökkäyksen ja Japanin vuoden 2011 maanjäristyksen jälkeen pörssikurssit Yhdysvalloissa ovat vuotta myöhemmin olleet korkeammalla kuin juuri ennen tapahtumaa. Lyhyen tähtäimen reaktiot ovat tietysti olleet negatiiviset, Ukkola sanoo.
