Pakotteet painavat Suomen syvemmälle suohon

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
EU:n ja Yhdysvaltain määräämät talouspakotteet tuskin vaikuttavat Venäjään niin kuin on tarkoitus. Ennemmin ne yllyttävät Venäjää koventamaan kuin pehmentämään otteitaan Ukrainassa. Sen sijaan pakotteista koituu vakavaa vahinkoa taloudelle – ensin Venäjällä ja heti perään Suomessa.


Euroopan unioni (EU) ja Yhdysvallat ovat määränneet Venäjälle yhä raskaampia talouspakotteita, joista koituu melkoisen varmasti vakavaa talousvahinkoa niin Venäjälle kuin sen tärkeimmille kauppakumppaneille.

Suomi kuuluu Venäjän itsensä jälkeen todennäköisesti suurimpiin kärsijöihin – ja on osin juuri Venäjä-pakotteiden suorien ja epäsuorien vaikutusten takia hyvin suuressa vaarassa ajautua yhä syvemmälle talouden taantumaan.

Sen sijaan pakotteiden julki lausuttu varsinainen tarkoitus voi jäädä saavuttamatta tai jopa kääntyä tarkoitustaan vastaan. Näin käy, jos länsimaiden määräämät pakotteet ärsyttävät Venäjää omiin vastapakotteisiin ja otteiden koventamiseen Ukrainassa.

Suomelle Ukrainan kriisistä ja sen laukaisemasta Venäjän ja länsimaiden välisestä vastakkainasettelusta on pelkästään haittaa, joka äityy sitä keljummaksi mitä pahemmaksi kriisi kärjistyy.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Pakotteiden vaikutukset
Suomelle "hyväksyttävissä"


Suomen tuore pääministeri Alexander Stubb on luonnehtinut EU:n Venäjä-pakotteita valitettaviksi mutta välttämättömiksi. Hänen mukaansa pakotteita oli kovennettava, sillä Venäjä ei ole muuttanut omaa Ukrainan-politiikkaansa niin kuin EU-maiden johtajat ovat vaatineet.

EU:n viime kuun lopussa määräämät uudet talouspakotteet vaikeuttavat Venäjän pankkien rahoitushuoltoa, aseiden ja sotilaskäyttöön soveltuvan tekniikan vientiä ja tuontia sekä öljyteollisuuden tarviketoimituksia.

Uudet pakotteet koskevat Venäjän taloutta tuntuvasti laajemmin kuin aiemmat pakotteet, jotka ovat kohdistuneet lähinnä presidentti Vladimir Putinin lähipiirin henkilöihin ja maan rikkaimpiin liikemiehiin mutta eivät kokonaisiin teollisuuden toimialoihin.

Pääministeri Stubbin mukaan uudet Venäjä-pakotteet koskevat vain hyvin pientä osaa Venäjän ja Suomen välisestä kaupasta, ja siksi hänen mukaansa pakotteiden "kokonaisvaikutukset Suomelle eivät ole suuria".

Hänen mukaansa pakotteiden epäsuorat talousvaikutukset voivat kuitenkin olla Suomellekin kielteisiä, mutta toki "hyväksyttävissä".

Pääministerin tulkinta vaikuttaa toiveajattelulta, sillä osin juuri Venäjä-pakotteiden "hyväksyttävissä" olevien haittavaikutusten takia Suomen talous ei toipune taantumasta vielä pitkään aikaan vaan uupuu uuteen alamäkeen.

Näin arvioi esimerkiksi kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö Capital Economics tuoreessa Suomi-katsauksessaan. Yhtiön ekonomistit eivät ole likimainkaan yhtä toiveikkaita kuin pääministeri Stubb.

Venäjän otteet
voivat koventua


EU:n ja Yhdysvaltain määräämien Venäjä-pakotteiden on tarkoitus aiheuttaa vahinkoa Venäjän taloudelle, ja tämän on puolestaan tarkoitus painostaa Venäjän presidentti Putin ratkomaan Ukrainan kriisiä niin kuin länsimaat tahtovat.

Ukrainan kriisiä viime viikkoina puntaroineet analyysiraportit ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että pakotteiden ensimmäinen tavoite toteutuu: niistä koituu vahinkoa Venäjän taloudelle.

Sen sijaan toisen tavoitteen toteutuminen vaikuttaa hyvin epävarmalta, ja se voi herkästi kääntyä jopa tarkoitustaan vastaan. Näin käy, jos Venäjä-pakotteet ärsyttävät presidentti Putinia vastapakotteisiin ja koventamaan otteitaan Ukrainassa.

Esimerkiksi kansainvälisen politiikan ja kansainvälisten riskien arviointiin erikoistunut analyysiyhtiö Stratfor päättelee tuoreessa Venäjä-katsauksessaan, että Venäjän Ukraina-politiikka todennäköisemmin kovenee kuin pehmenee.

Jos näin käy, ajavat EU:n ja Yhdysvaltain Venäjä-pakotteet Ukrainaa ja koko Eurooppaa – Suomi mukaan luettuna – ojasta allikkoon.

Putinilla ei ehkä
varaa pehmoiluun


Stratforin toimitusjohtaja George Friedman muistuttaa pakotteiden vaikutuksia käsittelevässä katsauksessaan, että Putin nousi valtaan ja on säilyttänyt valta-asemansa voimaa ja peräänantamatonta päättäväisyyttä korostavana johtajana eikä suinkaan nöyränä länsimaiden mielistelijänä.

