Pörssiuutiset

Tutkija: Stora Enson tytäryhtiö rikkoo lakia Brasiliassa

Julkaistu: , Päivitetty:

Metsäyhtiö Stora Enson puoliksi omistama selluyhtiö Veracel rikkoo kansainvälisiä sopimuksia toimimalla alkuperäiskansojen maalla Brasiliassa. Näin väittää Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Susanna Myllylä, joka kutsuu myös yritysten yhteiskuntavastuuta etelässä "villiksi länneksi". Stora Enso kieltää rikkomukset.


Kenen mailla Stora Enson brasilialainen tytäryhtiö oikein toimiikaan? Se on edelleen epäselvää, vaikka yhtiö on tuottanut sellua Bahian osavaltiossa vuodesta 2005.

Pataxó-alkuperäiskansan mukaan osa Stora Enson ja brasilialaisen Fibrian yhteisyrityksen Veracelin plantaasista sijaitsee pataxoiden mailla.

Selvyyttä alueen koosta on vaikea saada, kertoo hallintotieteiden tohtori Susanna Myllylä, joka selvitti pataxoiden ja Veracelin suhdetta toisessa väitöstutkimuksessaan. 

Myllylän mukaan eri pataxó-kylillä on erilaisia toiveita. Kaikkia yhdistää kuitenkin vaatimus, että yhtiö poistuisi pataxoiden alueelta ja kompensoisi taloudellisesti tuotantonsa aiheuttamat vaikutukset.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ympäristöongelmien lisäksi yhtiön toiminta alueella on Myllylän mukaan vaikeuttanut pataxoiden perinteisten elinkeinojen harjoittamista. Suurmaanomistajien intresseistä poikkeavat vaatimukset ovat myös altistaneet heidät entistä voimakkaammalle syrjinnälle. Suuryhtiön toiminta voi olla viimeinen naula pataxoiden kulttuurisen selviämisen arkkuun, Myllylä pelkää.

– Pelkästään se, että yritys toimii alkuperäiskansan maalla on todella iso loukkaus paikallisväestön oikeuksia kohtaan, Myllylä sanoo.

Yhtiön toiminta loukkaa muiden muassa Brasilian alkuperäiskansoja koskevaa perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia. YK:n alaisen työjärjestön ILOn sopimus 169 ja YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista määräävät, että alkuperäisväestön on saatava hallita perinteistä maa-aluettaan.

Stora Enso:
Emme toimi pataxoiden mailla


Stora Enso torjuu syytökset.

– Meillä on sellainen politiikka, että emme hanki mitään epäselviä tai intiaanien maiksi määriteltyjä maita. Siellä on muutamia vähän epäselviä tapauksia, joista on oikeusjuttu meneillään, Stora Enson viestintä- ja yhteikuntavastuujohtaja Kirsi Seppäläinen sanoo.

Seppäläisen mukaan kyse on siitä, että pataxót haluaisivat laajentaa aluettaan. Yhteisön tavoittelemasta maasta 3 219 hehtaaria on Veracelin.

– Nämä alueet Veracel osti todistetusti laillisilta omistajilta, ja silloin kuin ne ostettiin, Pataxót eivät esittäneet mitään vaatimuksia. Veracel on ilmoittanut jo vuonna 2004, että mikäli Pataxó-intiaanien alueen laajennus hyväksytään, Veracel luovuttaa alueensa.

Ennakkotapaus
saatiin jo


Pataxoiden vaatimus yhtiön poistumisesta ei ole utopistinen. Ennakkotapaus saatiin jo Espírito Santon osavaltiosta, jossa Fibrian edeltäjä Aracruz joutui lähtemään tupinikim-kansan alueelta ja maksamaan 1,5 miljoonan euron korvaukset. Tutkijat olivat tosin arvioineet alueen ennallistamisen kustannuksiksi 30 miljoonaa.

Myllylän mukaan antropologit ovat jo määrittäneet pataxoiden tavoitteleman alueen näille kuuluvaksi maaksi, ja territorion virallistaminen on parhaillaan käynnissä. Jotkut pataxó-päälliköt ovat epäilleen prosessin etenevän hitaasti suurmaanomistajien vastustuksen ja suoranaisen väkivallan uhan vuoksi.

Seppäläisen mukaan yhtiö ei pelkää mahdollista lähtöä ja korvauksia.

– Tällä hetkellä kiistanalaiset alueet ovat hyvin pieniä. Ei niillä sen toiminnan kannalta ole isoa merkitystä.

"Näpertelyä"

– Kaiken kaikkiaan Veracelilla on erittäin hyvät suhteet näiden intiaanien kanssa, Seppäläinen sanoo.

Veracel ja Stora Enso rahoittavat erilaisia sosiaalisia projekteja, joilla pyritään esimerkiksi löytämään alueen asukkaille vaihtoehtoisia elinkeinoja, pyritään tukemaan pienimuotoista maanviljelystä ja kampanjoidaan lasten hyväksikäyttöä vastaan. Alueen nuoria koulutetaan kehittämään omia yhteisöjään, Seppänen kertoo.

Myllylää hankkeet eivät vakuuta. Vaikka esimerkiksi koulukirjojen kustantaminen lapsille on sinänsä oikeansuuntainen teko, mittasuhteet ovat väärät.

– Ongelmat ovat niin massiivisia, että tällaiset pienet sosiaaliset ohjelmat ovat aivan näpertelyä, Myllylä sanoo.

Eräs pataxó-päällikkö tiivisti asian Myllylälle näin: ”Veracel ja kunnanhallinto käärivät suuret voitot, mutta meille jää vain kasa kirjoja”.

"Tasapuolista ja
systemaattista"


Sen lisäksi että Veracelin yhteiskuntavastuuohjelmat ovat riittämättömiä, ne ovat Myllylän mukaan suorastaan haitaksi.

Veracelin yhteistyö eri kylien kanssa on valikoivaa, tutkija sanoo. Oikeusjuttuja nostaneiden yhteisöjen edustajia ei välttämättä kutsuta mukaan kokouksiin.

– Yhtiöllä on erittäin hyvät välit joihinkin kyliin, mutta tällainen taktiikka – oli se sitten tahatonta tai tahallista – hajottaa yhteisöä.

Kaikki pataxót eivät vastusta Veracelia, Myllylä toteaa. Osa päälliköistä toivoo tiiviimpää yhteistyötä ja jotkut nuoret haluaisivat sinne töihin. Toiset taas pelkäävät menettävänsä vähäisetkin saamansa edut.

– Tulee vaikutelma, että yritys pyrkii lahjomaan tiettyjä päälliköitä, että maakysymys jäisi taustalle. Yhtiö onkin ilmeisesti onnistunut hajottamaan pataxoiden vastarintaliikettä, minkä brasilialaiset tutkijat havaitsivat.

Seppäläisen mukaan yhtiö pyrkii huomioimaan kaikki tasapuolisesti. Vaikka parannettavaa toki aina on.

– Lähtökohta on se, että pyritään keskustelemaan kaikkien kanssa ja tekemään sitä systemaattisesti. Juuri systematiikassa Veracel on tehnyt aika ison harppauksen muutaman viime vuoden aikana.

Myllylä epäilee, että käytännössä dialogit jäävät retoriikan tasolle. Hän toivoo, että yrityksen edustajat kävisivät useammin paikan päällä kylissä ja kuuntelisivat asukkaiden toiveita tosissaan. Seppäläisen mukaan näin tehdäänkin, ja monet yhtiön sosiaaliset ohjelmat ovat saaneet alkunsa paikallisten toiveista.

Mitkä ongelmat
halutaan hoitaa?


Yritysten pitäisi yleensäkin huomioida hankkeissaan kehitystutkimuksen tuoma tietämys, Myllylä sanoo. Hän on tutkimuksessaan kehittänyt mallia, jota yritykset voivat hyödyntää lähestyessään paikallisyhteisöjä Etelässä.

– Se on ihan villi länsi nykyään mitä yritykset saavat operoida siellä kaikessa hiljaisuudessa.

Hän ei usko, että Veracelin ja kyläläisten suhteet ovat niin harmoniset kuin yhtiö haluaa esittää. Ajoittain jännitteet nousevat pintaan ja purkautuvat esimerkiksi mielenosoituksina. Silloin yhtiö kutsuu päälliköt neuvottelemaan toiveistaan.

– Se on vähän sellainen joulupukkimainen tilanne. Että siellä käydään välillä kysymässä, että mitäs te nyt tarvitsette.

Ylipäätään yhtiö syytää rahaa toissijaisiin asioihin, kun kysymys maan omistuksesta on yhä selvittämättä, Myllylä sanoo.

– Yrityksen ei pitäisi mennä rahoittamaan mitään sosiaalisia ohjelmia ennen kuin tärkeimmät yhteisön määrittelemät ongelmat on ratkaistu.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Dieselveron poistamisesta kansalaisaloitteen tehnyt Tuulikki mykistyi ideansa suosiosta: ”Tämä on aivan uskomatonta”

    2. 2

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    3. 3

      Diesel­veron poistamisesta tehty kansalais­aloite rikkoi 50 000 alle­kirjoituksen rajan

    4. 4

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    5. 5

      Mitä ihmettä? Rakentaminen käy kuumana, mutta duunareiden määrä väheni tilastossa

    6. 6

      Tanskassa halutaan selvittää, syyllistyikö jo Sampo Pankki laittomuuksiin Virossa

    7. 7

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    8. 8

      Elementti­tehtaan tuhoisa palo johtaa yt-neuvotteluihin Kangasalla – aineelliset vahingot satoja­tuhansia euroja

    9. 9

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    10. 10

      Etla: Hallituksen toimet selittävät puolet työpaikkojen lisäyksestä – lisää uudistuksia tarvitaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    2. 2

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    3. 3

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    4. 4

      Dieselveron poistamisesta kansalaisaloitteen tehnyt Tuulikki mykistyi ideansa suosiosta: ”Tämä on aivan uskomatonta”

    5. 5

      Elementti­tehtaan tuhoisa palo johtaa yt-neuvotteluihin Kangasalla – aineelliset vahingot satoja­tuhansia euroja

    6. 6

      Työntekijöitä haettiin hurjaan tahtiin viime vuonna – katso, minne uudet työpaikat syntyivät

    7. 7

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    8. 8

      Diesel­veron poistamisesta tehty kansalais­aloite rikkoi 50 000 alle­kirjoituksen rajan

    9. 9

      Mitä ihmettä? Rakentaminen käy kuumana, mutta duunareiden määrä väheni tilastossa

    10. 10

      Näihin töihin voit päästä heti ilman koulutusta – ”Uusi työntekijä voi saada 30 000 euroa vuodessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asukas tuhosi vuokrayksiön teippaamalla ikkunat muovilla

    2. 2

      Silja ja Juhani ovat yrittäneet saada omakotitaloaan kaupaksi jo kolmatta vuotta: ”Ei ole kysyntää”

    3. 3

      Tällaisia eläkkeet ovat eri puolilla Suomea – katso, mikä on kuntasi keskieläke

    4. 4

      Tältä näyttää talo, joka on ollut myynnissä yli 3 vuotta – ”Ilmaiseksi pitäisi antaa”

    5. 5

      Juha ei ollut uskoa silmiään kun ajoi huoltoasemalle Kirkkonummella – bensan ja dieselin hinnassa näkyy nyt harvinainen ilmiö

    6. 6

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    7. 7

      Padasjokelaisen omakotitalon hinnalla saisi 13 neliötä Helsingin kalliilta alueelta – ”On mahdotonta hyväksyä, ettei löydy ostajaa”

    8. 8

      Näillä alueilla asuntoja myydään pitkään – ei pelkkiä syrjäseutuja

    9. 9

      Halkaisiko räjäytystyö uuden talon rungon? Osakkeenomistajat vaativat rakennuttajalta reiluja korvauksia

    10. 10

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    11. Näytä lisää