Friedman muistuttaa, että Putin itse nousi valtaan syrjäyttämällä heikon ja länsimaiden nöyryyttämän Boris Jeltsinin.

Hän ei usko, että Putin varta vasten vaarantaisi oman valta-asemansa ja alistuisi syrjäytymisriskille vain totellakseen EU-maiden ja Yhdysvaltain johtajia – varsinkaan, kun Venäjältä katsoen Ukrainan tapahtumat eivät kuulu länsimaille likimainkaan samalla tavalla kuin ne kuuluvat Venäjälle.

Maailmanpolitiikan tarkkailijana Friedman välttää asettumasta sen enempää länsimaiden kuin Venäjänkään puolelle, eikä hän rasita asiakkaitaan julistamalla, miten Ukrainan kriisiä pitäisi hänen mielestään ratkoa. Sen sijaan hän tarkastelee tapahtumien kulkua ja pyrkii mahdollisimman viileästi arvioimaan niiden seurauksia.

Yksi puntaroinnin johtopäätöksistä on, että Putin todennäköisemmin koventaa kuin pehmentää otteitaan Ukrainassa, ja ellei kovenna, hän on vaarassa menettää valta-asemansa jollekulle uudelle ja vielä päättäväisemmälle johtajalle – joka ennemmin koventaa kuin pehmentää Venäjän otteita Ukrainassa.

Pakotteet uhkaavat
talouden toipumista


Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö GaveKal Dragonomics päätyy omassa analyysissään samaan johtopäätökseen kuin Stratfor ja Capital Economics.

Sen mukaan talouspakotteet tuskin riittävät kääntämään Venäjän Ukraina-politiikkaa ainakaan länsimaiden toivomaan suuntaan, mutta silti ne aiheuttavat vakavaa vahinkoa ensin Venäjän ja heti perään Venäjän kauppakumppaneiden taloudelle.

GaveKalin ekonomistit muistuttavat, että euroalueen talous on pitkän ja uuvuttavan velka- ja talouskriisin jäljiltä edelleen perin heikko.

Heidän mukaansa Venäjä-pakotteiden todennäköinen mutta tahaton haittavaikutus onkin, että euroalueen talouden toipuminen hidastuu tai pysähtyy tykkänään. Näin käy, kun epävarmuus lisääntyy ja yritykset ja kotitaloudet vetävät kukkaron nyörejä kireämmälle ja lykkäävät hankintojaan.

Analyysin mukaan ensin ja eniten kärsivät Venäjän oman talouden lisäksi maan suurimpien kauppakumppaneiden taloudet, mutta lopulta haitat leviävät mielialavaikutusten takia suoria kauppasuhteita laajemmin länsimaihin.

Capital Economicsin ekonomistit ovat samaa mieltä. Heidän mukaansa kaikista Länsi-Euroopan maista Suomi kuuluu Venäjä-pakotteiden raskaimpiin kärsijöihin.

Suomen Venäjä-riski
poikkeuksellisen suuri


Suomen poikkeuksellisen suuri Venäjä-riski perustuu siihen yksinkertaiseen seikkaan, että Suomi käy ulkomaankaupastaan poikkeuksellisen suuren osan juuri Venäjän kanssa.

Venäjä on Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa, ja sen osuus Suomen viennistä on nelisen prosenttia. Euromaista suhteellisesti mittavampi Venäjän-vienti on vain Latvialla, Virolla ja Kyproksella. Tuonti Venäjältä on pääosin raakaöljyä ja maakaasua, joita euromaista vain Suomi ja Slovakia tuovat Venäjältä likimain joka pisaran.

Siitä Capital Economics on samaa mieltä pääministeri Stubbin kanssa, että Venäjä-pakotteiden suorat haittavaikutukset Suomen taloudelle jäänevät pieniksi. Sen sijaan pakotteiden epäsuorat haittavaikutukset eivät ole yhtiön mukaan vain mahdollisia vaan joltisenkin varmoja.

Yhtiö muistuttaa Suomen Pankin vastikään esittämästä arviosta, jonka mukaan Venäjän-viennin supistuminen neljänneksen verran ja ruplan samanaikainen heikkeneminen viidenneksen verran nirhaisee Suomen taloudesta melkein prosentin vuodessa ja lähemmäs 50 000 työpaikkaa parissa vuodessa.

Pakotteilla monta
tietä Suomeen


Venäjälle määrätyt talouspakotteet kurottavat Suomeen monin tavoin.

Kysynnän heikkenemisestä kärsivät Venäjällä toimivat suomalaisyritykset, Venäjälle palveluita ja tavaroita Suomesta vievät yritykset samoin kuin venäläisiä asiakkaita Suomessa palvelevat yritykset. Lisätaakkaa koituu, jos kriisi rajoittaa energian tuontia tai nostaa energian hintaa.

Ilman Ukrainan kriisiä ja talouspakotteiden haittavaikutuksia Suomen talous olisi tänä vuonna voinut pitkästä aikaa nousta taantumasta. Nyt ainakin Capital Economics arvioi, että tästä tulee yhtä soittoa kolmas taantumavuosi.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    3. 3

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    4. 4

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    7. 7

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    10. 10

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    10. 10

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää